Hyvinvointia rakentava ja sosiaalisesti kestävä Vantaa

Hyvinvointia rakentava ja sosiaalisesti kestävä Vantaa -teemojen alla Vantaalla panostetaan kuntalaisten hyvinvointiin, osallisuuteen ja turvallisuuteen sekä pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään eriarvoisuutta. Hyvinvointia edistetään Vantaalla laajasti ja ennaltaehkäisevästi myös sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle. Samalla on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota niihin ryhmiin, jotka ovat muita haavoittuvammassa asemassa.

Pyöräilijöitä Pakkalassa.

Johdanto

Hyvinvointi on laaja käsite, joka sisältää elämän eri osa-alueet. Terveys, osallisuuden kokemus ja yhteisöllisyys, koulutus ja oppiminen, työ ja toimeentulo sekä turvallinen ja viihtyisä elinympäristö ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen koettuun hyvinvointiin. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät vastuut ovat vuoden 2023 alusta siirtyneet uusille hyvinvointialueille, ja Vantaa kuuluu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen. Silti kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen laajemmassa mielessä on edelleen Vantaalle tärkeä painopiste. Hyvinvointityötä ohjaa Vantaalla hyvinvointiohjelma, jossa hyvinvointiin panostaminen ymmärretään kaikkia kuntalaisia koskevana ja ongelmia ennaltaehkäisevänä toimintana.

Hyvinvointityössä on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota niihin ryhmiin, jotka ovat muita heikommassa asemassa ja ohjata erityistä tukea sinne, missä sitä tarvitaan. Vantaalla asuinalueiden väliset erot ja alueellinen segregaatio ei vielä ole yhtä voimakasta kuin suuremmissa kaupungeissa, ja Vantaa haluaa ennaltaehkäistä ja purkaa eriytymiskehitystä. Sosiaalisesti kestävä Vantaa -ohjelma ohjaa tätä työtä, ja siihen merkityt toimenpiteet ulottuvat kaikille kaupungin toimialoille. Ohjelmassa ohjataan toimenpiteitä ja tukea erityisesti niille alueille, joilla tiettyjen väestörakenteeseen liittyvien kriteerien mukaan on riski negatiiviselle eriytymiskehitykselle.

Koronapandemialla oli negatiivisia vaikutuksia vantaalaisten hyvinvointiin monella tapaa. Koettu yksinäisyys ja esimerkiksi nuorten ahdistuneisuus lisääntyi. Terveyspalveluiden kuormittuminen jätti jälkeensä paljon hoitovelkaa. Vuonna 2022 myös Ukrainan sota, energiakriisi ja ruoan hinnan nousu olivat tekijöitä, jotka vaikeuttivat erityisesti niiden tilannetta, jotka olivat jo aiemmin heikoimmassa asemassa. Nämä kriisit näkyvät joissakin tämän raportin mittareissa negatiivisena kehityksenä. Vantaalla on kuitenkin tehty paljon kehitystyötä ja toimenpiteitä kriisien vaikutusten lieventämiseksi, ja tämä työ jatkuu edelleen.

Turvallisuus

Osallisuus

Kaupunkilaisten osallisuus on merkittävä tekijä sekä hyvinvoinnin että hallinnon läpinäkyvyyden ja demokratian toteutumisen kannalta. Äänestäminen on osallistumisen perustavanlaatuinen muoto ja kuntademokratian kulmakivi. Äänestysaktiivisuus ja sen vaikutukset yhdenvertaisuuteen on teema, johon kiinnitetään Vantaalla erityistä huomiota edellisten vaalien alhaisen äänestysprosentin takia. Myös muita osallisuuden ja suoran vaikuttamisen muotoja kehitetään Vantaalla aktiivisesti.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Kasvatus, koulutus ja oppiminen

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarjoaminen kuntalaisille sekä jatkuvan oppimisen tukeminen on kuntien perustyön ydintä ja tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä. Suomessa tasa-arvoista, maksutonta ja korkeatasoista peruskoulutusta on pitkään pidetty keskeisenä arvona ja ylpeydenaiheena. Oppivelvollisuutta laajennettiin Suomessa vuonna 2021 koskemaan myös toisen asteen opintoja. Viime aikoina on kuitenkin saatu huolestuttavia uutisia oppimistason laskusta ja eri ryhmien välisistä eroista oppimisessa ja koulutuksessa. Koulutusta täytyy kehittää ja tukea jatkuvasti, jotta oppimisen korkea taso ja yhdenvertaisuus koko opintopolulla voivat toteutua.

Vantaa haluaa panostaa jatkuvaan oppimiseen kaikissa ikäluokissa, mikä linkittyy laajasti niin hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen kuin työelämään ja alueen elinvoimaan. Vantaa liittyi vuonna 2020 Unescon kansainväliseen Learning Cities -verkostoon. Verkostossa jaetaan tietoja, taitoja ja kokemuksia elinikäisen oppimisen kehittämisestä, ja siihen kuuluu 294 kaupunkia kaikkialta maailmasta. Työtä ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Vantaalle on perustettu oma Aina oppiva Vantaa -verkosto, jossa jaetaan tietoa ja tuetaan verkoston jäseniä yhteystyökumppaneiden löytämisessä. Verkostotyön keskeisimpänä tavoitteena on edistää kaikkien vantaalaisten elinikäistä oppimista yhdenvertaisesti, tukea koulutustason nostamista ja lisätä oppimisen tuomaa hyvinvointia.

Työvoimapula hyvinvointityön haasteena

Vantaalla kuten kaikkialla Suomessa on kasvavia haasteita osaavan työvoiman saatavuudessa monilla aloilla. Sosiaali- ja terveysalan osaajista sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista on Vantaalla pulaa, mikä vaikuttaa merkittävästi kaupungin mahdollisuuksiin tarjota laadukkaita palveluita ja huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Vantaalle on laadittu vuosille 2022–2024 henkilöstön saatavuusohjelma, jonka avulla pyritään tukemaan kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana. Ohjelma korostaa johtamisen kehittämistä pitovoimatekijänä ja sisältää toimenpiteitä myös henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon aloituspaikkojen lisäämiseksi niillä opintoaloilla, joiden osaajista on pulaa.

Aikuisväestö

Aikuisväestön hyvinvointia lisätään ja eriarvoisuutta vähennetään Vantaalla monin eri toimin, jotka liittyvät mm. terveyteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Palveluita pyritään myös tuomaan lähelle asukkaita tuomalla niitä sinne, missä he muutenkin liikkuvat ja tekemällä etsivää työtä. Kohdistamalla palveluita kaikkiin asukkaisiin ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä, mutta samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin.

Hyvinvointiin liittyvien ilmiöiden ja kehityskulkujen taustalla on monenlaisia tekijöitä, jotka linkittyvät toisiinsa. Esimerkiksi asunnottomuus on monimutkainen ilmiö, jossa monet taustatekijät linkittyvät yhteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä kaupungilta hyvinvointialueelle on tärkeää taata toimiva yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä ja taata kokonaiskoordinaatio niille asiakokonaisuuksille, joihin molempien tahojen tarjoamilla palveluilla vastataan. Poikkihallinnolliseen koordinaatioon ja sen rakenteisiin tulee kiinnittää huomiota, jotta ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan pitää yllä ja edistää.

Lisätietoja

Lotta Alajoki

Strategia ja tutkimus
Vastuullisuusasiantuntija
lotta.alajoki@vantaa.fi

Avainsanat

StrategiaVastuullisuus