Väestörakenne

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,2 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,2 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 15,8 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut entistä nopeammalla tahdilla runsaat kymmenen vuotta. Vuonna 2013 alle kouluikäisiä oli 9 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2024 heitä oli 7,2 prosenttia.

Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista ja aallonpohja saavutettiin vuonna 2012, jolloin kouluikäisiä oli 10,2 prosenttia väestöstä. Tämän jälkeen osuus hivenen kasvoi, mutta vuonna 2024 kouluikäisten osuus oli jälleen laskenut 10,2 prosenttiin.

Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, 16–39-vuotiaiden ja 40–64-vuotiaiden kehityskulku oli 1990-luvuilla päinvastaista: nuorempien aikuisten osuus laski ja vanhempien nousi. 2000-luvulla ikäryhmien osuudet ovat olleet lähellä toisiaan, mutta viime vuosina 16–39-vuotiaita (35 %) on ollut hieman enemmän kuin 40–64-vuotiaita (32 %).

Vuodet 2022–2023 olivat poikkeuksellisia 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Ensimmäistä kertaa ikäryhmän osuuden kasvu pysähtyi, ollen 15,7 prosenttia molempina vuosina. Vuosi 2024 ei tuonut suurta muutosta, sillä osuus kasvoi maltillisesti 15,8 prosenttiin. Kasvun hidastumisen taustalla ovat 65–74-vuotiaat, joiden osuus on pienentynyt jo seitsemän vuoden ajan. Viimeiset viisi vuotta ikäluokka on myös määrällisesti pienentynyt. 

75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä kuitenkin kasvaa edelleen ja vuodesta 2023 vuoteen 2024 osuus kohosi 7,3 prosentista 7,6 prosenttiin. Vielä vuonna 2023 alle kouluikäisiä oli yhtä paljon kuin 75 vuotta täyttäneitä, mutta vuonna 2024 alle kouluikäisiä oli selvästi vähemmän (7,2 %).

Vantaan suurin ikäluokka on 15 vuoden ajan ollut 30–34-vuotiaat. Ikäryhmän osuus oli 8,7 prosenttia vuonna 2024, kun seuraavaksi suurimman ikäryhmän, 35–39-vuotiaiden, osuus oli 8,4 prosenttia. Kolmanneksi suurin ikäryhmä oli 40–44-vuotiaat (7,9 %).

Vantaalaiset olivat keski-iältään 39,5-vuotiaita vuonna 2024. Naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (40,6 v.) kuin miehet (38,3 v.).

Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon alaikäisiä ja eläkeikäisiä on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa (huollettavien määrä kasvaa suhteessa työikäisiin). Työikäiseksi väestöksi on tässä laskettu 18–64-vuotiaat, joita asui Vantaalla 162 100 henkilöä vuonna 2024. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 89 200.

Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, on kääntynyt viime vuosina laskuun, ollen 55. Vuosina 2018–2022 huoltosuhde oli 56 ja sitä edeltävinä vuosina 57, jolloin huoltosuhde oli korkeimmillaan viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa (44).

Vantaan saama muuttovoitto on perustunut pitkälti alle 40-vuotiaisiin aikuisiin, mikä on ollut hyvä asia huoltosuhteen kannalta. Ilman tätä voimakasta nuoriin aikuisiin painottuvaa muuttovoittoa Vantaan huoltosuhde olisi heikompi kuin se nyt on. Vantaan väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa voimakkaasti myös tulevaisuudessa, jolloin huoltosuhde paranisi entisestään.

Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000-luvun ajan, mutta Espoon huoltosuhde on ollut hieman heikompi. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen Vantaan huoltosuhde on ollut heikompi. Viimeisten vuosien aikana kaupunkien välinen ero on kuitenkin selvästi kutistunut ja Helsingin väestöllinen huoltosuhde on enää jonkin verran alhaisempi (52) kuin Vantaan (55). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla.

1800-luvun lopusta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta vuonna 2021 tapahtui historiallinen käänne: miesten määrä ohitti naisten määrän lähes tuhannella hengellä. Sen jälkeen ero on kasvanut ja vuonna 2024 miehiä (50,6 %) oli 3 100 enemmän kuin naisia (49,4 %). 

Vieraskielinen väestö on jo vuosien ajan ollut miesvoittoinen ja ero on vain kasvanut. Vuonna 2015 vieraskielisestä väestöstä 51 prosenttia oli miehiä, kun vuonna 2024 heitä oli 54 prosenttia. Kotimaankielisessä väestössä naisia on edelleen miehiä enemmän, mutta tässäkin ryhmässä sukupuolten välinen ero on pikkuhiljaa kaventunut. Vuonna 2024 kotimaankielisistä vantaalaisista 50,7 prosenttia oli naisia.

Vantaan väestöstä hieman yli puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Vieraskielisten siviilisäätyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten siviilisäädyissä ei ole eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimisissa olevien laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla.

Vuonna 2024 vajaa puolet (45 %) vantaalaisista oli syntynyt pääkaupunkiseudulla. Syntyperäisiä vantaalaisia oli 25 prosenttia väestöstä ja osuus on pikkuhiljaa laskenut viimeiset kymmenen vuotta. Helsingissä syntyneiden osuus on laskenut tätäkin pidempään ja ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut. Ulkomailla syntyneitä (24,5 %) onkin nykyisin selvästi enemmän kuin Helsingissä syntyneitä (17 %). Kehityksen jatkuessa samaa tahtia, ulkomailla syntyneitä on pian enemmän kuin Vantaalla syntyneitä.

Vajaa kahdeksan prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt muulla Uudellamaalla (pois lukien Vantaa ja Helsinki) ja 26 prosenttia muualla Suomessa. Vielä 2000-luvun alussa muualla Suomessa syntyneiden osuus oli 40 prosenttia. Muun Suomen suurimmat ryhmät olivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa syntyneet, 2,4 prosenttia per alue.

Vantaalla syntyneiden osuus vaihteli Myyrmäen suuralueen 22 prosentista Korson suuralueen 29 prosenttiin. Helsingissä syntyneitä asui puolestaan vähiten Koivukylän (15 %) ja eniten Hakunilan suuralueella (20 %). Ulkomailla syntyneissä oli suurimmat erot. Aviapoliksen väestöstä 18 prosenttia oli syntynyt ulkomailla, kun Hakunilan väestöstä oli 30 prosenttia.

Vuonna 2024 ensimmäistä kertaa yli puolet (50,2 %) Vantaan väestöstä oli uskontokuntiin kuulumattomia. Jo edellisenä vuonna uskontokuntiin kuulumattomien osuus oli ohittanut Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuuden. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on tippunut lähes kuusi prosenttiyksikköä viimeisten kolmen vuoden aikana, osuuden ollessa 45,3 prosenttia vuonna 2024. Kirkon omien arvioiden mukaan kirkkoon kuuluvien määrää on vähentänyt muun muassa Vantaan kotimaan muuttotappio, kastettujen määrän väheneminen sekä maahanmuuttajien määrän kasvu.

Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,1 prosenttia vantaalaisista ja osuus on laskenut muutaman kymmenyksen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 3,4 prosenttiin.

Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä (45 %), Vantaalla (45,3 %) ja Espoossa (48,7 %) enää alle puolet väestöstä kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Koko Suomessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli huomattavasti enemmän (62,2 %).

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on suurimmillaan 65 vuotta täyttäneissä (66 %) sekä rippikoulun suuren suosion ansiosta 15–19-vuotiaissa (59 %). Nämä olivat myös ainoat ikäluokat, joissa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli enemmän kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli eniten 20–39-vuotiaassa väestössä (60 %).

Vuonna 2024 vantaalaisista miehistä 41 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 55 prosenttia oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Tämä oli neljäs vuosi peräkkäin, kun suurempi osa miehistä oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Naisista 49 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 46 prosenttia. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun naisista enää alle puolet kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Aihetta on käsitelty laajasti koulutus -sivustolla, jonne on koottu keskeiset asiat Vantaan ja muiden suurten kaupunkien koulutustason kehityksestä. Vantaalaisten koulutusta tarkastellaan suuralueiden ja kaupunginosien, mutta myös sukupuolten ja eri ikäryhmien näkökulmasta. Lisäksi sivustolla on käsitelty muun muassa muuttoliikkeen vaikutusta koulutustasoon, koulutuksen vaikutusta työllistymiseen sekä koulutuksen keskeyttämistä. 

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2024/2025 PÄÄSIVULLE