Aluevertailu (2022)
Uudenmaan kuntia koskevassa aluevertailussa Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisen tiedot ovat kuntakohtaisia ja loput alueet muodostuvat muusta Helsingin seudusta (KUUMA-kunnat) ja muusta Uudestamaasta. Lopuksi on vielä tieto Uudenmaan kunnista yhteensä, joka siis muodostuu 26 kunnan tiedoista.
Uudenmaan väestöstä 14 prosenttia asui Vantaalla
Uudellamaalla asui vuoden 2022 lopussa 1,7 miljoonaa asukasta. Alueen asukkaista 38 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan väestöosuus oli 14 prosenttia.
Alueet poikkesivat jonkin verran toisistaan ikärakenteen osalta. Vuonna 2022 alle kouluikäisiä asui eniten Espoossa (8 %) ja vähiten muulla Uudellamaalla (6 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (13 %) ja vähiten Helsingissä (9 %). Yli 64-vuotiaiden osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla (26 %) ja alhaisin Espoossa (15 %).
Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli venäjä, muilla alueilla viro
Ruotsinkielisten osuuksissa oli vertailualueilla suuria eroja. Vuonna 2022 suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Kauniaisissa (31 %) ja muulla Uudellamaalla (27 %). Näillä alueilla ruotsinkielisiä oli selvästi enemmän kuin vieraskielisiä yhteensä. Vantaalla sekä venäjää että viroa äidinkielenään puhuvia oli ruotsia puhuvia enemmän, kun muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen. Ruotsinkielisten osuudet ovat kuitenkin laskeneet kaikilla vertailualueilla pitkän aikaa.
Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuu paljon vieraskielisiä. Vuonna 2022 vieraskielisten osuus oli Vantaalla (24,8 %) ja Espoossa (21,9 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Helsinki oli listalla neljäntenä (18,3 %) Närpiön jälkeen. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (6–10 %), mutta vieraskielisten osuudet ovat selvästi kasvaneet kaikilla alueilla.
Selvästi yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alueella olivat venäjä (16 % vieraskielisistä) ja viro (12 %), joiden jälkeen tulivat arabia ja somali (7–8 %). Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli oli venäjä, kun muilla vertailualueilla se oli viro (Kauniaisissa viro ja englanti olivat yhtä yleisiä kieliä).
Maahanmuutto näkyy myös ulkomaan kansalaisten määrissä. Eniten ulkomaan kansalaisia asuu Vantaalla ja Espoossa, joissa ulkomaan kansalaisten osuus on kasvanut 8 prosentista 14–16 prosenttiin vuosina 2012–2022.
Luonnollinen väestönkasvu ennätysalhaista
Uudellamaalla syntyi ennätyspaljon vauvoja vuonna 2010 (18 800), mutta sen jälkeen syntyneiden määrä laski vuoteen 2019 mennessä 15 700 vauvaan. Vuosina 2020–2021 syntyneiden määrä kääntyi hetkellisesti nousuun, mutta vuonna 2022 suunta oli jälleen alaspäin ja vauvoja syntyi 16 000. Uusista tulokkaista 39 prosenttia syntyi helsinkiläisille, 20 prosenttia espoolaisille ja 18 prosenttia KUUMA-kunnissa asuville. Vantaalaisia vauvoja oli 16 prosenttia.
Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 71 prosenttia oli suomenkielisiä, 9 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20 prosenttia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suhteellisesti eniten muulla Uudellamaalla (32 %) ja vieraskielisiä vauvoja Vantaalla (32 %).
Vuonna 2022 synnyttäneiden äitien iät vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä. Vähintään 30 vuotta täyttäneiden äitien osuus oli suurin Kauniaisissa ja Helsingissä (77–82 %), kun Vantaalla ja KUUMA-alueella heitä oli huomattavasti vähemmän (61 %).
Uudenmaan alueella kuoli vuoden 2022 aikana 14 800 henkilöä, joka oli peräti 1 300 enemmän kuin edellisvuonna. Kuolleista 40 prosenttia asui Helsingissä ja 20 prosenttia KUUMA-kunnissa, kun taas muulla Uudellamaalla, Vantaalla ja Espoossa osuudet olivat hieman pienempiä, 12–14 prosenttia.
Kun tarkastellaan luonnollista väestönkasvua vuodesta 2010 alkaen, jäi se kaikilla alueilla (pl. Kauniainen) ennätysalhaiseksi vuonna 2022. Esimerkiksi Helsingissä syntyi enää 250 vauvaa enemmän kuin oli kuolleita ja KUUMA-alueella luonnollinen väestönkasvu kääntyi jopa negatiiviseksi. Muulla Uudellamaalla negatiivinen kehitys syveni entisestään ja kuolleita oli jo 900 enemmän kuin syntyneitä.
Koronavuodet vaikuttivat eri tavoin Uudenmaan kuntien muuttoliikkeeseen
Pääkaupunkiseudun isojen kuntien ja KUUMA-alueen väestö on kasvanut koko 2010- ja 2020-lukujen ajan. Muulla Uudellamaalla väestö puolestaan vähentyi vuosina 2015–2022 lukuun ottamatta vuotta 2021, jolloin väestönkasvu jäi plussalle. Vuodesta 2012 vuoteen 2022 väestö on kasvanut eniten Vantaalla ja Espoossa (18–19 %). KUUMA-kunnissa kasvu on ollut alhaisempaa (8 %) kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla väestö on jopa vähentynyt (-3 %). Alla olevassa kuviossa on esitetty väestönmuutos viimeisten viiden vuoden ajalta.
Koronapandemia 2020-luvun alussa aiheutti muutoksia väestönkehitykseen ja erityisesti Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen, mikä näkyi selvästi myös Uudellamaalla. Kuntien välinen nettomuutto jäi miinukselle Helsingissä vuosina 2020–2022, Vantaalla 2021–2022 ja Espoossa vuonna 2020. Alueiden kokonaismuuttoliike pysyi kuitenkin positiivisena ennätyskorkean maahanmuuton ansiosta. Ainoastaan vuonna 2021 Helsingin kokonaisnettomuutto jäi kolmen hengen verran tappiolliseksi, koska Helsinki menetti niin paljon väestöä muualle Suomeen.
KUUMA-alue sai kotimaan muuttoliikkeestä ennätysmuuttovoitot vuosina 2020–2021, peräti 2 200 henkeä per vuosi. Vuonna 2022 muuttovoitto tippui 900 henkeen. Muu Uusimaa on viimeisten kymmenen vuoden ajalta saanut kotimaasta muuttovoittoa ainoastaan vuonna 2021.
Perherakenteessa eroja Uudellamaalla
Vuonna 2022 Uudellamaalla asui 448 700 perhettä. Perheistä 36 prosenttia asui Helsingissä, 20 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 18 prosenttia Espoossa. Vantaan osuus perheistä oli 14 prosenttia. Vuonna 2021 koronan aiheuttama muuttoaalto sai Vantaalla ja Helsingissä perheiden määrän historiallisesti vähentymään, kun taas muulla Uudellamaalla perheiden määrä poikkeuksellisesti lisääntyi usean laskusuuntaisen vuoden jälkeen. Vuonna 2022 palattiin ”normaalitilanteeseen” eli pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa perheiden määrä lisääntyi ja muulla Uudellamaalla väheni.
Perherakenteessa oli alueiden välisiä eroja. Avioparien osuus vaihteli Kauniaisten 71 prosentista Helsingin 55 prosenttiin ja avoparien osuus Helsingin 30 prosentista Kauniaisten 15 prosenttiin. Kauniaisissa 80 prosenttia väestöstä kuului perheisiin, kun Helsingissä vastaava osuus oli 65 prosenttia. Perheiden keskikoko oli Helsingissä ja muulla Uudellamaalla alhaisin (2,7 henkilöä), kun taas Kauniaisissa se oli korkein (2,9).
Helsingissä pienimmät asuntokunnat, Kauniaisissa isoimmat
Asuntokuntien keskikoko oli alhaisin Helsingissä (1,8 henkilöä) ja korkein Kauniaisissa (2,3). Tämä näkyi myös asuntokuntarakenteessa, sillä helsinkiläisistä asuntokunnista puolet oli yhden hengen asuntokuntia ja vain kymmenesosa oli vähintään neljän hengen asuntokuntia. Kauniaisissa yhden hengen asuntokuntia oli runsas kolmasosa ja joka viides oli vähintään neljän hengen asuntokunta.