Väestörakenne

Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna Vantaan väestöstä 0–6-vuotiaita oli 7,1 prosenttia, 7–15-vuotiaita 10,1 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia. Alle kouluikäisten osuus on laskenut melko nopealla tahdilla yli kymmenen vuotta. Vuonna 2013 alle kouluikäisiä oli 9 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2025 heitä oli 7,1 prosenttia. Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuus on laskenut viimeisten vuosien ajan ja vuonna 2025 osuus tippui ennätysalhaiseksi, 10,1 prosenttiin.

Kuten alla olevasta kuviosta voi huomata, 16–39-vuotiaiden ja 40–64-vuotiaiden osuudet ovat hieman aaltoilleet vuosikymmenestä toiseen. Runsaan kymmenen viime vuoden ajan 16–39-vuotiaita (2025: 35 %) on ollut enemmän kuin 40–64-vuotiaita (32 %).

Kun katsotaan vanhempia ikäryhmiä, 65–74-vuotiaiden osuus ehti pienentyä usean vuoden ajan, mutta nyt lasku on pysähtynyt 8,2 prosenttiin. 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on kuitenkin kasvanut koko ajan ja vuodesta 2024 vuoteen 2025 osuus kohosi 7,6 prosentista 7,8 prosenttiin. Jo kahden vuoden ajan Vantaalla on ollut selvästi enemmän 75 vuotta täyttäneitä kuin alle kouluikäisiä.

Jos ikärakenteen muutokset jatkuvat samanlaisina, niin vuosikymmenen loppupuolella Vantaalla asuu enemmän 65 vuotta täyttäneitä kuin alle 16-vuotiaita. Vuonna 2025 alle 16-vuotiaita oli 17,2 prosenttia väestöstä ja 65 vuotta täyttäneitä 16 prosenttia.

Vuonna 2025 Vantaan suurimmaksi viisivuotisikäluokaksi nousi 35–39-vuotiaat, joita oli 8,6 % väestöstä. Tätä ennen kärkipaikkaa piti 15 vuoden ajan 30–34-vuotiaat, joka oli nyt toiseksi suurin ikäryhmä (8,5 %). Kolmanneksi eniten Vantaalla asui 40–44-vuotiaita (8,0 %).

Vantaalaiset olivat keski-iältään lähes 40-vuotiaita vuonna 2025. Naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (40,8 v.) kuin miehet (38,6 v.). 

Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon alaikäisiä ja eläkeikäisiä on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa (huollettavien määrä kasvaa suhteessa työikäisiin). Työikäiseksi väestöksi on tässä laskettu 18–64-vuotiaat, joita asui Vantaalla 162 900 vuonna 2025. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 90 050.

Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, on viimeiset kolme vuotta pysytellyt samalla tasolla, ollen 55. Vuosina 2018–2022 huoltosuhde oli 56 ja sitä edeltävinä vuosina 57, jolloin huoltosuhde oli korkeimmillaan viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa (44).

Vantaan saama muuttovoitto on perustunut pitkälti alle 40-vuotiaisiin aikuisiin, mikä on ollut hyvä asia huoltosuhteen kannalta. Ilman tätä voimakasta nuoriin aikuisiin painottuvaa muuttovoittoa Vantaan huoltosuhde olisi heikompi kuin se nyt on. Vantaan väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa myös tulevaisuudessa, jolloin huoltosuhde paranisi entisestään.

Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000-luvun ajan, mutta Espoon huoltosuhde on ollut hieman heikompi. Helsingin huoltosuhde on ollut parempi, mutta ero naapurikaupunkeihin on selvästi kutistunut. Vantaan ja Espoon ikärakenne eroaa Helsingistä, sillä alaikäisten osuus on suurempi ja 65 vuotta täyttäneiden pienempi kuin Helsingissä. Työikäisten osuus on Helsingissä hieman korkeampi kuin naapurikaupungeissa.

Koko Suomen huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla. Suomen tasolla huoltosuhdetta nostaa etenkin 65 vuotta täyttäneiden korkea määrä.

Viimeiset viisi vuotta Vantaan väestössä on ollut miesenemmistö ja vuonna 2025 miehiä (50,5 %) oli 2 600 enemmän kuin naisia (49,5 %). Kuudesta suurimmasta kaupungista Vantaa oli ainoa, jonka väestössä miehiä oli naisia enemmän.

Vantaalla asuva vieraskielinen väestö on vuodesta 2008 lähtien ollut miesvoittoinen ja miesten osuus oli korkeimmillaan 54,1 prosenttia vuonna 2023. Vuoden 2025 aikana vieraskielisten naisten määrä kasvoi pitkästä aikaa miehiä enemmän ja miesten osuus laski 53,4 prosenttiin. Kotimaankielisessä väestössä naisia (50,7 %) on edelleen miehiä enemmän, mutta tässäkin ryhmässä sukupuolten välinen ero on pikkuhiljaa kaventunut.

Vantaan väestöstä hieman yli puolet (53 %) oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Vieraskielisten siviilisäätyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten siviilisäädyissä ei ole juurikaan eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimissa olevien laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla.

Vajaa puolet (45 %) vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden osuus on vuosien ajan laskenut, kun taas ulkomailla syntyneiden osuus on selvästi kasvanut. Vuodesta 2020 lähtien ulkomailla syntyneitä on ollut enemmän kuin Helsingissä syntyneitä. Vuonna 2025 kehitys sai uuden käänteen, kun ulkomailla syntyneitä (25,5 %) on jo enemmän kuin Vantaalla syntyneitä (24,9 %).

Vajaa kahdeksan prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt muulla Uudellamaalla (pois lukien Vantaa ja Helsinki) ja 25 prosenttia muualla Suomessa. Vielä 2000-luvun alussa muualla Suomessa syntyneiden osuus oli 40 prosenttia. Muun Suomen suurimmat ryhmät olivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa syntyneet, noin 2,3 prosenttia per alue.

Vantaalla syntyneiden osuus vaihteli Myyrmäen suuralueen 22 prosentista Korson suuralueen 29 prosenttiin. Helsingissä syntyneitä asui puolestaan vähiten Koivukylän (15 %) ja eniten Hakunilan suuralueella (20 %). Ulkomailla syntyneissä oli suurimmat erot. Aviapoliksen väestöstä 19 prosenttia oli syntynyt ulkomailla, kun Hakunilan väestöstä oli 31 prosenttia.

Vuonna 2024 ensimmäistä kertaa yli puolet (50,2 %) vantaalaisista oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Vuonna 2025 osuus jatkoi kasvuaan 51,4 prosenttia. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on tippunut peräti kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2019 lähtien, osuuden ollessa 44 prosenttia vuonna 2025. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,1 prosenttia vantaalaisista ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin 3,6 prosenttia.

Vuosina 2024−2025 evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on Vantaalla vähentynyt noin 2 500 henkeä per vuosi. Se on huomattavasti vähemmän kuin ennätysvuonna 2022, jolloin kirkkoon kuuluvien määrä väheni 3 300 henkeä. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä kasvoi eniten vuonna 2023, lähes 7 200 henkeä. Vuonna 2025 määrä lisääntyi selvästi vähemmän, 3 800 henkeä.

Kaikista Suomen kunnista ainoastaan Helsingissä (44,0 %), Vantaalla (44,0 %) ja Espoossa (47,6 %) alle puolet väestöstä kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Koko Suomessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli huomattavasti enemmän (61,2 %).

Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on suurimmillaan 65 vuotta täyttäneessä väestössä (65 %) sekä rippikoulun suuren suosion ansiosta 15–19-vuotiaissa (57 %). Nämä olivat myös ainoat ikäluokat, joissa evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvia oli enemmän kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli eniten 20–39-vuotiaassa väestössä (60 %).

Vuonna 2025 vantaalaisista miehistä 40 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 56 prosenttia oli uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Naisista 48 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 47 prosenttia. Tämä oli toinen vuosi, kun naisista alle puolet kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Aihetta on käsitelty laajasti koulutus -sivustolla, jonne on koottu keskeiset asiat Vantaan ja muiden suurten kaupunkien koulutustason kehityksestä. Vantaalaisten koulutusta tarkastellaan suuralueiden ja kaupunginosien, mutta myös sukupuolten ja eri ikäryhmien näkökulmasta. Lisäksi sivustolla on käsitelty muun muassa muuttoliikkeen vaikutusta koulutustasoon, koulutuksen vaikutusta työllistymiseen sekä koulutuksen keskeyttämistä.

PALAA VANTAAN VÄESTÖ 2025/2026 PÄÄSIVULLE