Läpileikkaavat teemat

Tämä raportti on jäsennelty Vantaan kaupunkistrategian teemojen mukaan. Strategiassa kestävän kehityksen tavoitteet on jaettu kunkin strategiateeman alle, minkä lisäksi on läpileikkaavia tavoitteita, joiden tulisi näkyä kaikkien teemojen yhteydessä. Nämä läpileikkaavat kestävän kehityksen tavoitteet ovat sukupuolten tasa-arvo, ilmastotekoja, rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä yhteistyö ja kumppanuus.

Iloinen perhe Kivistön kerrostalon edessä. Keskellä oleva lapsi heittää pallon korkealla ilmaan.

Johdanto

Vantaan kaupunkistrategiassa on määritelty läpileikkaavia kestävän kehityksen tavoitteita, joiden tulisi näkyä kaikkien strategiateemojen alla ja siten ne tulisi huomioida kaikessa kehittämistyössä. Nämä läpileikkaavat tavoitteet ovat sukupuolten tasa-arvo, ilmastotekoja, rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto sekä yhteistyö ja kumppanuus.

Tässä osiossa on kuvattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön perustaa Vantaan kaupungilla, hiilineutraali Vantaa 2030 -tavoitteita, kestäviä hankintoja sekä erilaisia yhteistyön muotoja. Nämä teemat eivät ole erillisiä muista raportin osioista, vaan ne linkittyvät tiiviisti kaikkiin teemoihin.

Oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen

Vantaan kaupungin sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseen ilmaistaan kaupunkistrategiassa Vantaan arvojen yhteydessä:

"Kaupungin arvot ovat yhteinen käsitys siitä, mikä meille on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Toimialoilla voi lisäksi olla oman toimintansa kannalta määriteltyjä eettisiä periaatteita. Vantaan kaupunki sitoutuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjimättömiin toimintatapoihin. Tämä edellyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä kaikessa päätöksenteossa ja kaikissa palveluissa."

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö tarkoittaa tietoista, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa, jossa arvioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja edistämistä toiminnan eri osa-alueilla ja toteutetaan tarvittavia muutoksia. Vantaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö perustuu tasa-arvolain (laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta) ja yhdenvertaisuuslain vaatimuksille. Päätöksenteon, suunnittelun, palvelutoiminnan ja arvioinnin tulee olla tietoista sukupuolen merkityksestä ja huomioida muut syrjimättömyysperusteet, kuten ikä, alkuperä, vakaumus ja perhesuhteet.

Päätöksenteon ja palvelujen parissa tehtävää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä ohjaa kaupunkitasoinen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole. Ne tehdään. Vantaan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön suunnitelma 2022–25. Se sisältää laeista johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka toimialat ja palvelualueet konkretisoivat oman toimintansa viitekehykseen. Suunnitelmakauden painotuksia ovat esimerkiksi poliittisten luottamushenkilöiden eettinen toiminta, sukupuolitietoisen budjetoinnin menetelmän käyttäminen, sukupuolten koulutus- ja työelämäeriytymisen lieventäminen, koulujen ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun kehittäminen, antirasistinen toimintakulttuuri, yhteistyö järjestöjen kanssa sekä digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen.

Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman sekä yhdenvertaisuusperusteiden (ikä, alkuperä, vammaisuus jne.) huomioimiseen ja integrointiin on vahvat velvoitteet sekä lainsäädännössä että kaupunkistrategiassa.  Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä esiintyy eri puolilla organisaatiota erilaisissa yhteyksissä, mutta se ei ole muodostunut osaksi koko organisaation toiminnan valtavirtaa. Sukupuolinäkökulma puuttuu jopa ilmeisistä asiayhteyksistä. Tasa-arvon edistämistä pidetään vapaaehtoisena asiana, ja tämä ilmenee siten, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien puuttuminen ei saa aikaan valmisteluun palauttamista esimerkiksi ohjelmien, suunnitelmien, hankkeiden ja raporttien hyväksymiskäsittelyissä.

Hiilineutraali Vantaa 2030

Vantaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii ilmastotyön integroimista kaikkeen toimintaan. Muutos vaatii sitoutumista ja toimia paitsi kaupunkiorganisaatiolta, myös asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Vaikka Vantaan kaupunkiorganisaation suorat päästöt ovat vain noin 10 prosenttia kaupunkialueella syntyvistä päästöistä, on kaupunkiorganisaation toiminnan välillinen vaikutus moninkertainen muun muassa kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden, kuten Vantaan Energian sekä asumisen ja maankäytön ohjauksen kautta. Arvioiden mukaan kaupunki voi ohjauskeinoilla ja tytäryhtiöidensä kautta vaikuttaa vähintään neljäänkymmeneen prosenttiin kaupungin alueella syntyvistä päästöistä.

Vantaan kaupungin ympäristövastuullisuuden kehittämistä ohjaa kaupungin yhteinen Resurssiviisauden tiekartta, jonka sisältöä avataan tarkemmin tämän raportin ekologisesti kestävä Vantaa -osiossa. Ympäristönäkökulman ja ilmastotekojen tulisi näkyä kaikessa toiminnassa, läpi koko organisaation. Resurssiviisauden tiekartan tavoitetilana vuonna 2030 on hiilineutraali Vantaa, jossa kaupungin suunnittelu ja toteutus on resurssiviisasta, luonto monimuotoista, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja jossa asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen toimintatavat ovat vastuullisia. Toteutuessaan tiekartan tavoitteet luovat kestävää hyvinvointia ja vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja kaupungin elinvoimaisuutta.

Vastuulliset hankinnat

Kaupungin budjetista yli puolet koostuu hankinnoista, ja siksi on todella suuri merkitys sillä, millaisia hankintoja tehdään. Kansainväliset sopimukset ja tavoitteet sitovat myös kuntia: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030, EU-tasoinen lainsäädäntö ja sopimukset, kansallinen lainsäädäntö kuten kuntalaki, hankintalaki, työlainsäädäntö ja eri alojen erityislainsäädäntö sekä kansallinen hankintastrategia edellyttävät kestävän kehityksen huomioimista hankinnoissa. Myös kansalaisten mielipiteet tukevat vastuullisuutta: vuonna 2021 tehdyn kuluttajakyselyn (toteuttaja: TNS agri) mukaan 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisilla hankinnoillaan.

Vantaan kaupunkistrategia, Resurssiviisauden tiekartta, Strategisten hankintojen tiekartta ja Vantaan omat hankintaohjeet ohjaavat myös hankintoja vastuulliseen suuntaan. Hankintojen strategisiksi painopisteiksi on nimetty seuraavat:

1. Hiilineutraalisuus 

2. Kiertotalous 

3. Innovaatiot 

4. Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet hankinnoissa 

5. Yhteiskuntavastuun sosiaalinen näkökulma 

6. Osallistaminen 

7. Lainmukaisuus ja tehokkuus 

Hankinnan palveluyksikössä on kehitetty vastuullisten hankintojen prosessi: kilpailutettavat hankinnat viedään arviointiryhmään, jossa sähköisen työkalun avulla käydään läpi, mitä kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia kyseisessä hankinnassa tulee huomioida. Kilpailutuksissa voidaan ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmia monella eri tavalla: ne voivat olla valintakriteereitä, vähimmäisvaatimuksia tai sopimusehtoja. Hankinnoilla voidaan esimerkiksi edistää vähähiilisyyttä ajoneuvohankinnoissa, vähentää haitallisia kemikaaleja leluissa ja parantaa työntekijöiden oikeuksia. Vantaalla vaaditaan toimittajilta lainmukaisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, kun yrityksen koko ylittää 30 henkilöä. Sopivaksi katsottuihin hankintoihin liitetään työllistämisehto, eli toimittajan tulee työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Reilu Vantaa

Vantaa on ollut Reilun kaupan kaupunki vuodesta 2015. Arvonimen mukaisesti Vantaa sitoutuu edistämään toiminnallaan eettistä kulutusta, kestävää kehitystä ja oikeudenmukaista maailmankauppaa. Vantaa pyrkii hankinnoissaan minimoimaan riskin, että niiden tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa, loukattu muulla tavoin työntekijöiden oikeuksia tai aiheutettu vahinkoa ympäristölle. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden viljelijät ja työntekijät saavat mahdollisuuden parantaa toimeentuloaan ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan.

Vantaalla toimii Reilun kaupan kannatustyöryhmä, joka edistää toiminnallaan Reilun kaupan toteutumista Vantaalla. Reilua Vantaata rakennetaan yhteistyön voimin – toiminnassa on mukana vantaalaisia yrityksiä, yhdistyksiä ja seurakuntia. Vantaa myös viestii aktiivisesti Reilun kaupan toiminnasta, ja Reilun Vantaan infopisteenä toimivat Vantaa-infot. Vuosina 2021 ja 2022 Vantaa-infoissa järjestettiin Reilun kaupan viikolla julistenäyttely, jossa jaettiin tietoa Reilun kaupan vaikutuksista ja työoloista tuottajamaissa.

Yhteistyö ja kumppanuus

Vantaan kaupunki on sekä kaupunkitasoisesti että toimialoittain mukana lukuisissa kansainvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa sitoumuksissa, verkostoissa ja yhteistyöelimissä, jotka vahvistavat kestävää kehitystä sen eri osa-alueilla. Tärkeää on myös yhteistyö vantaalaisten kaupunkitoimijoiden, koulutusorganisaatioiden, seurakuntien, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten kanssa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä alueellisesti että laajemmin, ja yhteistyössä syntyy uudenlaisia ratkaisuja kompleksisiin haasteisiin, kun erilaiset näkökulmat tuodaan yhteen.

Vantaalla on paljon hankkeita, joita toteutetaan verkostomaisessa yhteistyössä esimerkiksi koulutusorganisaatioiden, yritysten, järjestöjen ja muiden kaupunkien kanssa. Hankkeilla kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Kaikilla toimialoilla ja yksiköillä ei kuitenkaan ole resursseja toteuttaa hankkeita, sillä niille ei ole varattu omarahoitusosuuksia, joita hankerahoituksen hakeminen voi vaatia. Yritysyhteistyötä tehdään etupäässä elinkeinopalveluissa, ja sen merkitys korostuukin elinvoimainen ja osaava -Vantaa strategiateeman alla tässä raportissa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa yritysyhteistyön potentiaali myös muissa yhteyksissä kuin työllisyydestä ja elinkeinoista puhuttaessa.

Järjestöyhteistyö on merkittävä kanava kuntalaisten osallisuuteen, ja sitä tehdään toimialoilla ja hankkeissa. Kaikkia toimialoja palveleva yhteiset palvelut -yksikkö koordinoi kaupungin järjestöyhteistyötä ja järjestää tilaisuuksia, joissa järjestöt pääsevät kertomaan tarpeistaan ja toiveistaan kaupungille. Moni järjestö tuottaa merkittäviä palveluita kuntalaisille, ja niillä on hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä lisäävä rooli. Järjestöt tarvitsevat usein tukea esim. resurssien ja tilojen osalta, ja järjestöjen toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan.

Kansainvälinen yhteistyö korostuu tässä raportissa erityisesti kansainvälinen Vantaa -teeman alla, ja sitä kehitetään aktiivisesti. Resurssit yhteistyöhön ovat kuitenkin rajalliset, eikä kaikkia yhteistyön mahdollisuuksia siksi kyetä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

Esimerkkejä verkostoista ja sitoumuksista, joissa Vantaa on mukana

Lisätietoja

Lotta Alajoki

Strategia ja tutkimus
Vastuullisuusasiantuntija
lotta.alajoki@vantaa.fi

Avainsanat

VastuullisuusStrategia