Väestön ennakkotiedot vuonna 2024

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 251 405 vuoden 2024 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2024 aikana 3 960 asukkaalla (1,6 %), joka toteutuessaan olisi 660 henkeä vähemmän kuin vuonna 2023. Vaikka väestönkasvu jäi edellisestä vuodesta, nousi se korkeammalle tasolle kuin vuosina 2020–2022.

Kasvun taustalla on edelleen maahanmuutto, josta Vantaa sai ennakkotietojen perusteella muuttovoittoa 3 700 henkilöä. Toteutuessaan tämä olisi Vantaan toiseksi suurin muuttovoitto ulkomailta. Melko kauaksi jäädään kuitenkin ennätysvuodesta 2023, jolloin ulkomaan muuttovoitto kohosi 4 800 henkeen. 

Kotimaan nettomuutto jäi puolestaan negatiiviseksi, sillä Vantaalta muutti 420 henkeä enemmän muualle Suomeen kuin sieltä muutettiin Vantaalle. Vaikka kotimaan nettomuutto jäi negatiiviseksi 420 hengen verran, oli se vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Verrattuna vuoteen 2023, kotimaan muuttotappio oli puolet pienempi.

Vantaalla syntyi vuonna 2024 hieman alle 2 500 vauvaa ja kuolleita oli lähes 1 700 henkeä. Vaikka luonnollinen väestönkasvu nousi hieman korkeammalle tasolle kuin vuosina 2022–2023, jäi se silti alhaiseksi (+815).

Vantaa sai ulkomailta muuttovoittoa 3 700 henkeä. Toiseksi eniten muuttovoittoa tuli Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta, noin 550 henkeä. Tämä oli lähes 200 enemmän kuin vuonna 2023.

Näiden lisäksi Vantaan nettomuutto jäi positiiviseksi Helsingin kanssa, mutta ainoastaan 70 henkeä. Lukema on poikkeuksellisen alhainen, sillä viimeksi Vantaa on saanut tätä vähemmän muuttovoittoa Helsingistä 1990-luvun puolivälissä. Vuosina 2018–2020 Helsingistä saatu muuttovoitto oli poikkeuksellisen korkealla tasolla, noin 2 000 henkeä vuosittain, mutta sen jälkeen muuttovoitto on tippunut rajusti joka vuosi.

Vantaa menetti jälleen eniten väestöään Helsingin seudun kehysalueelle eli KUUMA-kuntiin. Ennakkotietojen perusteella muuttotappiota kertyisi 900 henkeä, joka olisi 400 henkeä vähemmän kuin vuosina 2022–2023. Kun katsotaan yksittäisiä seudun kuntia, Vantaan muuttotappio näyttäsi olevan suurinta Tuusulan (-420) sekä Keravan ja Nurmijärven kanssa (-160 molemmat alueet). Neljänä viime vuotena Vantaa on menettänyt väestöään myös Espooseen, vaikkakin muuttotappio hieman pieneni vuonna 2024.

Vantaan väestö kasvoi jo viidettä vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan vieraskielisten määrä lisääntyi 5 700 hengellä, kun kotimaankielisten määrä väheni lähes 1 800 hengellä. Kotimaankielisten määrän väheneminen on ollut samalla tasolla jo neljä vuotta. 

Myös koko Suomessa kotimaankielisten määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan. Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa oli kuitenkin ainoa, joka menetti kotimaankielistä väestöään vuonna 2024.

Kun tarkastellaan kaikkia Suomen kuntia, oli väestönkasvu vuonna 2024 määrällisesti suurinta Helsingissä, 10 100 henkeä. Seuraavaksi eniten väestö kasvoi Espoossa (7 000), Tampereella (5 300), Turussa (4 200) ja Vantaalla (4 000). Suhteellisesti tarkasteltuna väestö kasvoi eniten pienessä Kaskisen kunnassa (2,6 %), mutta heti seuraavana tuli Espoo (2,2 %). Vantaa oli 1,6 prosentin kasvullaan listan 9. kunta.

Luonnollinen väestönkasvu oli selvästi suurinta Espoossa (1 660), sillä seuraavaksi tulevilla Helsingillä ja Vantaalla se oli puolta pienempää. Kotimaan muuttoliikkeessä ykkönen oli Helsinki, joka sai muuttovoittoa muualta Suomesta 3 300 henkeä. Seuraavaksi eniten kuntien välistä muuttovoittoa saivat Tampere (2 700) ja Espoo (1 900). Maahanmuutossakin kärkisijalle ylsi Helsinki, joka sai ulkomailta muuttovoittoa runsaat 6 100 henkeä. Helsingin jälkeen tulivat Vantaa (3 700) ja Espoo (3 500).

Kaikista Suomen kunnista kotimaan muuttoliike oli eniten miinuksella Lappeenrannassa (-685), mutta Kajaani ja Vantaa eivät jääneet kovin kauaksi tästä yli 400 hengen muuttotappiollaan. Kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoastaan Vantaa, Lahti ja Jyväskylä menettivät väestöään muualle Suomeen. 

Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja ero kolmantena olevaan Tampereeseen on vain kasvanut. Ennakkotietojen mukaan Tampereella asui lähes 9 000 asukasta enemmän kuin Vantaalla.

Maahanmuuttoja voidaan tarkastella myös lähtömaanosan mukaan. Vantaalle ulkomailta muuttaneista 40 prosenttia oli tullut Aasiasta ja 26 prosenttia Euroopasta. Afrikasta muuttaneiden osuus oli kahdeksan prosenttia ja Amerikoista muuttaneiden vain prosentin. 26 prosentilla lähtömaanosa oli jokin muu tai tuntematon.

Kaikista ulkomailta Suomeen muuttaneista 39 prosenttia oli tullut Euroopasta. Kuudesta suurimmasta kaupungista Euroopasta muuttaneiden osuus oli suurin Helsingissä ja Turussa (35 %) ja alhaisin Tampereella (23 %). Koko Suomen tasolla seuraavaksi eniten tulijoita oli Aasiasta (34 %). Suurten kaupunkien kohdalla Aasiasta muuttaneiden osuus vaihteli Tampereen 50 prosentista Turun 32 prosenttiin. Afrikasta muuttaneiden osuus oli korkein Vantaalla (8 %) ja Amerikoista muuttaneiden Helsingissä (5 %). Lähtömaanosa oli monella maahanmuuttajalla muu tai tuntematon, sillä osuus vaihteli 21–26 prosentin välillä alueesta riippuen.

Ennakkotietojen mukaan Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,2 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,2 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,8 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut melko nopealla tahdilla viimeiset kymmenen vuotta, kun taas kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2010 lähtien.

Kun katsotaan vanhempia ikäryhmiä, 65–74-vuotiaiden osuus on pienentynyt jo seitsemän vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta ikäluokka on myös määrällisesti pienentynyt. 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kasvaa edelleen ja vuodesta 2023 vuoteen 2024 osuus kohosi 7,3 prosentista 7,6 prosenttiin. Vielä vuonna 2023 alle kouluikäisiä oli yhtä paljon kuin 75 vuotta täyttäneitä, mutta nyt alle kouluikäisiä on selvästi vähemmän (7,2 %).

Ennakkotietojen mukaan Vantaalla asui 72 300 vieraskielistä vuoden 2024 lopussa, mikä oli 28,8 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosenttiyksikköä. Vantaalla asuvista miehistä 30,6 prosenttia oli vieraskielisiä ja naisista 26,9 prosenttia.

Vantaan suuralueilla vieraskielisten osuus oli suurin Hakunilassa (37 %) ja pienin Aviapoliksessa (21 %). Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä, joissa vieraskielisiä oli yli puolet alueen väestöstä (55–57 %). Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (48 %) ja Mikkolassa (43 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Sotungissa ja Helsingin pitäjän kirkonkylässä, alle kuusi prosenttia.

Suurimmissa kaupungeissa Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (25 %) ja Helsingissä (20,5 %). Koko Suomessa vieraskielisiä oli 10,9 prosenttia väestöstä. Kaikilla vertailualueilla vieraskielisten osuus oli miehissä korkeampi kuin naisissa. 

Vantaan väestössä on miehiä (50,6 %) lähes 3 200 enemmän kuin naisia (49,4 %). Vieraskielinen väestö on jo vuosien ajan ollut miesvoittoinen ja vuonna 2024 vieraskielisestä väestöstä 54 prosenttia oli miehiä. Kotimaankielisessä väestössä naisia on edelleen enemmän (50,7 %), mutta tässäkin ryhmässä sukupuolten välinen ero on vuosien ajan kaventunut.

Asukasmäärältään suurin suuralue on Myyrmäki, jossa asui ennakkotietojen mukaan 61 800 asukasta vuonna 2024. Seuraavaksi suurimmalla Tikkurilan suuralueella asui 49 800 henkeä. Näiden suuralueiden väestö myös kasvoi määrällisesti eniten, sillä Myyrmäki sai lähes 1 300 ja Tikkurila 840 uutta asukasta. Suhteellisesti kasvu oli kuitenkin suurinta Kivistön suuralueella, 3,6 prosenttia (+660).

Vantaalla on edelleen viisi kaupunginosaa, joissa on yli 10 000 asukasta: Myyrmäki, Martinlaakso, Hakunila, Kivistö ja Pakkala. Vuoden 2024 aikana väestö kasvoi eniten Myyrmäessä (+700) ja Kivistössä (+520). Suhteellisesti kasvu oli selvästi suurinta Veromiehessä (19,2 %), jonka jälkeen tuli Keimola (6,0 %).

Vuodenvaihteen viralliset kuntatason väestötiedot ovat saatavilla huhtikuussa. Tarkempia tilastoja Vantaan väestörakenteesta ja muuttoliikkeestä julkaistaan touko-kesäkuussa Vantaan väestö -sivustolla.