Henkilöstökertomus 2021: Terveys- ja turvallisuusjohtaminen

Vantaalla panostetaan terveys- ja turvallisuusjohtamiseen – se on jokapäiväistä lähijohtamista ja merkittävässä roolissa työyhteisöissä​. Keskeisiä toimintamallejamme ovat aktiivinen välittäminen, työkyvyn tukeminen, tuunattu työ sekä työolojen haittojen ja vaarojen arviointi. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan joka toinen vuosi Kunta10-tutkimuksella.

Jo toista vuotta jatkunut koronatilanne haastoi edelleen työskentelyä. Koronavuosien tuomat haasteet on huomioitu johtamisessa, ja toimintamalleja on aktiivisesti kehitetty ja päivitetty sekä jalkautettu esihenkilöiden tietoon. Esihenkilöiden taitoja terveys- ja turvallisuusjohtamisessa vahvistetaan säännöllisesti. Haasteita ei siis tarvitse ratkoa yksin, vaan muun muassa toimialojen työkyky- ja työsuojeluasiantuntijat ja -konsultit ovat esihenkilöiden tukena tarpeiden mukaan. 

Poikkeusoloissa positiivista kehitystä – sairauspoissaolot laskussa

Hyvä työterveyshuoltoyhteistyö ja työkykyjohtaminen edelleen jatkuneissa poikkeusoloissa näkyivät vuoden 2021 aikana positiivisena muutoksena sairauspoissaoloissa: sairausprosentti jatkaa laskusuuntaisena toista vuotta peräkkäin. Vuoden 2021 sairauspoissaoloprosentti oli 4,38, kun edellisvuonna luku oli 4,43 prosenttia. 

Vaikka haasteita kohdattiin kaikilla toimialoilla koronan myötä, kasvatuksen ja oppimisen toimiala näyttäytyy sairauspoissaolotilastoissa hieman poikkeavan muista toimialoista: kasvatuksen ja oppimisen toimialalla kokonaispoissaoloprosentti nousi aavistuksen perusopetuksen palvelualueella. Yhtenä osatekijänä tässä voidaan nähdä korona, jota opetustoimen työntekijät kohtasivat runsaasti vuoden aikana.  

Ikäryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaoloissa on nähtävissä lievä nousu kolmen vuoden seurannassa yli 60-vuotiailla työntekijöillä. Ikäryhmät 50–54- ja 55–59-vuotiaat taas jatkavat merkittävää laskusuuntaa sairauspoissaoloissa samalla ajanjaksolla. Vaikka ensimmäisen koronavuoden sairauspoissaolot nousivat monessa muussakin ikäryhmässä, ne näyttävät laskeneen vuoden 2021 aikana jälleen samalle tasolle tai lähelle samaa tasoa kuin ennen koronaa vuonna 2019. Kaupunkitasoisesti sairauspoissaolopäivien määrä viime vuonna vastasi yhteensä 486 henkilötyövuotta. Vuonna 2020 luku oli 480 henkilötyövuotta. 

Myös pitkittyneitä poissaoloja hieman aiempaa vähemmän

Vantaalla on kiinnitetty erityistä huomiota pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. Työkykyasiantuntijat olivat vuonna 2020 selvittämässä yhteensä 330 henkilön työssä jatkamisen mahdollisuuksia. Työsarkaa työkykyasioiden parissa on riittänyt myös vuonna 2021: työkykyasiantuntijat olivat mukana selvittämässä yhteensä 355 henkilön työssä jatkamisen mahdollisuuksia. Näiden työntekijöiden kanssa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin, kuten oman työn oleellisiin muokkauksiin. Lisäksi on toteutettu joukko onnistuneita uudelleensijoituksia joko omalle tai toiselle toimialalle.  

Työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittelyssä olleista henkilöistä 265 oli sellaisia, joilla täyttyi 90 sairauspoissaolopäivää vuodessa. 90 päivää sairastaneiden määrä väheni edelleen edellisvuosiin verrattuna hieman (vuonna 2020 yhteensä 275 henkilöä ja 2019 yhteensä 301 henkilöä). Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa suunnitelma työkyvyn edistämisestä ja työssä jatkamisen tukemisesta tehtiin 91 prosentille yli 90 päivää sairastaneista. Tilanne on hieman parantunut vuodesta 2020, jolloin jatkosuunnitelma tehtiin 89 prosentille yli 90 päivää sairastaneista. 

Huomio mielen hyvinvointiin ja kestävään työkykyyn

Diagnoosiluokittain tarkasteltuna suunta mielenterveysperusteistenpoissaolojen osalta jatkui vuonna 2021 samanlaisena kuin vuonna 2020. Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat edelleen kasvaneet, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot pysyneet samana tai hieman laskeneet. Tämä on tilanne laajalti muuallakin Suomessa. Vantaalla kaikista vuoden 2021 sairauspoissaoloista noin 33 prosenttia oli mielenterveysperusteisia. Vuonna 2021 Vantaan henkilöstöstä 1,4 prosenttia oli poissa töistä mielenterveyssyiden takia.

Vantaalla mielen hyvinvointi on nostettu uuteen strategiaan asti. Panostamme mielenterveyden sairauspoissaolojen vähentämiseen ja etsimme uusia keinoja edistää mielen hyvinvointia ja työssä jaksamista. Mielen hyvinvointi on jokaisen työyhteisön jäsenen asia, ja vain yhdessä asiaan tarttumalla voidaan työhyvinvointiin vaikuttaa. Työyhteisöjä kannustetaan pitämään avoimessa ja säännöllisessä keskustelussa jokaisen hyvinvointi ja siihen liittyvät asiat. Yhteistyötä työsuojelun kanssa on myös tehty säännöllisesti.  

Vuonna 2021 alkoi myös hanketyöskentely eri yhteistyötahojen kanssa tarkoituksena innostaa pohtimaan mielen hyvinvointia, ylläpitää työntekijöiden jaksamista ja tarjota tukea varhaisessa vaiheessa työterveyshuollon roolia kuitenkaan unohtamatta. Vantaa sai syksyllä 2021 Kevalta kehittämisrahaa Kestävä Työkyky -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on mielen hyvinvoinnin palvelujen edistäminen. Tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä kehittämällä toimivia ja vaikuttavia varhaisen vaiheen mielen hyvinvoinnin palveluita. Hanke käynnistyi syksyllä ja ensimmäiset kokeilut ovat meneillään. Tarkoituksena on kokeilla kolmea erilaista palvelua, joita on sekä verkkovalmennuksena että yksilö- ja pienryhmämuotoisina.  Kokeilujen ja niistä saatujen palautteiden perusteella on tarkoitus tuotteistaa lopulliset työntekijälle tarjottavat palvelut. Työstäminen ja kehittäminen jatkuu tulevina vuosina. 

 

Tuunattu työ tukee työkykyä ja ehkäisee pitkiä poissaoloja

Vantaalla on käytössä korvaavan työn toimintatapa eli tuunattu työ. Tuunattu työ on ratkaisu tilanteisiin, joissa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään vaarantamatta tekemään soveltaen omaa tai korvaavaa työtä. Vuonna 2021 tuunattua työtä oli 3,57 prosenttia kaikista sairauspoissaolopäivistä, kun 2020 tuunatun työn päiviä oli 3,75 prosenttia. Vuonna 2021 tuunattua työtä teki 393 henkilöä ja tuunatun työn päiviä kertyi 6 413.​ Tuunatun työn tekijöiden ja päivien määrä laski hieman edellisestä vuodesta. 

Tuunattu työ on oivallinen vaihtoehto sairauspoissaololle tietyissä tilanteissa ja sen käyttöön kannustavat aktiivisesti niin HR-asiantuntijat kuin työterveys. Tuunatussa työssä tärkein asia on turvallinen työnteko niin, ettei työntekijän terveys vaarannu. Samalla kun tuunattu työ tukee työntekijän työkykyä, se usein ehkäisee myös sairauspoissaolon pitkittymistä. 

Sairauspoissaolokäytäntöön muutoksia – esihenkilöiden rooli entistä tärkeämpi

Sairauspoissaolokäytäntömme muuttui loppuvuodesta 2021 niin, että työntekijämme voivat olla sairauslomalla esihenkilön luvalla enintään seitsemän kalenteripäivän ajan ilman lääkärintodistusta. Aiemmin esimiehen luvalla sai olla poissa viiden kalenteripäivän ajan. Lisäksi koronan takia hengityselinperäisissä sairauksissa ja oireissa on aika ajoin poikettu normaalista sairauspoissaolokäytännöstä juuri tuohon 7 päivään. 

Yhteistyö esihenkilöiden, työyhteisöjen ja työterveyshuollon välillä koetaan Vantaalla tärkeäksi ja sitä pyrittiin edistämään myös vuonna 2021 kaikilla toimialoilla. Haasteita tähän toivat hetkellisesti työterveyshuoltojen resurssivaje ja korona. Vantaalla oli vuonna 2021 kaksi työterveyshuollon palveluntuottajaa: Vantaan Työterveys Oy eli AITO Työterveys ja Terveystalo. Palveluostot jakautuivat seuraavasti: AITO Työterveys 2 699 282 euroa ja Terveystalo 1 026 729 euroa. 

Koronasta on opittu paljon hyvääkin: esimerkiksi etävastaanottoja toteutettiin työterveyshuollossa edelleen vuonna 2021. Erityisesti työterveyshoitajien tekemissä terveystarkastuksissa, työpsykologin vastaanottokäynneillä ja työterveysneuvotteluissa hyödynnettiin onnistuneesti etäyhteyksiä. Digiloikan voi myös olettaa jatkuvan, koska marraskuulla kaupunginhallitus hyväksyi Vantaan omistaman AITO Työterveyden myynnin Terveystalolle, joten AITO Työterveyden asiakkaat saavat vuoden 2022 aikana tapahtuvan yhteensulautumisen myötä käyttöönsä entisten palveluiden lisäksi Terveystalon laadukkaat digipalvelut.  

Palautuminen ja tauot tärkeitä niin kotitoimistolla kuin työpaikalla

Korona on tuonut osalle toimistotyötä tekeville arkeen etätyöskentelyn. Osa on tykästynyt etätyöhön ja oppinut toimimaan etänäkin hienosti, osa puolestaan on kohdannut erilaisia haasteita. Suurimmalla osalla haasteet ovat liittyneet työn tauottamiseen ja jopa taukojen puutteeseen. Monilla työtahti on myös saattanut kiristyä muun muassa sairauspoissaolojen, karanteerien ja väliaikaisten sisäisten siirtojen takia. 

Kiireen keskellä palautumisen tärkeys on korostunut ja vaikka taukojen tärkeys ymmärretään, on monilla työyhteisöillä vielä tekemistä siinä, että tauot saadaan pidettyä asianmukaisesti ja säännöllisesti. Työpäiviin on kehotettu ottamaan mikrotaukoja, ja kaikilla työasemilla on edelleen käytössä Break Pro -taukoliikuntaohjelma, joka muistuttaa taukojen ja palautumisen tärkeydestä. Ohjelma sisältää taukojumppavideoita koko keholle.  Break Pron sisältö päivittyi vuonna 2021 ajan teemaan sopivaksi: sisältöön tuli uusina muun muassa etätyön ergonomiaan ja mielen hyvinvoinnin tärkeyteen suuntautuneita videoita. Esihenkilöille on tuotettu myös webinaareja, joissa on käsitelty etätyötä ja työhyvinvointia. 

Case: Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen on kaikkien yhteinen asia

Vantaalla on nollatoleranssi kiusaamiselle ja epäasialliselle käytökselle. Seuraamme asiakkaiden taholta tapahtuvien uhka- ja väkivaltatilanteiden määrää työturvallisuusjärjestelmä Tutkan avulla sekä Kunta10 -kyselyllä ja teemme toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi; olemme muun muassa kampanjoineet näkyvästi uhka- ja väkivallanvastaisella #Ollaanihmisiksi-kampanjalla.  

Kaupunkiympäristön toimialla aihe oli vuonna 2021 näkyvästi esillä, sillä kaikki toimialan esihenkilöt osallistuivat Työterveyslaitoksen Kiusaamisen nollatoleranssi -verkkokoulutukseen. Liikenteen kehittämispäällikkö Emmi Pasanen on yksi koulutuksen käynyt tyytyväinen esihenkilö. 

– Koulutus oli oikein toimiva ja monipuolinen kokonaisuus. Sain vinkkejä, kuinka toimia esihenkilönä epäasiallisen käytöksen kohdalla sekä kuinka ottaa asiat puheeksi ja toimia ennaltaehkäisevästi. Mukana oli videoituja mallisuorituksia, kuinka esihenkilö voi toimia hankalissa tilanteissa. Vinkkien lisäksi koulutus kertasi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja työnantajan velvollisuuksia sekä johdatteli pohtimaan omaa toimintaa erilaisten harjoitusten kautta, Pasanen kiittelee. 

Liikenteen kehittämispäällikkö Emmi Pasanen on yksi Kiusaamisen nollatoleranssi -verkkokoulutuksen käynyt tyytyväinen esihenkilö. 

Kiusaamisen nollatoleranssi -koulutus on tehty sopivan helpoksi suorittaa: verkkovalmennuksen sisältöihin ja harjoituksiin on mahdollista syventyä omaan tahtiin silloin, kun itsellä on siihen parhaiten aikaa. Itsenäisen työskentelyn lisäksi kaupunkiympäristön esihenkilöille järjestettiin vielä oma työpaja, jossa pystyi vaihtamaan ajatuksia muiden osallistujien kanssa. 

Samaan aikaan esihenkilöiden valmennusten kanssa pyöri samasta aiheesta valmennus myös henkilöstölle. Ideana olikin, että aiheen käsittely työyhteisöissä helpottuu, kun kaikki ovat käyneet läpi samoja koulutusmateriaaleja. 

– Kannustin kaikkia tiimiläisiäni osallistumaan koulutukseen, sillä uskon, että asioita on tositilanteessa helpompi nostaa keskusteluun, jos niitä on etukäteen käsitelty. Koulutuksen aikana keskustelimme aiheista yhdessä, ja pohdimme muun muassa kuinka haluamme rakentaa yhteistyötämme, mitä haluamme vahvistaa porukassamme ja miten kuljemme kohti yhteisiä tavoitteita, Pasanen kertoo. 

Olen aika ylpeä siitä, kuinka käsittelimme aihetta – meillä oli aika syvällistäkin keskustelua muun muassa ihmisten erilaisuudesta. Aihetta käsitellään varmasti tulevaisuudessakin.

 

Työturvallisuusilmoituksia edelleen eniten uhka- ja väkivaltatilanteista

Vantaalla kirjataan työturvallisuutta vaarantaneet tilanteet Tutka-työturvallisuusjärjestelmään. Tutkaan tehtyjen työturvallisuusilmoitusten määrä lisääntyi vuonna 2021 huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Kaikkiaan työturvallisuusilmoituksia tehtiin 5 708, kun edellisenä vuonna luku oli 4 063 ja sitä edeltävänä 3 675. 

Erityisen runsaasti lisääntyivät uhka- ja väkivaltailmoitukset, joissa tyypillisin ilmoitettu vaaratyyppi (60 %) oli raapiminen, pureminen, sylkeminen, ruhjominen tai lyöminen. Lisääntymistä oli myös ilmoituksissa, joissa myötävaikuttavana tekijänä on korona tai äkillinen tai pitkäkestoinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen. Koronatartuntavaaraan liittyviä ilmoituksia tehtiin vuonna 2021 yhteensä 606 (edellisenä vuonna 449). Työturvallisuusilmoituksista oli käsitelty loppuun 91 %. 

Työolojen haittojen ja vaarojen arviointeja päivitettiin vuonna 2021 laajasti, sillä koronatilanne vaihteli paljon vuoden aikana. 

Työturvallisuuden verkkoperehdytysvalmennukset olivat vuonna 2021 käytössä niin uusille esihenkilöille kuin työntekijöille. Jatkossa tavoitteena on, että kaikki uudet henkilöt suorittavat kyseisen valmennuksen työsuhteen alussa.  

Työtapaturmien määrässä kasvua

Vuonna 2021 kaupungin henkilöstön työtapaturmien määrä lisääntyi jälleen vuoden 2020 poikkeuksellisen hyvän tuloksen jälkeen. Vuoden 2021 aikana ilmoitettiin yhteensä 575 työtapaturmaa, joista työssä tapahtui 407 ja työmatkalla 163. Edellisvuonna työtapaturmia ilmoitettiin noin sata vähemmän, mikä olikin poikkeuksellisen vähän verrattuna aiempiin vuosiin. Ammattitauteja vakuutusyhtiö korvasi yhteensä 24 kappaletta. Nämä kaikki johtuivat työperäisestä koronaan sairastumisesta, ja suurin osa todettiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla.  

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tapaturmaluvut pysyivät suhteellisen samalla tasolla kuin viime vuosina. Työssä tapahtuneita tapaturmia ilmoitettiin 51 ja työmatkalla tapahtuneita tapaturmia 6. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei todettu yhtään ammattitautia vuonna 2021.  

Vuoden haasteita

  • Asiakkaiden käytös työntekijöitä kohtaan on välillä hyvin ala-arvoista. Parin vuoden takainen #Ollaanihmisiksi-kampanjamme on siis hyvä pitää mielessä jatkossakin. 
  • Pitkään jatkunut koronapandemia kuormittaa sekä lähi- että etätyössä olleita työntekijöitä. 
  • Tuki- ja liikuntaelin diagnoosit vähenivät, mutta mielenterveyden diagnoosien prosentuaalinen osuus kasvoi. 
  • Monta samanaikaista muutosta työssä haastaa jokaisen yksilön muutoskykyisyyden ja voi vaikuttaa työhyvinvointiin - vaatii jokaiselta mielen ja stressin hallintaa työn hallinnan lisäksi. 

Avainsanat

Töissä Vantaalla