Kasvatuksen ja oppimisen toimialan digipedagogiikan ohjelmat
Vantaa edistää intohimoisesti koulutuksen digiteemoja. Kaikki lähtee visiosta, jonka mukaan ”Tieto- ja viestintäteknologia auttaa oppimaan, osallistumaan ja voimaan paremmin”. Visio konkretisoituu digipedagogiikan ohjelmiksi, jotka on koottu erikseen varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle.
Henkilöstön digiosaaminen kasvatuksen ja oppimisen toimialalla
Kasvatuksen ja oppimisen toimialan henkilökunnalta vaaditaan yleisen digiosaamisen hallintaa.
| Digivälineiden käyttötaidot |
Digivälineiden arkikäyttö onnistuu. mm. tietokone, näyttö, mobiilivälineet, oheislaitteet, IoT, verkot |
| Sähköisten (työskentely-) järjestelmien, palveluiden ja sovellusten käyttötaito |
Sähköisten järjestelmien, palveluiden ja sovellusten arkikäyttö onnistuu. mm. lapsi- ja oppijahallintojärjestelmät ja -toiminnanohjausjärjestelmät, oppimisalustat, opetussovellukset, selaimet, työpöytä- ja kokoussovellukset |
| Käyttäjäprofiilien ymmärtäminen; oma data |
Oman tiedon hahmottamiseen, käyttäjäprofiileihin, käyttäjätietojen hallintaan ja omistajuuteen, yhteiskäyttöisten tiedostojen jakamiseen ja työstämiseen liittyvä arkikäyttö onnistuu. mm. GDPR, käyttäjätili, tallennustila, oma data |
| Internet ja intranet |
Verkkoympäristöjen selaamisen ja tiedon julkaisemisen arkikäyttö onnistuu. mm. internet, intranet, muut |
| Tiedonhallinta ja -johtaminen; tietoturva ja –suoja |
Tietoturvallisen toiminnan (tiedonhallinta, tiedon käsittely, oma data, big data, tietoturva, - suoja, vaikutustenarviointi) ymmärtäminen. Tiedon tarkoituksenmukainen tuottaminen ja käyttö sekä laadukkaan tietotuotannon varmistaminen (tiedon johtaminen, vastuu tiedosta) |
Jokainen henkilötietoja käsittelevä työntekijä suorittaa kolme tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvää koulutusta
Vantaan kaupunki on ottanut käyttöön henkilöstön tietosuojakoulutukset, jotka jokaisen henkilötietoja käsittelevän työntekijän on suoritettava. Tietosuoja on asia, joka koskettaa jokaista meistä niin yksityishenkilönä kuin kaupungin työntekijänä. Tietosuojaan liittyvien asioiden tunnistaminen ja oikeiden toimintatapojen hallitseminen on tärkeä työelämätaito. Kun koko Vantaan henkilöstö tuntee tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät periaatteet, ennaltaehkäisemme virhetilanteita.
Vantaan kaupungin pakollisia tietosuojakoulutuksia on kolme:
- Tietosuoja 1 – Tietosuojan perusteet henkilöstölle
- Tietosuoja 2 – Vantaan kaupungin oma tietosuojatesti henkilöstölle
- Tietoturva 1 – Digiturvallinen työelämä (DVV:n koulutus)
Lisäosaamisen tavoitteet koskevat osaa työntekijöistä työtehtäväkohtaisesti. Esihenkilö määrittää lisäosaamistarpeen organisaation kehittämissuunnitelman mukaisesti.
| Pedagoginen tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen | Kasvatuksen ja oppimisen laadun parantaminen sähköisiä välineitä ja alustoja hyödyntäen. |
| Toimintakulttuurin muutokseen johtava osaaminen | Toiminnan muutokseen ohjaavien toimien käyttöönotto ja monipuolinen oppimisympäristöjen ja teknologian hyödyntäminen työssä |
| Verkosto-osaaminen |
Verkostojen hyödyntäminen (mm. erilaiset some kanavat ja yhteisöt, ammatilliset ryhmät, foorumit) työn eri osa-alueilla ja osa-alueiden kehittämisessä onnistuu. Verkostojen fasilitointi, osallistavien menetelmien ja sovellusten arkikäyttö onnistuu |
| Tietojohtaminen; my data vs big data |
Olennaisen tiedon tunnistaminen ja hyödyntäminen tarveperusteisesti omassa työssä (oppilaitos-, talous-, henkilökunta-, osaamis-, oppimis-, asiakas-, yhteistyötaho-, delegointi- ja muu olennainen työskentelyä tukeva tieto) sekä hyvä tiedonhallinta. Tietotarpeen ja -näkymätarpeen tunnistaminen, näkymien tuottaminen, edistyneemmän analytiikan ymmärtäminen |
| Ohjelmointiosaaminen; sähköisen maailman rakentuminen ja robotiikka |
Ohjelmoinnillinen ajattelu, ohjelmoidun ympäristön hahmottaminen, automaatiot ja robotiikka, tekoäly, innovaatiokasvatus, tulevaisuusajattelu (ohjelmointikielet, automatisointi, robotiikka, käyttäjädata, IoT, verkottuminen). |
| Tekoäly, data-analytiikka, kasvun ja oppimisen analytiikka |
Sähköisen toiminnan jälkien koostaminen, toiminnasta syntyvän tiedon yhdisteleminen ja analysointi, tiedon johtamisen periaatteiden ymmärtäminen. Edistyneemmän analytiikan ymmärtäminen ja tuottaminen tarveperustaisesti |
Jokaisella palvelualueella on ja tarvitaan eriytyvää osaamista perusosaamisen lisäksi.
Perusopetuksessa eriytyvää osaamista voi olla esimerkiksi oppilastietojärjestelmiin tai lukujärjestyspalveluun liittyvää osaaminen, tiettyihin oppimateriaaleihin tai oppimisanalytiikkaan liittyvä osaaminen.
Toisella asteella eriytyvää osaamista on myös palvelualueen sisällä. Esimerkiksi Ammattiopisto Variassa jokaisessa koulutusohjelmassa tarvitaan omanlaistaan, opiskeltavalla alalla tarvittavaa osaamista.
Digijohtamisen tavoitteet koskevat kaikkia toimialan esihenkilöitä ja johtajia, asiantuntijoita ja erikseen nimettyjä yksikön työntekijöitä.
|
Johtamisen välineiden ja -järjestelmien, -palveluiden ja -sovellusten käyttötaidot |
Johtamiseen soveltuvien välineiden ja -järjestelmien, -palveluiden ja -sovellusten (tietokone, näyttö, oheislaitteet, IoT, verkot, johtamisen järjestelmät, -palvelut ja -sovellukset) arkikäyttö onnistuu |
| Tietojohtaminen; my data vs big data | Olennaisen tiedon tunnistaminen, tiedon hallinta ja sen hyödyntäminen tarveperustaisesti johtamisessa (oppilaitos-, talous-, henkilökunta-, osaamis-, oppimis-, asiakas-, yhteistyötaho-, delegointi- ja muu olennainen johtamista tukeva tieto). Tietotarpeen tunnistaminen, tietonäkymätarpeen tunnistaminen ja näkymien tuottaminen, edistyneemmän analytiikan ymmärtäminen. |
| Pedagogisen tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen johtaminen | Organisaation pedagogisen toiminnan johtamisen osaaminen, digiosaamisen johtaminen organisaatiossa. |
| Toimintakulttuurin muutosjohtamisen osaaminen | Organisaation muutosjohtamisen osaaminen, digitaalisen toimintakulttuurin muutosjohtaminen organisaatiossa. |
| Oppimisympäristöjen kehittämisen johtaminen | Pedagogisen ympäristön kehittäminen toimintakulttuurin muutoksen tavoitteiden mukaisesti, henkilöstön kyvykkyyksien hahmottaminen, oppimisympäristön teknologian kehittämisen tarpeet, hankintaosaaminen, verkkoinfra/laitteet/välineet. |
| Tietoturvan ja –suojan johtaminen | Salasanaturvallisuuden huomioiminen ja henkilötietojen käsittelyn osaaminen. Tiedon luokittelun, tiedon turvallisen käsittelyn ja tiedonhallinnan, tietonäkymien tuottamisen, tiedon arkistoinnin ja tietosuojan johtaminen organisaatiossa. |
| Verkostojohtaminen; osallistavat työvälineet | Olennaisten verkostojen tunnistaminen ja hyödyntäminen, verkostojen johtaminen. Verkostojohtamisen ja fasilitoinnin osaaminen. |
| Viestintäosaaminen | Olennaisen viestittävän tiedon tunnistaminen, jakaminen ja viestiminen. Olennaisten viestintäkanavien tunnistaminen ja viestinnän johtaminen. |
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelma
Vantaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikka perustuu lapsen osallisuuteen, aktiivisuuteen ja uutta luovaan työskentelyyn. Digivälineitä käytetään toiminnallisesti ja leikillisesti yhdessä ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa toimintaa.
Digipedagogiikassa huomioidaan se, että tieto- ja viestintäteknologia, mediakasvatus ja ohjelmointi limittyvät tiiviisti yhteen. Laaja-alaisen osaamisen alueena digitaalinen osaaminen on luonteva ja kiinteä osa toimintaa.
Digipedagogiikan 10 periaatetta:
- Opettele yhdessä muiden kanssa
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, myös digitaalisissa ympäristöissä. Opettele uutta yhdessä lasten kanssa. Jaa osaamistasi työyhteisössä ja kysy tarvittaessa myös apua. Hyödynnä osaamisverkostoja.
- Mahdollista lapsen osallisuus
Käytä digitaalisia ratkaisuja tarjotaksesi lapsille moninaisia tapoja ilmaista itseään, osallistua ja vaikuttaa.
- Kiinnitä huomio arjen teknologiaan
Herätä lasten kiinnostusta teknologiaa kohtaan. Keskustele lasten kanssa päivittäin käytössä olevasta teknologiasta. Tehkää havaintoja teknologiasta myös esimerkiksi retkillä.
- Ota digivälineet mukaan tutkimiseen, leikkimiseen ja liikkumiseen
Oppimista tapahtuu kaikkialla. Tartu lasten kysymyksiin, kannusta pohtimaan ja kuvailemaan omia ratkaisuja sekä auta etsimään tietoa. Käytä mielikuvitustasi ja ole osa leikkiä. Pelillistä oppimista. Anna median ja teknologian innostaa lapsia liikkumaan!
- Ruoki luovuutta ja kokeile rohkeasti
Tarjoa lapselle monipuolisia kokemuksia digitaalisessa maailmassa. Mahdollista kuvaaminen, videointi, äänittäminen ja erilaisten luovien sovellusten käyttö. Kunnioita lapsen näkemystä.
- Tiedosta roolisi mediakasvattajana
Kiinnostu lasten mediamaailmasta ja suhtaudu siihen myönteisesti. Tutustu lasten kanssa erilaisiin medioihin. Kokeilkaa yhdessä mediasisältöjen tuottamista.
- Tunnista ohjelmoinnin näkökulma
Pohdi yhdessä lasten kanssa, miten teknologinen maailma toimii. Havainnoi, näe ja huomioi ympäristön mahdollisuuksia ohjelmoidun maailman tarkasteluun. Keksikää omia laitteita ja rohkaise lapsia kuvailemaan ratkaisujaan. Muokatkaa tuttujen leikkien ja pelien sääntöjä ja muodostakaa uusia toimintaohjeita.
- Tee pedagogiikkaa näkyväksi
Keskustele huoltajien kanssa laaja-alaisen osaamisen alueista. Kerro ja näytä konkreettisin esimerkein, millä tavalla tieto- ja viestintäteknologia, mediakasvatus ja ohjelmointi näkyvät ryhmänne toiminnassa.
- Hyödynnä digivälineitä pedagogisessa dokumentoinnissa
Näe moninaiset digitaaliset mahdollisuudet dokumentoinnin, arvioinnin, kehittämisen ja suunnittelun tukena. Kuvatkaa, videoikaa, kirjoittakaa ja äänittäkää yhdessä lasten kanssa. Tutkikaa dokumentteja yhdessä, hyödyntäkää niitä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Valitkaa, mitä esittelette muille.
- Huomioi turvallisuus ja yhteiset pelisäännöt
Tunne turvallisuuteen liittyvät keskeiset periaatteet ja ohjeistukset. Opeta lasta turvalliseen teknologian käyttöön.
Kunnioita lapsen digitaalista yksityisyyttä. Opeta lasta kunnioittamaan toisen lapsen yksityisyyttä. Tiedä miten toimit digitaalisen turvallisuuden vaarannuttua.
Luo oppimisympäristöön hyvä ergonomia.
Huomioi myös tekijänoikeudet.
Digipedagogiikan toteuttamiseen vaikuttavat myös käytössä olevat laitteet, välineet, verkot, ohjelmistot ja sovellukset sekä niihin liittyvät ohjeistukset ja lainsäädäntö.
Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus tarkastaa opetuksessa käytettävien sovellusten tietosuoja. Kasvatuksen ja oppimisen organisaatiossa tarkastaminen tapahtuu tietosuojaryhmässä.
Sovelluksia tarkistettaessa huomioidaan mm. seuraavia asioita:
- lähettääkö sovellus mainoksia
- kuka omistaa tai saa käyttää sovelluksella tehtyjä töitä
- antaako sovelluksen käyttö jollekin taholle oikeuden päästä esimerkiksi kuviin käsiksi.
Lähtökohtana tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämisessä Vantaalla on lasten välinen tasa-arvo. Myös laitekantaa ja välineistöä kehitetään tästä näkökulmasta.
Vantaan osaamisen kehittämisen mallissa keskeistä on työssä oppiminen. Digipedagogiikan kehittämisen ja työssä oppimisen tukena toimii Kasvatuksen ja oppimisen TVT-verkosto, johon kuuluvat varhaiskasvatuksen vertaisoppimisen verkostot, tuutorit ja tvt-tukihenkilöt.
Tuutori
- On päiväkodin yhteyshenkilö tieto- ja viestintäteknologian pedagogista käyttöä koskevissa kysymyksissä ja tiedottaa tiimejä ajankohtaista asioista.
- Osallistuu tuutorien koulutuksiin ja tapaamisiin sekä tvt-verkoston koulutuksiin soveltuvin osin.
- Tukee tiimejä tvt:n pedagogisessa käytössä päiväkodin johtajan kanssa sovittavalla tavalla. Toimintatapa valitaan liitteenä olevista tavoista.
- On johtajan tukena päiväkodin tvt:n pedagogisen käytön johtamisessa.
- Tekee yhteistyötä tvt-tukihenkilön kanssa.
TVT-tukihenkilö
- On päiväkodin yhteyshenkilö tvt-kysymyksissä ja tiedottaa työyhteisöä ajankohtaisista tvt-asioista.
- Osallistuu tvt-verkoston koulutuksiin soveltuvin osin.
- Opastaa muita päiväkodin työntekijöitä:
- tvt-laitteiden peruskäytössä
- pilvitoimiston käyttöönotossa
- tvt-laitteiden turvallisessa käytössä ja säilyttämisessä
- löytämään apua tvt-ongelmissa.
Digitsempparit
OKM:n tuella palkattu Digitsemppari-parivaljakko tukee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelman käyttöönottoa. Digitsemppareiden toimintaan voit tutustua tarkemmin Varhain oppiva Vantaa -sivustolla.
Robotiikan oppimiskeskus
Robotiikan oppimiskeskuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten sekä opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamista ohjelmoinnista ja robotiikasta. Lisätietoa Robotiikan oppimiskeskuksesta löydät keskuksen sivuilta.
Perusopetuksen digipedagogiikan ohjelma
Perusopetus edistää uusien lukutaitojen toteutumista Perusopetuksen Digipedagogisen ohjelman avulla. Ohjelma on osa Vantaan digistrategiaa. Sen tavoitteet on kirjattu Opetushallituksen uusien lukutaitojen ja Vantaan opetussuunnitelman pohjalta. Ohjelmassa kuvataan ja asetetaan tavoitteet oppilaiden ja henkilökunnan digiosaamiselle. Ohjelma antaa selkeät välineet oman oppilaitoksen oppilaiden ja opettajien digitaalisen osaamisen määrittelyyn, tavoitteiden asetteluun, konkreettiseen toimintaan ja digiosaamisen arviointiin.
Vantaan oppilaiden digitaitotavoitteet on muokattu valtakunnallisten uusien lukutaitojen pohjalta. Tavoitteet koostuvat ohjelmointiosaamisesta, medialukutaidosta ja tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta. Tavoitteet on jaoteltu vuosiluokille 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9.
Ohjelmointiosaamisen opettamisen tueksi on laadittu oppimispolut. Tvt- ja medialukutaitotavoitteista on lisäksi tehty tiivistelmät oppilaiden itsearviointia varten.
Vuosiluokat 1-2
Digitaalinen osaaminen
Tiedän, mikä on käyttäjätunnukseni ja salasanani. Osaan kirjautua laitteelle.
Tiedän millainen on hyvä salasana ja miksi sitä ei pidä jakaa muille.
Osaan laitteen perustoimintojen käytön (äänenvoimakkuuden säätö, akun varauksen tarkistaminen ja akun lataaminen, laitteen käynnistäminen ja sammuttaminen).
Osaan käyttää hiirtä ja kirjoittaa sanoja näppäimistöllä.
Osaan kirjoittaa tekstiä laitteella.
Osaan tehdä sähköisen tehtävän, johon kirjoitan tekstiä ja lisään kuvia.
Osaan ottaa valokuvia ja kuvata videoita koulutyötäni varten.
Olen keskustellut kuvien ottamisen ja julkaisemisen periaatteista (esim. Ketä voi kuvata? Missä voi julkaista? Kenen luvalla?).
Tiedän, että tietokoneella tai tabletilla työskentely voi olla väsyttävää silmille ja keholle.
Medialukutaito
Käyttäydyn ystävällisesti verkossa: puhun asiallisesti enkä kiusaa muita.
Tiedän kehen olen yhteydessä, jos kohtaan ikäviä asioita verkossa.
Arvioin yhdessä muiden kanssa, mikä on totta ja mikä tarua.
Harjoittelen etsimään tarvitsemaani tietoa verkosta.
Osaan toimia turvallisesti digilaitteilla ja mediaympäristössä. En jaa henkilökohtaisia tietojani tuntemattomille.
Ohjelmointiosaaminen
Olen keskustellut arjen digitaalisten laitteiden ja tekoälyn toiminnasta (mm. puhelin, tietokone, kodinkoneet).
Osaan purkaa arjen ilmiöitä erillisiksi toimintaohjeiksi (esim. käsien pesun vaiheet).
Harjoittelen ohjelmoimaan leikillisiä robotteja (esim. Kubo, Bee-Bot) tai hahmoja sovelluksessa (esim. Scratch Jr., Scratch, Lightbot Hour).
Harjoittelen ohjelmointia erilaisten toimintaohjeiden ja leikkien kautta.
Vuosiluokat 3-4
Digitaalinen osaaminen
Kertaan laitteen perustoiminnot sekä kirjautumisen ja salasanan käytön.
Tutustun näppäimistön keskeisiin merkkeihin.
Osaan käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa (esim. Docs tai Word).
Harjoittelen käyttämään esitysohjelmaa (esim. Slides tai Powerpoint).
Osaan kirjautua Wilmaan.
Osaan käyttää pilvipalvelua koulutöideni tallentamiseen ja jakamiseen (Google Drive, OneDrive).
Osaan kansioiden ja tiedostojen luomisen, nimeämisen ja poistamisen.
Osaan muokata kuvaa (esim. kuvan rajaaminen, erilaiset suodattimet, kuvakoko).
Osaan tehdä yksinkertaisen animaation.
Osaan pitää taukoja ja vaihtaa asentoja tietokoneella tai tabletilla työskennellessäni.
Pohdin, miten digitaalisten laitteiden käyttö vaikuttaa hyvinvointiin.
Medialukutaito
Menen vain sallituille sivustoille.
Ymmärrän, että kaikki verkossa näkemäni, lukemani ja kuulemani ei ole totta.
En anna omaa nimeäni, osoitettani tai muita tietojani verkossa.
Osaan hakea tarvitsemaani tietoa verkosta.
Tiedän, miten löydän internetistä kuvia, joita voin käyttää koulutöissäni (esim. CC-lisenssi).
Tutustun tekijänoikeuksiin (esim. kopiraittila.fi).
Ohjelmointiosaaminen
Keksin ja testaan erilaisia toimintaohjeita ilman laitteita (esim. kaverin ohjelmoiminen).
Harjoittelen graafista ohjelmointia (esim. Scratch tai Micro:bit).
Tutustun lauseeseen, syötteeseen ja yksinkertaiseen toistolauseeseen.
Harjoittelen ohjaamaan robottia (esim. Lego-robotti, Dash, Photon) koulun tai robolainaamon välineillä. Osaan ohjelmoida robotin liikkumaan haluamallani tavalla.
Olen keskustellut teknologian merkityksestä omassa elämässäni (esim. robotiikka, tekoäly).
Vuosiluokat 5-6
Digitaalinen osaaminen
Kertaan tekstinkäsittelyn perustaitoja (mm. fontin muotoilu, riviväli, kappalejako, tekstin tasaus, leikepöydän käyttö, luettelo, kappalemuotoilu, sivun asetukset).
Harjoittelen palautteen antamista digitaalisesti toisen työstä (esim. kommentointityökalu) ja oman työn muokkaamista palautteen pohjalta.
Osaan työstää tiedostoa yhdessä toisten kanssa digitaalisessa ympäristössä.
Osaan käyttää esitysohjelmaa (esim. Slides tai Powerpoint).
Osaan syöttää tietoja taulukkolaskentaohjelmaan ja tehdä taulukosta diagrammin.
Osaan tehdä käsitekartan tietokoneella.
Tiedän, mitä ovat käyttöjärjestelmä, sovellus ja tiedosto.
Osaan muokata kuvaa (esim. kuvan rajaaminen, erilaiset suodattimet, kuvakoko).
Käytän pilvipalvelua koulutöideni hallintaan (esim. Google Drive tai OneDrive).
Osaan tiedoston käsittelyn perustaidot: tallentamisen, kopioimisen, siirtämisen ja poistamisen (Chromebookin tiedostonhallinta, Google Drive). Olen tutustunut Chromebookin kansioihin (omat tiedostot, lataukset).
Tutustun opettajan kanssa generatiiviseen tekoälyyn.
Tutustun digitaalisen äänen ja musiikin tuottamiseen (esim. GarageBand tai Chrome Music Lab).
Harjoittelen videotuotoksen kuvaamista ja editoimista (esim. iMovie, Clipchamp tai Stop Motion Studio).
Harjoittelen 3D-mallintamista esim. mallintamalla jonkin esineen Tinkercadilla (ei ole pakko tulostaa).
Pohdin, miten digitaalisten laitteiden käyttö vaikuttaa hyvinvointiin.
Medialukutaito
Käyttäydyn kohteliaasti muita kunnioittaen verkossa.
Osaan etsiä tietoa verkosta ja arvioida sen luotettavuuutta.
Harjoittelen ottamaan tekijänoikeuksia huomioon tuotoksissani (esim. lähdeviittaukset, CC-lisenssi).
Pohdin omaa toimintaani ja siitä kerääntyvän tiedon käyttöä digitaalisissa ympäristöissä (kohdennettu mainonta, some-algoritmit).
Ohjelmointiosaaminen
Osaan käyttää graafista ohjelmointiympäristöä ja laatia sillä oman ohjelman, pelin tai animaation (esim. Scratch tai Micro:bit). Tutustun ehtolauseeseen ja muuttujan käyttöön ohjelmoinnissa.
Osaan ohjelmoida robotin liikkumaan haluamallani tavalla (Lego-robotti, Dash, Photon…) koulun tai robolainaamon välineillä. Tutustun mahdollisuuksien mukaan antureiden käyttöön.
Havainnoin ohjelmoitujen elementtien läsnäoloa ympäröivässä yhteiskunnassa, kuten robotiikka ja tekoäly.
Harjoittelen ongelmanratkaisua ohjelmoinnillisella tavalla ideoinnin, tekemisen ja kokeilemisen kautta. Vertailen ja arvioin omaa ja muiden ratkaisuja.
Vuosiluokat 7-9
Digitaalinen osaaminen
Osaan valita oikean työkalun tehtävän luonteen mukaan (esim. esitystyökalu, tekstintuottamistyökalu).
Kertaan tekstinkäsittelyn perustaitoja (mm. fontin muotoilu, riviväli, kappalejako, tekstin tasaus, erikoismerkit, leikepöydän käyttö, luettelo, kappalemuotoilu, sivun asetukset, kuvien ja taulukoiden lisääminen).
Osallistun yhteiseen kirjoittamis- tai muuhun sisällöntuottamisprosessiin digitaalisessa ympäristössä.
Osaan tehdä itsenäisesti diaesityksiä koulutöissäni.
Tiedän taulukkolaskentaohjelmaan liittyviä käsitteitä (solu, sarake) ja osaan lisätä tietoa taulukkomuotoon.
Osaan käyttää taulukkolaskentaohjelman eri ominaisuuksia (esim. kaavat, funktiot, järjestäminen ja suodattaminen sekä kaaviot).
Osaan huomioida tietoturvan monipuolisesti ja noudattaa sen vaatimuksia toiminnassani (tiedon häviäminen ja päätyminen vääriin käsiin).
Harjoittelen tietojen ja tiedostojen suojaamista (esim. varmuuskopiointi). Osaan siirtää verkko-oppimisympäristössä tehdyt kansiot ja tiedostot omaan käyttööni.
Osaan arvioida tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimia vastuullisena kuluttajana.
Ymmärrän tekoälyn perusperiaatteet ja osaan soveltaa generatiivista tekoälyä käytännön tehtävissä.
Osaan tehdä digitaalisen musiikkituotoksen (esim. GarageBand tai Chrome Music Lab).
Osaan tehdä 3D-malleja.
Osaan käyttää dynaamista geometriaohjelmistoa (esim. GeoGebra).
Osaan luoda itselleni mieluisan työskentely-ympäristön, tunnistan oman väsymykseni ja osaan pitää taukoja tarvittaessa.
Medialukutaito
Kunnioitan ja arvostan moninaisuutta kaikissa digitaalisissa ympäristöissä.
Ymmärrän oman yksityisyyden merkityksen eri verkkoympäristöissä ja hahmotan mahdolliset riskit sekä mahdollisuudet.
Osaan käyttää itsenäisesti verkko-oppimisympäristöjä huomioiden verkossa käyttäytymisen säännöt.
Osaan arvioida mediasisältöjen tiedon luotettavuutta (verkkosivut, tekoälyllä luodut syväväärennökset).
Osaan ottaa huomioon tekijänoikeudet erilaisissa tuottamissani mediasisällöissä.
Osaan kertoa, miten digitaalisia palveluja personoidaan ja mainontaa kohdennetaan käyttäjälle tekoälyn avulla. Pohdin digitaalisten palveluiden keräämän tiedon merkitystä omassa elämässäni.
Ymmärrän ja osaan ottaa huomioon digitaalisten laitteiden käytön vaikutuksen vireyteen, uneen, aivotoimintaan ja hyvinvointiin.
Ohjelmointiosaaminen
Tunnistan ohjelmoituja elementtejä ympäröivässä yhteiskunnassa. Ymmärrän niiden toimintalogiikkaa ja sovelluksia elämän eri osa-alueilla.
Hyödynnän algoritmista ajattelua eri oppiaineisiin ja projekteihin liittyvässä ongelmanratkaisussa.
Pohdin ohjelmoidun teknologian terveydellisiä, sosiaalisia, poliittisia, taiteellisia ja käytännöllisiä mahdollisuuksia sekä riskejä ja eettisiä näkökulmia.
Tiedän, miten erilaiset ohjelmointirakenteet (peräkkäiset, toistuvat ja ehdolliset toiminnot, muuttujat ja loogiset operaatiot) toimivat. Osaan suunnitella ohjelman, pelin tai animaation niitä käyttäen.
Tutustun johonkin tekstipohjaiseen ohjelmointikieleen ja tunnistan erilaisia rakenteita sillä tehdystä ohjelmakoodista.
Osaan suunnitella ja toteuttaa robotiikkaa tai automatisaatiota hyödyntävän tuotoksen.
Digitaalinen toimintaympäristö käsittää opiskelussa käytettävät tilat, laitteet, verkot sekä digitaaliset oppimisalustat, ohjelmat ja sovellukset sekä niiden ylläpidon ja tuen. Toimintaympäristön rakentamista ohjaa tasa-arvoisen oppimisympäristön tarjoaminen kaikille oppilaille. Tavoitteena on, että
-
Koulujen tilat ja välineet tukevat kasvatuksellisia ja pedagogisia tavoitteita
-
Kouluilla on käytettävissä ajanmukaiset, toimivat, riittävät ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa tukevat välineet
-
kouluissa on käytettävissä toimiva ja riittävä langaton verkkoyhteys
-
Käytössä olevat sähköiset ohjelmat, sovellukset, järjestelmät ja palvelut ovat tietoturvallisia
Vantaalla oppilaiden laitteet hankitaan keskitetysti ja tällä hetkellä noin 80-100% oppilaalla on koulusta ja vuosiluokasta riippuen oma laite käytössä. Tavoitteena on asteittain mennä saavuttaa laite/ oppilas tilanne kaikissa kouluissa. Vantaalla oppilaiden Chromebookit ovat omistuslaitteina ja laitehallista vastaa palveluntuottaja yhteistyössä toimialan kanssa.
Tietoturvalliset ohjelmistot ja sovellukset oppilaiden käytössä
Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus tarkastaa opetuksessa käytettävien sovellusten tietosuoja. Kasvatuksen ja oppimisen organisaatiossa tarkastaminen tapahtuu tietosuojaryhmässä. Sovelluksia tarkistettaessa huomioidaan mm. seuraavia asioita:
- lähettääkö sovellus mainoksia
- kuka omistaa tai saa käyttää sovelluksella tehtyjä töitä
- antaako sovelluksen käyttö jollekin taholle oikeuden päästä esimerkiksi kuviin käsiksi.
Digitiimit
Kouluissa toimii digitiimi, johin kuuluu myös koulun tvt-yhdysopettaja. Digitiimin tehtävät on kuvattu oheisessa kuvassa.
Digitutorit
Perusopetuksessa toimii 4 digitutoria, joiden tehtävänä on oppilaiden digipedagogisten tavoitteiden jalkauttaminen kouluihin ja opettajien osaamisen vahvistaminen (medialukutaito, ohjelmointiosaaminen, tvt-osaaminen), koulujen digitiimien toiminnan tukeminen ja DigiOnen käyttöönoton tuki.
Opettajien osaamisen vahvistaminen
Opettajien osaaminen rakentuu henkilökohtaisista digitaidoista ja digipedagogisesta osaamisesta. Digitaitoja ovat laitteiden, sovellusten ja ohjelmistojen päivittäinen käyttö sekä tietoturvaan liittyvät perustiedot. Henkilöstön digiosaaminen on kuvattu tarkemmin tämän sivun yläosassa.
Opettajille järjestetään koulutusta pitkin lukuvuotta mm. kaupunkitasoisilla ys-ajoilla ja vesoissa. Myös tutorit toimivat kouluttajina kouluilla. Robotiikan oppimiskeskus järjestää monipuolista koulutusta ohjelmoinnista ja robotiikasta niin opettajille kuin oppilasryhmille. Robotiikan oppimiskeskuksesta voi myös lainata välineistöä omalle koululle esim. robotiikkaan liittyen. Lisätietoa Robotiikan oppimiskeskuksesta löydät keskuksen sivuilta.
Toisen asteen digipedagogiikan ohjelma
Toisen asteen digipedagoginen ohjelma on työkirja, johon on koottu digipedagogiset tavoitteet Vantaan lukioille ja ammattioppilaitos Varialle. Työkirja kuvaa toisen asteen koulutuksen digipedagogista toimintakulttuuria sekä viisi digipedagogista tavoitetta: vastuullisuus ja tietoturva, tieto- ja viestintäteknologia oppimisen välineenä, toimijuus digitalisoituvassa työelämässä, oppimisympäristön laajeneminen sekä medialukutaito.
Työkirja antaa konkreettiset välineet oman oppilaitoksen digipedagogiikan nykytilan määrittelyyn, tavoitteiden asettamiseen ja osaamisen kartoittamiseen.
1. Toimintakulttuurin tavoitteena on tarjota kaikille opiskelijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja monipuoliseen opetukseen.
2. Osallistamme ja innostamme opiskelijoita ja henkilökuntaamme kehitettäessä digitaalisia palveluita. Suhtaudumme digitaalisuuden hyödyntämiseen positiivisesti ja kehittävällä asenteella sekä seuraamme teknologista kehitystä.
3. Hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa joustavasti opetussuunnitelman sekä tutkinnon perusteiden tavoitteiden toteuttamisessa.
Vastuullisuus ja tietoturva
- Toisella asteella tavoitteena on oppia itsenäistä, vastuullista ja eettistä toimintaa digitaalisessa ympäristössä.
- Toisella asteella opitaan toimimaan tietoturvallisesti, jatko-opintojen ja työelämän vaatimukset huomioiden.
- Toisella asteella tunnistetaan kyberturvallisuuden käsite.
- Toisella asteella opitaan ymmärtämään, miten tietoja käsitellään eri ympäristöissä ja miksi tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää.
Tieto- ja viestintäteknologia oppimisen välineenä
- Toisella asteella opiskelija saa valmiudet hyödyntää työelämän ja jatko-opintojen kannalta olennaisia digivälineitä.
- Lukio-opiskelija oppii tarvittavat digitaidot ylioppilaskokeessa menestymiseen.
- Ammatillisen koulutuksen opiskelija oppii hyödyntämään alansa kannalta oleellisia digitaalisia välineitä ja laitteita.
- Opiskelija osaa tehdä valintoja sopivimmista työvälineistä opiskelunsa ja työskentelynsä kannalta.
- Toisella asteella digitaalisia välineitä opitaan hyödyntämään oman toiminnan suunnitteluun (esim. ajanhallinta, suunnittelu, sähköposti).
- Opiskelija osaa soveltaa oppimiaan digitaitoja erilaisia välineitä ja ohjelmistoja hyödyntäessään.
Toimijuus digitalisoituvassa työelämässä
- Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua ajankohtaisiin digitaalisiin trendeihin osana toisen asteen opintojaan (esim. tekoälyn perusteet,
ohjelmoinnin perusteet, lisätty todellisuus). - Opiskelija osaa toimia digitaalisessa ympäristössä vuorovaikuttaen ja yhteisöllisesti muiden kanssa.
- Opiskelija tunnistaa mahdollisuuksiaan teknologian käyttäjänä ja kehittäjänä, esimerkiksi vapaavalintaisten opintojen tai oppiaineiden ja alojen
kautta. - Toisella asteella rohkaistaan soveltamaan ja kokeilemaan erilaisia teknologisia ratkaisuja.
Oppimisympäristön laajeneminen
- Toisella asteella hyödynnetään monipuolisesti digitaalisia välineitä opetuksessa.
- Oppimisympäristöjä laajennetaan tieto- ja viestintäteknologian avulla, esimerkiksi kansainvälisen, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön
toteuttamisessa. - Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia monipuolistaa opintojaan toisen asteen koulutuksen yhteisen opintotarjottimien kautta. Teknologiset
ratkaisut tukevat yhteisten opintojen toteuttamista. - Hyvä opiskeluympäristö tukee sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua.
- Toisella asteella tarjotaan opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua ohjelmointiin ja robotiikkaan, esimerkiksi oppilaitosten valinnaisilla kursseilla tai työelämävierailuilla.
Medialukutaito
- Opiskelijoita kannustetaan monimediaisiin tapoihin tuottaa vastuullista tietoa ja sisältöjä, esimerkiksi videot, äänitteet, podcastit, nettisivut.
- Toisella asteella osataan hakea tietoa monipuolisista lähteistä sekä suhtautumaan tietoon kriittisesti.
- Opiskelija osaa havainnoida ja analysoida:
- erilaisia mediasisältöjä sekä –ilmiöitä, kuten somevaikuttaminen ja verkkorikollisuus
- mediaympäristöjen psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia
- digihyvinvointiaan.
- Opiskelija osaa tuottaa eri lähteistään kokoomiaan tietoja mielipiteiksi ja esityksiksi, sekä osaa perustella mielipiteensä lähteitä käyttäen.
Digikehittämisen työryhmä
Ammattiopisto Variassa on erillinen digikehittämisen työryhmä, johon kuuluu asiantuntijaopettajia sekä osaamispalveluesimies.
Digimentorit
Toisella asteella perusteellisempi digiosaaminen eriytyy lukioissa oppiaineiden ja Variassa tutkintojen mukaan. Rakenteellisena tukena digiasioiden kehittämiseen sekä lukiokoulutuksessa, että ammatillisessa koulutuksessa toimii digimentoreita. Heidän tehtävänän on edistää digivälineiden käyttöä ja digipedagogiikkaa omassa oppilaitoksessaan.
Robotiikan oppimiskeskus
Robotiikan oppimiskeskuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten sekä opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamista ohjelmoinnista ja robotiikasta. Lisätietoa Robotiikan oppimiskeskuksesta löydät keskuksen sivuilta.
Lisätietoja
Heli Hemilä
Kasvatus ja oppiminenVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelma
Tuomas Eronen
Kasvatus ja oppiminenPerusopetuksen digipedagogiikan ohjelma
Karim Galenius
Kasvatus ja oppiminenToisen asteen digipedagogiikan ohjelma