Työpaikat Vantaalla

Vuoden 2023 lopussa Vantaalla oli 127 410 työpaikkaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Työpaikat lisääntyivät vajaalla 500:lla, mikä vastasi 0,4 prosentin kasvua. Kasvu oli vaatimatonta verrattuna ennätysvuosiin 2021–2022, jolloin Vantaan työpaikkojen määrä kasvoi noin 8 000 työpaikalla per vuosi. Näinä vuosina työpaikat lisääntyivät suhteellisesti 7,1 prosenttia. Vuonna 2020 oltiin toisessa ääripäässä, kun työpaikat vähenivät koronan takia enemmän kuin 1990-luvun laman vaikeimpina vuosina. 

Väestöltään Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa oli myös eniten työpaikkoja vuonna 2023. Näissä kaupungeissa sijaitsi peräti 43 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista, Vantaan osuuden ollessa 5,3 prosenttia. Kaikissa kuudessa kaupungissa työpaikat ovat lisääntyneet viime vuosina ja myös työpaikkoja oli vuonna 2023 enemmän kuin koskaan aiemmin. Kasvu on kuitenkin hidastunut, sillä kaikissa kaupungeissa työpaikkakasvu oli vuonna 2023 selvästi alhaisempaa kuin vuosina 2021–2022.

Kun tarkastellaan kaikkia Suomen kuntia, työpaikat lisääntyivät vuoden 2023 aikana eniten Helsingissä (4 150) ja Espoossa (2 700). Tämän jälkeen tulivat Turku, Tampere, Rovaniemi sekä kuudentena Vantaa, jossa työpaikat lisääntyivät 500:lla. Kun katsotaan pidempää kymmenen vuoden aikajaksoa, työpaikat ovat silloinkin lisääntyneet eniten Helsingissä, lähes 49 000:lla. Seuraavaksi suurinta kasvu on ollut Tampereella ja Vantaalla, noin 21 000 työpaikkaa. 

Vuoden 2023 aikana Vantaalla asuvien työllisten määrä hieman laski (-0,1 %), mutta työpaikkojen määrä nousi (0,4 %). Tästä johtuen Vantaan työpaikkaomavaraisuus nousi 0,5 prosenttiyksiköllä, ollen 108,3 prosenttia vuonna 2023. Kaikista Suomen kunnista Vantaan työpaikkaomavaraisuusaste oli 30. korkein, kärjessä olivat Maarianhamina (178,3 %) ja Harjavalta (142,6 %).

Kuudesta suurimmasta kaupungista työpaikkaomavaraisuus oli selvästi korkein Helsingissä, jonka jälkeen tuli Turku. Vantaata alhaisempi työpaikkaomavaraisuus oli Espoossa ja Oulussa. Vantaan lisäksi työpaikkaomavaraisuus nousi ainoastaan Helsingissä ja Oulussa vuonna 2023.

(Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä.)

Vuoden 2023 lopussa Vantaalla oli eniten työpaikkoja tukku- ja vähittäiskaupassa (18 %) sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (15 %). Hallinto- ja tukipalvelutoiminta oli kolmanneksi suurin toimiala (11,1 %), mutta neljänneksi noussut teollisuus ei jäänyt kauaksi siitä (10,9 %). Aiemmin neljänneksi suurin toimiala oli rakentaminen, mutta vuonna 2023 sekä teollisuus että terveys- ja sosiaalipalvelut menivät sen ohi. 

Alla olevassa kuviossa on Vantaan työpaikat toimialoittain vuosina 2007 ja 2023. Kaksi suurinta toimialaa ovat samoja, mutta niiden osuudet ovat pienentyneet. Ylipäätään Vantaan toimialarakenne on tasoittunut ja monipuolistunut, kun entistä useammalla toimialalla on vähintään kymmenen prosentin osuus työpaikoista. 

Vuodesta 2022 vuoteen 2023 työpaikat lisääntyivät Vantaalla eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (+890) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (+600). Seuraavaksi suurinta kasvu oli teollisuudessa ja julkisessa hallinnossa, 300–400 työpaikkaa per toimiala. Suhteellisesti katsottuna työpaikat lisääntyivät eniten julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialalla, 7,6 prosenttia. 

Vuoden 2023 aikana työpaikat vähenivät eniten rakentamisessa, 1 100 työpaikkaa (-7,9 %). Edellisen kerran alan työpaikat vähenivät Vantaalla yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2009. Rakentamisalan ahdinko koskee koko Suomea ja alan työpaikat vähenivät Suomen lisäksi muissakin suurimmissa kaupungeissa vuonna 2023.

Toimialojen työpaikkamäärissä tapahtuu varsin paljon muutoksia vuodesta toiseen: välillä työpaikat lisääntyvät ja välillä vähentyvät. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kiivainta kasvu on Vantaalla ollut hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jossa työpaikkamäärä vuodesta 2013 vuoteen 2023 lisääntyi lähes 5 400:lla. Seuraavaksi eniten työpaikkamäärä lisääntyi rakentamisessa, 4 350 työpaikalla, sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, 3 800 työpaikalla. Työpaikat vähenivät selvästi eniten kaupan alalta, 750 työpaikalla.

Korona kuritti erityisesti kuljetuksen ja varastoinnin toimialaa, josta väheni Vantaalla 5 600 työpaikkaa vuonna 2020. Pudotus oli niin suuri, että kesti kolme vuotta päästä takaisin lähes samalle tasolle. Uusimpien tietojen mukaan ero oli enää 300 työpaikkaa, sillä vuonna 2019 toimialalla oli 20 000 työpaikkaa ja vuonna 2023 jo 19 700. Vuosina 2021–2022 kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat lisääntyivät kovaa vauhtia, noin 2 200 per vuosi, mutta vuonna 2023 kasvu oli maltillisempaa, 900 työpaikkaa.

Kuljetuksen ja varastoinnin toimiala koostuu kaksinumerotasolla viidestä alasta: maaliikenne ja putkijohtokuljetus (49), vesiliikenne (50), ilmaliikenne (51), varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52) sekä posti- ja kuriiritoiminta (53). Ilmaliikenne on ainoa ala, jossa on edelleen vähemmän työpaikkoja (-1 200) kuin ennen koronaa. Ilmaliikenteen toipumiseen on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä sulki Venäjän ilmatilan EU:n lentoliikenteeltä.

Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta menetti myös paljon työpaikkoja (-2 300) koronan seurauksena, mutta kolmessa vuodessa menetys on kurottu umpeen. Vuonna 2023 alan työpaikkoja oli 9 200, joka oli jo enemmän kuin ennen koronaa. 

Vuonna 2023 peräti 16 prosenttia kaikista Suomen kuljetuksen ja varastoinnin työpaikoista sijaitsi Vantaalla, tosin Helsinki ei jäänyt kovin kauas tästä (14 %). Vantaalla on Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttä, jonka ympärille on kerääntynyt monenlaista yritys- ja liiketoimintaa. Ilmaliikenteen kaikista Suomen työpaikoista Vantaalla olikin 98 prosenttia ja varastointi ja liikennettä palvelevan toiminnan työpaikoista 31 prosenttia (seuraavaksi suurin osuus oli Helsingissä, 12 %).

Vuonna 2023 Vantaalla ja Espoossa eniten työpaikkoja oli kaupan alalla, kun muissa suurissa kaupungeissa suurin työllistäjä oli terveys- ja sosiaalipalvelut. Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa oli ainoa, jossa kolmen isoimman toimialan joukossa oli kuljetus ja varastointi sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta, mutta siellä ei ollut terveys- ja sosiaalipalvelut. 

Helsinki oli puolestaan ainoa kaupunki, jossa kaupan ala ei mahtunut kolmen isoimman joukkoon, kun taas ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toimiala oli siellä. Lisäksi Espoossa ja Helsingissä kolmen kärjessä oli informaatio- ja viestintäala, kun taas Tampereella, Turussa ja Oulussa oli teollisuus. 

Miesten ja naisten työllistymisessä eri aloille oli jonkin verran sukupuolten välisiä eroja vuonna 2023. Vantaalla työssäkäyvien miesten yleisimmät toimialat olivat kuljetus ja varastointi sekä kauppa, joissa molemmissa työskenteli vajaa 19 prosenttia miehistä. Aiemmin kauppa työllisti miehiä eniten, mutta vuonna 2023 kuljetus ja varastointi nousi yhtä yleiseksi alaksi. Kolmanneksi yleisin toimiala oli rakentaminen (15 %). 

Vantaalla työssäkäyviä naisia työskenteli eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (21 %) ja kaupan alalla (17 %). Vuodesta 2018 lähtien järjestys on ollut tämä, mutta sitä ennen kaupan ala oli naistenkin suurin työllistäjä. Kolmanneksi eniten (11 %) naisia työllistyi kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintojen toimialoille.

Vuonna 2023 Vantaalla työssäkäyvistä 58 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia, mutta eri toimialoilla oli varsin suuret erot. Vesi-, viemäri- ja jätehuollon sekä rakentamisalan työpaikoissa noin 90 prosentissa oli työntekijänä mies. Seuraavaksi suurin miesenemmistö (79 %) oli sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon työpaikoissa. 

Selvästi suurin naisenemmistö oli terveys- ja sosiaalialalla, jonka työntekijöistä 87 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi eniten naisia oli kotitalouksien toiminta työnantajina (75 %) sekä koulutuksen (71 %) toimialoilla.

Vuonna 2023 Vantaalla työssäkäyvistä alle 35-vuotiaita oli 33 prosenttia, 35–49-vuotiaita 37 prosenttia ja 50 vuotta täyttäneitä 30 prosenttia. Työntekijöiden ikärakenteessa oli selviä eroja toimialojen kesken. Taiteet, viihde ja virkistys, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta erottuivat muista toimialoista nuoremmalla työntekijäjoukollaan. Näillä toimialoilla alle 35-vuotiaiden osuus oli kaikista suurin, noin 44 prosenttia, ja 50 vuotta täyttäneiden osuus pienin, 21–24 prosenttia. 

Toisessa päässä kärkeen nousivat kaivostoiminta ja louhinta, kiinteistöala sekä maa-, metsä- ja kalatalous, joiden työntekijöistä 44–48 prosenttia oli vähintään 50-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus oli ainoastaan 15–22 prosenttia.

Kun Vantaalla sijaitsevia työpaikkoja tarkastellaan työnantajan mukaan, oli työpaikoista yksityisellä sektorilla 69 prosenttia, kunnissa ja hyvinvointialueilla 14 prosenttia, valtioenemmistöisissä yhtiöissä 6 prosenttia ja valtiolla 3 prosenttia. Yrittäjien osuus oli 7 prosenttia. 

Verrattaessa vuoteen 2000, eniten ovat vähentyneet valtionemmistöisten yhtiöiden työpaikat. Vuonna 2000 Vantaan työpaikoista 14 prosenttia oli valtioenemmistöisissä yhtiöissä, kun vuonna 2023 osuus oli enää 6 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona yksityisen sektorin työpaikat ovat puolestaan lisääntyneet 62 prosentista 69 prosenttiin.

Sukupuolella oli merkitystä, sillä Vantaalla työssäkäyvistä naisista 26 prosenttia työskenteli kunnalla/hyvinvointialueella, kun miehillä vastaava osuus oli 6 prosenttia. Suuri ero oli myös yksityisellä sektorilla, sillä 76 prosenttia Vantaalla työskentelevistä miehistä oli yksityisen palveluksessa, kun naisista oli 59 prosenttia. Myös yrittäjissä oli enemmän miehiä. 

Verrattaessa muihin suuriin kaupunkeihin, oli Vantaalla enemmän yksityisellä sektorilla ja valtioenemmistöisissä yhtiöissä olevia työpaikkoja. Kunnalla tai hyvinvointialueilla olevien työpaikkojen osuus oli puolestaan alhaisin. Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, työpaikat kuitenkin jakaantuivat työnantajasektorin mukaan varsin samansuuntaisesti eri alueilla.

Vuonna 2023 Vantaan työpaikoista 43 prosentissa oli vantaalainen työntekijä ja 22 prosentissa helsinkiläinen työntekijä. Seuraavaksi eniten Vantaalle pendelöitiin Espoosta (8 %), jonka jälkeen tulivat Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Järvenpää (2–3 % kukin alue). Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus on vuosien saatossa pienentynyt, sillä 1990-luvun alkupuolella yli puolessa Vantaan työpaikoista oli myös vantaalainen työntekijä.

Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus oli Vantaalla selvästi alhaisin (43 %). Seuraavana tuli Espoo, jossa hieman yli puolet työssäkäyvistä oli espoolaisia. Oulun työpaikoissa on koko ajan ollut selvästi eniten omassa kunnassa asuvia työntekijöitä, osuuden ollessa 83 prosenttia vuonna 2023.

Vantaalla asuvista työllisistä 46 prosenttia kävi myös töissä Vantaalla vuonna 2023. Seuraavaksi eniten töissä käytiin Helsingissä (37 %), mutta Espooseen pendelöiviä vantaalaisia oli jo huomattavasti vähemmän (8 %). Suomessa oli kaikkiaan 215 kuntaa, joissa vantaalaiset kävivät töissä kotikuntansa lisäksi. Vastavuoroisesti Vantaalla käytiin töissä 270 muusta kunnasta. Suomessa oli siis ainoastaan 37 kuntaa, joista ei käyty Vantaalla töissä vuonna 2023.

Vantaa erosi muista vertailualueista työssäkäyvien alhaisemmalla koulutustasolla. Vantaalla työssäkäyvistä 38 prosentilla oli korkea-asteen koulutus, kun muissa suurissa kaupungeissa osuus oli 50–58 prosenttia. Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevien osuus oli korkein Vantaalla (17 %) ja alhaisin Oulussa ja Tampereella (6–7 %). Vantaalla työssäkäyvien yleisin tutkinto oli toinen aste, kun muissa suurissa kaupungeissa se oli korkea-aste.

Vantaalla työssäkäyvien koulutustaso oli lähes samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Korkea-asteen koulutuksen osuus on noussut ainoastaan prosenttiyksikön, kun muissa suurissa kaupungeissa osuus on noussut 3–7 prosenttiyksikköä. 

Työssäkäyvien koulutustasossa oli myös eroa sen mukaan, kävikö työntekijä töissä asuinkunnassaan vai jossain toisessa kunnassa. Kaikilla vertailualueilla asuinkunnassaan työssäkäyvien koulutustaso oli alhaisempi kuin alueelle pendelöivien koulutustaso. Vantaalaisista, jotka myös kävivät töissä Vantaalla, 22 prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta ja vain 30 prosentilla oli korkea-asteen koulutus. Muiden kuntien asukkaista, jotka pendelöivät Vantaalle töihin, ainoastaan 13 prosenttia oli ilman koulutusta ja 44 prosentilla oli korkea-asteen koulutus.

Vantaan suuralueista eniten työpaikkoja sijaitsi Aviapoliksessa, 42 300, mikä oli kolmannes kaikista Vantaan työpaikoista vuonna 2023. Runsas viidennes työpaikoista sijaitsi Tikkurilassa (26 900) ja viidennes Myyrmäessä (25 600). Ero seuraaviin suuralueisiin oli suuri, sillä Hakunilassa työpaikkoja oli 6 700, Koivukylässä 6 100 ja Kivistössä 5 800. Vähiten työpaikkoja sijaitsi Korsossa, 4 500. Vantaan työpaikoista vajaa 9 700 oli tilastoitu alueelle ”tuntematon” eli lähes kahdeksaa prosenttia kaupungin työpaikoista ei saatu sijoitettua millekään alueelle.

Kuten koko Vantaalla, niin myös kaikilla suuralueilla työpaikkakasvu oli vaatimatonta vuonna 2023. Eniten työpaikkoja saivat Aviapoliksen (+483) ja Myyrmäen (+245) suuralueet. Kivistössä ja Koivukylässä kasvua oli vajaat 200 työpaikkaa ja Korsossa ainoastaan kymmenkunta. Työpaikat vähenivät kahdella suuralueella, Hakunilassa (-181) ja niukasti myös Tikkurilassa (-28). Suhteellisesti työpaikat lisääntyivät eniten Kivistössä (3,6 %) ja Koivukylässä (2,8 %).

Kaupunginosista työpaikkoja oli selvästi eniten Aviapoliksen suuralueeseen kuuluvassa Veromiehessä, 16 100. Peräti joka kahdeksas Vantaan työpaikka sijaitsi Veromiehen kaupunginosassa. Seuraavaksi eniten työpaikkoja oli Lentokentällä (8 000) ja Pakkalassa (7 300) sekä Tikkurilassa, Martinlaaksossa ja Viinikkalassa (6 400). Suurin kaupunginosatasoinen työpaikkakasvu vuoden 2023 aikana tapahtui Lentokentällä ja Hakkilassa, hieman yli 300 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja katosi Tikkurilan kaupunginosasta, 380 työpaikkaa.

Kun tarkastellaan pidempää aikajaksoa, vuodesta 2013 vuoteen 2023, Veromiehen työpaikat ovat lisääntyneet 6 900:lla. Seuraavaksi eniten työpaikkamäärä on lisääntynyt Viinikkalassa (+1 850) ja Myllymäessä (+1 200). Eniten työpaikkoja on viimeisen kymmenen vuoden aikana kadonnut Lentokentän kaupunginosasta, 2 400, ja seuraavaksi eniten Varistosta, 560. Lentokentän ja Veromiehen muutoksiin vaikuttaa se, että vuonna 2014 noin 4 800 työpaikkaa siirtyi Lentokentän kaupunginosasta Veromiehen kaupunginosaan.

Suuralueiden yleisimmissä toimialoissa oli jonkin verran eroavaisuuksia. Yksittäisen toimialan osuus oli suurin Koivukylän suuralueella, jossa 43 prosenttia työpaikoista oli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Hakunilassa työpaikkoja oli eniten teollisuudessa (30 %) ja Aviapoliksessa kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (30 %). Kivistössä yleisin toimiala oli rakentaminen (26 %), kun taas Myyrmäessä ja Tikkurilassa oli eniten kaupan alan työpaikkoja (16–21 %). Korsossa oli yhtä paljon sekä rakentamisen että terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja (23 %).

Kun näkökulmaa käännetään suuralueista toimialaan, voidaan huomata, että joidenkin suurten toimialojen työpaikat ovat Vantaalla keskittyneet tietyille suuralueille. Aviapoliksessa sijaitsi kaikista Vantaan kuljetus- ja varastointialan työpaikoista 64 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikoista 56 prosenttia. Tikkurilan suuralueella oli puolestaan 53 prosenttia kaikista Vantaan julkisen hallinnon työpaikoista ja alueella tuntematon 45 prosenttia hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikoista. (Alueelle tuntematon sijoittuu etenkin työllistämistoimintaan, työvoiman vuokraukseen ja muihin henkilöstön hankintapalveluihin liittyviä työpaikkoja.)

Alla olevaan tiedostoon on koottu keskeisimpiä työpaikkatilastoja Excel-muodossa. Tietoja on Vantaan lisäksi muista suurista kaupungeista, mutta myös Vantaan suuralueista ja kaupunginosista. Taulukoiden avulla on helppo seurata alueiden työpaikkakehitystä, sillä useimmissa on tiedot viimeisten kymmenen vuoden ajalta.

Excel sisältää seuraavat taulukot:

• Työpaikat ja työlliset suurimmissa kaupungeissa vuosina 2013–2023
• Työpaikkaomavaraisuus (%) suurimmissa kaupungeissa vuosina 2013–2023
• Vantaan työpaikat toimialoittain vuosina 2013–2023 ja määrällinen muutos vuosittain
• Kuljetus- ja varastointialan työpaikat Vantaalla ja muutokset kaksinumerotasolla vuosina 2019–2023
• Kuuden suurimman kaupungin työpaikat toimialoittain ja niissä tapahtuneet muutokset vuosina 2022 ja 2023
• Työpaikat Vantaan suuralueilla ja kaupunginosissa vuosina 2013–2023 sekä muutokset 2022–2023 ja 2013–2023
• Työpaikat Vantaan suuralueilla toimialoittain 2023