Kansainvälinen Vantaa

Johdanto

Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki, ja vantaalaisista noin 23 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kansainvälisyys merkitsee Vantaalla myös sitä, että kaupunkia kehitetään kansainvälisenä ja innovatiivisena lentokenttäkaupunkina; Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa kansainvälinen lentokenttä. Kaupunkiin pyritään houkuttelemaan lisää kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja, ja kansainvälistä yhteistyötä tehdään aktiivisesti erilaisten verkostojen kautta. Kansainvälinen Vantaa -teema linkittyykin vahvasti muihin tämän raportin teemoihin, kuten Elinvoimainen ja osaava Vantaa -teemaan, jonka alla avataan muun muassa yritysyhteistyötä ja kansainvälisille osaajille suunnattuja palveluita.

Vantaan väestö kasvaa ennen kaikkea maahanmuuton ansiosta, ja muuttajien asettuminen Vantaalle pyritään tekemään entistä helpommaksi. Kotoutumiseen ja täysipainoiseen osallisuuteen vaikuttavat monet asiat, ja esimerkiksi koulujen ja työllistymisen osalta näitä on käsitelty tämän raportin muissa osissa. Suomessa kotoutumislakiin on tulossa muutos, jonka myötä kotoutumispalveluiden kokonaisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös muut viimeaikaiset ja tulevat rakenteelliset muutokset: TE24-uudistus, jossa työllisyydenhoidon vastuu siirtyy entistä vahvemmin kunnille ja hyvinvointialueiden työn käynnistyminen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät pois kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Toimiva yhteistyö kunnan sisällä eri toimintojen välillä sekä kunnan ja hyvinvointialueen välillä tulee olemaan avainasemassa kotouttamisen kokonaisuuden kehittämisen kannalta.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on kansainvälinen Vantaa -teemassa keskeisessä asemassa. Yhdenvertaisuus liittyy kaikkien vantaalaisten täysipainoiseen osallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun kaikilla elämän osa-alueilla. Siihen liittyvät myös kaupungin toimet esimerkiksi moni- ja selkokielisen viestinnän kehittämiseksi ja monikulttuurisuusosaamisen kehittämiseksi kaupunkiorganisaatiossa. On tärkeää, että Vantaan kaupunki on yhdenvertainen myös työnantajana.

Kansainväliset verkostot ja yhteistyö

Vantaa osallistuu aktiivisesti kansainväliseen toimintaan, joka tukee vastuullisuutta. Yhteyshenkilöt raportoivat vuosittain verkostojen toiminnasta, jotta verkostojen yhteistyö hyödyttää kaupunkia laajemmin, ja tehty työ on dokumentoitu. Kansainvälistä hankeyhteistyötä tukemaan on perustettu hanketoimisto, jonka tavoitteena on lisätä EU-hankkeiden määrää ja laatua ja tuoda kansainvälisiä kumppanuuksia kaupunkikehittämiseen.

Eurocities

Vantaa on jäsen n. 200 suuren eurooppalaisen kaupungin Eurocities-verkostossa. Verkoston toiminta on laajaa ja edistää esimerkiksi hiilineutraalisuutta, biodiversiteettiä, terveellisiä elinympäristöjä, kaupunkien kulttuuriympäristöjä sekä eri-ikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten osallistumista ja inklusiivisuutta. Hyviä käytäntöjä jaetaan verkoston forumeilla ja työryhmissä.

UNICEFin Child Friendly Cities

Vantaan kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä Suomen UNICEFin kanssa ja sitä myötä myös kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden Child Friendly Cities -tiimiläisten kanssa. Vantaan on muun muassa esitellyt omia hyviä käytäntöjään kansainvälisesti.

Nordic Safe Cities

Vantaa on jäsenenä 20 pohjoismaisen kaupungin verkostossa, jossa jaetaan ja kehitetään hyviä toimintatapoja ekstremismin torjumiseksi, turvallisuuden lisäämiseksi ja vastakkainasettelun vähentämiseksi. Verkostossa huomioidaan erityisesti nuorten toiminta turvallisemman ja inklusiivisemman kaupunkitilan edistämiseksi.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään Vantaalla myös hankkeilla. Elinkeinopalveluiden yhteyteen perustettiin vuonna 2021 hanketoimisto tukemaan EU-hankerahan aikaisempaa tehokkaampaa hyödyntämistä. Projektit soveltuvat urbaanin kaupungin kehittämiseen ja ne tuovat tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa tarvittavaa innovatiivisuutta. Hanketoimisto pyrkii lisäämään EU-hankkeiden määrää ja laatua. Keskeistä on myös yhteiskehittämisen vahvistaminen, jota hanketoimisto tukee tuomalla kansainvälisiä kumppanuuksia kaupungin toimialojen kehittämiseen ja innovointiin.

Hanketoimisto tuo hankerahoituksen mahdollisuuksia toimialoille, ylläpitää ja kartoittaa hankkeisiin soveltuvien verkostojen tehokasta hyödyntämistä ja koordinoi kaupunkialueen EU-rahoitukseen perustuvien hankkeiden valmistelua. Se tukee kumppanuuksia ja yhteiskehittämistä yritysten, oppilaitosten, tki-toimijoiden ja kaupungin kesken. Hanketoimiston tuoma vaikuttavuus lisää kustannustehokkuutta ja auttaa kaupunkia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. EU-hankerahoituksen edellyttämä innovatiivisuus mahdollistaa asioita, joita ei muutoin saavuteta. Kaupunkistrategiaa tukeva hankeportfolio vahvistaa kaupungin systeemistä kehittämistä, ja uutta oppivat työntekijät tuovat strategista kyvykkyyttä kaupungin toimintaan.

Hanketoimiston resurssit ovat pienet; se toimii yhden työntekijän vajaan työajan puitteissa. Resurssien lisääminen toisi merkittävästi lisää vaikuttavuutta, avaisi uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle ja toisi tukea myös käynnissä oleville projekteille. Vantaa on kiinnostava kumppani kansainvälisellä tasolla, erityisesti sen jälkeen, kun se valittiin Euroopan nousevaksi innovaatiokaupungiksi. Hanketoimiston verkostoituminen tuo kaupungille myös viestinnällistä arvoa.

Arvoa kansainvälisyydestä: kaupunki työnantajana

Kaupunki on merkittävässä asemassa yhdenvertaisuuden edistäjänä työnantajana. Vantaan kaupungilla työskenteli vuoden 2021 lopussa yhteensä 11 671 henkilöä, joista 7,3 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus kaupungin henkilöstöstä on noussut tasaisesti usean vuoden ajan, vuonna 2020 se oli 6,5 prosenttia. Määrissä on suurta vaihtelua eri toimialojen välillä, ja suurin vieraskielisten osuus on ollut sosiaali- ja terveystoimessa. Suuri osa tämän toimialan toiminnoista ja henkilöstöstä on siirtynyt vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle.

Kaupungilla pyritään jatkuvasti aktiivisesti nostamaan vieraskielisten osuutta henkilöstöstä. Tätä varten pyritään vaikuttamaan rekrytoiviin esihenkilöihin, joiden tietoisuutta lisätään erilaisten syrjimättömyyteen, yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien koulutusten kautta osana muuta rekrytointikoulutusta. Anonyymi rekrytointi on yksi tapa edistää yhdenvertaisuuden toteutumista rekrytointiprosessissa, ja tämä työkalu on Vantaalla käytössä. Anonyymin rekrytoinnin käyttöä pyritään jatkossa lisäämään.

Myös rekrytointi-ilmoitusten kielellä ja kuvituksella on merkitystä sille, ketkä paikkaa hakevat. Hakijoille pyritään välittämään kuva Vantaasta vastuullisena työnantajana, joka haluaa eri taustoista tulevia hakijoita. Eri palvelualueilla tehdään yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa esim. oppisopimusten muodossa, ja näin parannetaan vieraskielisten työllistymistä kaupungille.

Vantaan henkilöstön osaamista kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusasioissa pyritään lisäämään paitsi rekrytointeihin, myös kuntalaisten kohtaamiseen ja palveluihin liittyen. Kansainvälinen Vantaa -strategiaryhmän aloitteesta koottiin kaupungin eri toimialojen edustajista työryhmä suunnittelemaan ja tuottamaan Kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus Vantaalla -verkkokoulutus, joka julkaistaan vuonna 2023.

Koulutuksen tavoitteena on antaa kaupungin työntekijöille tietoa maahanmuutosta Suomen ja Vantaan kontekstissa, käydä läpi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, kulttuuri- ja kielitietoisen kohtaamisen ja hyvien väestösuhteiden merkitystä muunkielisten kuntalaisten kohtaamisessa ja esitellä eri toimialojen tärkeimmät muunkielisille kohdennetut palvelut.

Kansainvälinen viestintä

Kansainvälisessä kaupungissa julkisten toimijoiden on tärkeää viestiä siten, että viestit saavuttavat mahdollisimman hyvin monimuotoisen väestön. Viestinnällä tuetaan osallisuutta ja ihmisten tietoisuutta esimerkiksi kaupungin palveluista. Saavutettava viestintä tukee yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, ja koronapandemian aikana monikielinen viestintä oli koko väestön terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Viestinnän kehittämisessä paitsi monikielisyys, myös monikanavaisuus on tärkeää, jotta se saavuttaa kaikki väestöryhmät, ja tämä tarve korostui pandemian aikana. Viestejä käännetään eri kielille, mutta myös suomen kielen selkeäkielisyyteen kiinnitetään huomiota, mikä hyödyttää myös muita kuin vieraskielisiä kuntalaisia.

Kaupunginhallitus päätti tammikuussa 2023, että kaupungin viestinnässä pyritään viestimään suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja selkosuomeksi. Palvelualueille on lisätty budjettiin resursseja ruotsin ja englannin kielen käännöksiä varten. Esimerkiksi uutisia ja nettisivuja tullaan jatkossa kääntämään entistä enemmän ruotsiksi ja englanniksi

Uudistunut Vantaa.fi-verkkopalvelukokonaisuus on rakennettu lähtökohtaisesti kolmikieliseksi, rakennekielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Vuoden 2022 verkkosivujen kehityksessä mahdollistettiin myös muiden kuin rakennekielien merkitseminen sisällölle (kieliattribuutti), jotta esimerkiksi ruudunlukijat ja analytiikkatyökalut osaavat tulkita myös niiden osalta tekstiä oikeassa kielikontekstissa. Lisäksi asiasanataksonomiaan lisättiin termit valituille kielille, jotta sisällöistä voidaan muodostaa selailijalle kielikohtaisia listauksia.

Kieliversioiden löydettävyyden parantamiseksi tuotettiin tekninen valmius minikielivalikkoon pääkielivalikon (FI, SV, EN) rinnalle. Minikielivalikkoon tullaan lisäämään myös selkosuomi. Keväällä 2023 verkkosivuille lisättiin automaattisia konekäännöksiä tuottava toiminallisuus, jolla käyttäjä voi kääntää minkä tahansa sivun haluamalleen kielelle.

Kotouttaminen

Kotouttamisen kokonaisuutta ja sen tavoitteita ohjaa Vantaalla kotouttamisohjelma. Uusi kotouttamisohjelma on tehty vuosille 2023–2026, aiempia vastaavia ohjelmia on kutsuttu termillä monikulttuurisuusohjelma. Kotouttamisohjelman visiona on vieraskielisten parempi integraatio ja osallistuminen yhteiskuntaan. Tämä pitää sisällään ajatuksen kaksisuuntaisesta kotoutumisesta, jossa kotoutumisen edellytyksenä ei ole pelkästään vieraskielisten sopeutuminen ja osallistuminen vaan myös vastaanottavan yhteiskunnan kyky oppia monikulttuurisuuteen ja moninaisuuteen niin työelämässä kuin muissakin yhteyksissä. Kotouttamisohjelmassa kaupungin roolia ja tavoitteita suhteessa monikulttuurisuuteen ja yhdenvertaisuuteen on avattu työnantajana, palveluiden tarjoajana, tavaroiden ja palveluiden hankkijana sekä päätöksentekijänä ja osallisuuden edistäjänä.

Kotouttamisen kokonaisuuden kannalta on olennaista tehdä yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, jotta palvelut saavuttavat ne, jotka niitä tarvitsevat. Maahanmuuttajien omat järjestöt ja yhdistykset ovat aktiivisia toimijoita, joiden kautta tavoitetaan tehokkaasti eri kieliryhmiä. Näillä yhdistyksillä paljon kieli- ja kulttuuriosaamista, jota kaupungin kannattaa hyödyntää, ja ne tarjoavat myös täydentäviä palveluita.

Vantaalla on kehitetty ja tiivistetty maahanmuuttajajärjestöjen ja kaupungin välistä yhteistyötä Tsemppari-työmallin avulla. Järjestöjen tiloissa toimivat tsempparit auttavat asiakkaita esimerkiksi hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä, tarjoavat tukea julkisiin palveluihin hakeutumisessa ja antavat neuvontaa asiakkaiden omalla kielellä ja suomeksi. Tsemppari-mallin kautta julkisia palveluita tuodaan lähemmäs asiakkaita ja parannetaan vieraskielisten osallisuutta ja hyvinvointia. Malli lisää järjestöjen osaamista kotoutumisen tukemisessa. Mallia on kehitetty Tsempataan!-hankkeessa ja sitä edeltäneissä Tsempataan yhdessä ja Tsempataan töihin -hankkeissa.

Tsempataan töihin -hankkeessa korostui työllistymisen tukeminen. Hankkeessa muun muassa kehitettiin yhteistyössä Sodexon kanssa rekrytointimallia, jossa työnhakija sai mahdollisuuden tutustua yrityksen eri tehtäviin seuraamalla työntekijän mukana kahden päivän ajan. Näin hän sai kuvan alasta ja tehtävistä, pääsi esittämään kysymyksiä ja pohtimaan esimerkiksi mahdollista kouluttautumista, ja työnantaja pääsi tutustumaan potentiaaliseen hakijaan.

Tsemppari-malli on lisännyt luottamusta järjestöjen ja kaupungin toimijoiden välillä ja siten vahvistanut väestösuhteita. Siitä on poikinut useita eri hankkeita, joita järjestöt ja yhdistykset ovat olleet aktiivisesti suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä kaupungin kanssa. Tsemppari-mallissa kehitetty kumppanuusmalli ja verkostotyö on välittynyt ja laajentunut esimerkiksi Neuvova Vantaa -hankkeeseen.

Neuvova Vantaa on maahan muuttaneiden neuvonnan kehittämishanke (2020–2023). Hankkeen asiakkaita ovat kaikki vieraskieliset vantaalaiset ja vieraskielisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät Vantaalla. Tavoitteena on tukea vieraskielisten neuvonnan saavutettavuutta ja ohjauksen sujuvuutta Vantaalla vakiinnuttamalla monikielistä neuvontaa. Hanketta rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Vantaan kaupunki.

Koronapandemia toi monikielisen tiedon ja jalkautuvan neuvonnan tärkeyden uudella tavalla esiin. Hankkeen koordinoimana avattiin syksyllä 2021 Vantaan monikielinen neuvonta Vantaa-infon yhteyteen. Monikielisen neuvonnan asiantuntijat tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa Vantaan kaupungin ja eri viranomaisten palveluihin liittyen. Neuvontakielinä ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, arabia, somali, dari ja farsi. Monikieliset neuvojat palvelevat Myyrmäen ja Tikkurilan Vantaa-infoissa ja International House Helsingissä. Hankkeessa pilotoidaan lisäksi ryhmämuotoista ja jalkautuvaa neuvontaa ja monialaista yhteistyötä.

Koulut ovat merkittävässä osassa kotoutumisen tukemisessa, ja tämän raportin Hyvinvointia rakentava ja sosiaalisesti kestävä Vantaa -osiossa on käsitelty monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä Vantaan perus- ja toisen asteen opetuksessa. Vantaalla on kehitetty mallia, jossa myös maahan muuttaneet vanhemmat pääsevät hyötymään peruskoulujen opetuksesta ja samalla heidän kiinnittymisensä suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuu. Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanke on suunnattu maahan muuttaneille vanhemmille, ja sitä toteuttavat Vantaan osaamiskeskus, Vantaan perusopetus ja Careeria. Hankkeessa vanhemmat osallistuvat osan viikosta perusopetuksen tunneille yhdessä koululaisten kanssa ja osan viikosta he opiskelevat omassa ryhmässään hankkeen S2-valmentajan johdolla. Lastenhoito on järjestetty oppituntien ajaksi, jotta myös pienten lasten vanhemmat pääsevät mukaan.

Toiminnan kautta osallistujien suomen kielen taito vahvistuu, ja he saavat tukea jatkopolkujen suunnittelussa sekä koulutukseen ja työelämään pääsemisessä. Samalla he saavat tietoa suomalaisesta koulutuksesta ja yhteiskunnasta, mikä auttaa kotoutumisessa ja omien tavoitteiden pohtimisessa. Vanhemmat, jotka muuten saattaisivat viettää päivänsä kotona, saavat toiminnasta tärkeän vertaisyhteisön ja kokemuksen osallisuudesta. Toiminta vahvistaa myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja maahan muuttaneiden vanhempien mahdollisuuksia tukea lapsiaan koulunkäynnissä.

Osallistujat ovat mukana opetuksessa yhden lukuvuoden ajan, ja kevätlukukauden aikana he pääsevät tutustumaan työelämään esimerkiksi työkokeilujen kautta. Kevään lopussa osallistujille pyritään löytämään jatkopolku opiskeluun tai työelämään. Onnistumisprosentti onkin korkea: noin kahdeksan kymmenestä löytää sopivan jatkopolun. Kotona olevien vanhempien tavoittaminen ja saaminen mukaan toimintaan, etenkin kun heidän suomen kielen taitonsa on usein heikkoa, on kuitenkin haastavaa. Se vaatiikin koulujen vahvaa sitoutumista toimintaan, koska usein paras tapa tavoittaa vanhemmat on välittää tietoa heidän lastensa kautta.

Hanke on tarkoitettu kaikille maahan muuttaneille vanhemmille, mutta suurin osa osallistujista on äitejä. Maahan muuttaneiden naisten työllistymisen ja kotoutumisen tukemiseen on kiinnitetty viime aikoina erityistä huomiota esimerkiksi kotoutumislain kokonaisuudistuksen yhteydessä, sillä maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on Suomessa alhaisempi muihin Pohjoismaihin verrattuna ja myös alhaisempi kuin maahan muuttaneiden miesten tai Suomessa syntyneiden naisten. Hanke tukeekin erityisesti maahan muuttaneiden naisten suomen kielen oppimista, kotoutumista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä.

Ukrainan tukeminen

Vantaan kaupunki on tukenut Ukrainaa Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022.

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti 28.2.2022, että Vantaan kaupunki tukee Ukrainaa 150 000 euron lahjoituksella. Samassa kokouksessa kaikki valtuustoryhmät tekivät yhteisen pöytäkirjalausuman, jossa ne osoittivat yhdessä tukensa ukrainalaisille ja tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen. Lausumassa tuettiin pakotetoimia edistämään sotatoimien loppumista. Lisäksi edellytettiin, että Vantaan kaupunki varautuu humanitaarisen avun jatkamiseen ja sotaa pakenevien pakolaisten vastaanottamiseen. Lausumassa huomioitiin myös, että monikulttuurisessa Vantaan kaupungissa asuviin tavallisiin venäläisiin ei pidä kohdistaa syrjintää tai eristämistä Venäjän johdon tuomittavien sotatoimien takia.

Vantaan kaupunki perusti huhtikuussa 2022 Ukrainian Help Center yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Keskuksen tarjontaan on kuulunut tukea, neuvontaa, aineellista apua ja kohtaamisia. Vantaan kaupunki tukee myös muun muassa vuonna 2023 Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:tä Korson logistiikkakeskuksen toiminnassa 60 000 eurolla. Avustus kohdistuu pääosin tilavuokriin. Vantaalla oli vuoden 2022 lopussa noin 1150 ukrainalaista pakolaista.

Vantaa on muun muassa Eurocities-verkoston toiminnassa osallistunut eurooppalaiseen yhteistyöhön Ukrainan tukemiseksi. Helmikuussa 2023, osana Eurocitiesin ja Euroopan parlamentin lanseeraamaa eurooppalaista Generators of Hope -kampanjaa, Vantaa keräsi yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa 117 generaattoria, aggregaattia, lämmitintä tai muuta laitetta Ukrainaan. Lahjoittajina toimivat yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt.

Lisätietoja

Lotta Alajoki

Strategia ja tutkimus

Vastuullisuusasiantuntija

lotta.alajoki@vantaa.fi