Päiväkodin metsäryhmä retkeilee aamupäivät lähimetsässä ─ lounas syödään kalliolla istuen
Leinelän päiväkodissa toimii nyt toista vuotta metsäryhmä, Naavanuppuset. Noin 3─5-vuotiaiden lasten ryhmä retkeilee aamupäivät läheisessä metsässä. Välillä metsäryhmä myös syö lounaan ulkona ja palaa sisälle päiväuniaikaan. Iltapäivän ryhmä viettää päiväkodilla.
Metsässä lapset istuvat mättäälle asetellun makuualustan päälle kuuntelemaan, kun opettaja lukee Tiuku-jäniksen lähettämää kirjettä. Kirjeessä kerrotaan, kuinka ajatukset voivat joskus harhailla niin, että unohtaa, mitä oli tekemässä. Tämä sopii tilanteeseen nyt hyvin. Kesken lukemisen yksi lapsista huomaa, että makuualustalle on kävellyt hämähäkki. Lapset ihmettelevät kiinnostuneina hämähäkkiä hetken ennen kuin hämähäkki jatkaa kulkuaan.
─ Me oltiin ehkä hämähäkin reitillä, selittää ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Marion Ulmer-Pesonen.
Lukuhetken jälkeen lapset kokeilevat liikkua kuin erilaiset eläimet. He juoksevat innoissaan mäkeä ylös ja alas välillä hämähäkkiä välillä hevosta matkien.
Naavanuppusten pedagoginen toiminta järjestetään pääasiassa metsässä.
─ Toimintamme on pääpiirteissään samaa kuin sisällä toimivilla ryhmilläkin. Meillä vain on vähän omanlaista tvistiä. Oppimisympäristöt ovat monipuolisia, ja metsässä on paljon tilaa tehdä erilaisia asioita. Opetus on hieman toiminnallisempaa kuin sisällä. Lapsetkin keskittyvät helpommin, kun opetus on toiminnallista, kertoo ryhmän toinen varhaiskasvatuksen opettaja Milla Silvonen.
─ Kun on omaa tilaa, ei tule samalla lailla konfliktitilanteita kuin päiväkodilla, lisää Marion.
Marion ja Milla ovat molemmat tottuneita luonnossa liikkujia. Marion on opiskellut ympäristökasvattajaksi ulkona oppimisen painotuksella, ja Millalla on partiotausta.
Metsä tarjoaa puitteet luovalle leikille
Lapset levittäytyvät metsään leikkimään omia leikkejään. Metsäryhmässä on sovittu, että lapset ovat sellaisen etäisyyden päässä, että he näkevät aina aikuisen. Osa heistä kiipeilee kaatuneen puunrungon avulla isolle kivelle.
Noel ja Leevi kertovat, että metsässä he yleensä kiipeilevät tai rikkovat lähelle kaatunutta puuta.
─ Lapset eivät ole metsässä juuri paikoillaan. Täällä on kaikki parhaat kiipeilytelineet. Motorisesti metsä tekee tosi hyvää lapsille, kertoo Marion.
Metsäympäristön vaikutus näkyy myös iltapäivällä, kun Naavanuppuset ulkoilevat päiväkodin pihalla.
─ Lapset eivät niin herkästi päiväkodin pihalla ala etsiä leluja, kun eihän heillä täällä metsässäkään ole sellaisia, Milla selittää.
Arnika ja Estella leikkivät kauppaa ja kahvilaa pienemmällä kivellä. Minulle tarjoillaan kahvia, pullaa ja mehua. Estella keksii, että tikkuun jäätynyt lumikökkö on vaahtokarkki. Pääsääntöisesti ryhmän lapset lähtevät metsään innoissaan.
─ Lapset haluavat ulos, varsinkin nyt kun tuli lunta, iloitsee Milla.
Emily haluaisi onkia kepillä vesilätäköstä, mutta Milla puuttuu puuhaan, jotta Emilyn vaatteet eivät kastu. Metsään otetaan toisinaan varavaatteet mukaan, mutta nyt vaatteet ovat päiväkodilla.
Vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa jonkin verran metsäryhmän toimintaan.
─ Viileämmillä keleillä pitää olla toiminnallisempaa ohjelmaa, ettei tule kylmä. Talvella ei pystytä ihan samalla lailla taiteilemaan kuin kesällä, mutta sitten tehdään sellaisia juttuja, joita talvellakin pystyy tekemään, kertoo Marion.
Alina ja Venla kertovat leikkivänsä metsäretkillä yleensä kotia tai hevosta. Talvessa Alina odottaa kovasti hiihtoa ja Venla haluaisi luistella. Nyt Alinan ja Venlan mielikuvitus lähtee laukkaamaan ja yhtäkkiä he kertovatkin muuttuneensa välillä kissaksi, kissakoiraksi tai pegasukseksi.
Lapset ovat kiinnostuneita metsästä ja luonnosta
─ Metsätoiminta ruokkii paljon uteliaisuutta, ja halu oppia ympäristöstä kasvaa. Vanhemmatkin ovat kertoneet, että enää ei riitä, että lapselle sanoo ”se on puu”. Nyt pitää tietää puulaji, hymyilee Milla.
Lasten kanssa harjoitellaan luonnon kunnioittamista.
─ Vanhemmilta on tullut positiivista palautetta siitä, että lapset saavat päiväkodissa luontokasvatusta. Lapset ovatkin jo tosi hyvin perillä esimerkiksi jokaisen oikeuksista, Marion iloitsee.
Lounas syödään kalliolla istuskellen
Triangeli soi, ja lasten herkät korvat kuulevat soiton heti. Triangelin soitto on lapsille merkki kerääntyä aikuisen luo. Päiväkodilta on haettu ruokakärry ja lapset istuvat kalliolle, makuualustojen päälle odottamaan ruokaa. Paksuilla rukkasilla on hankala syödä, joten päiväkodilta on otettu mukaan lapasia, jotka vaihdetaan käteen ruokailun ajaksi. Lapset istuvat rauhassa syömässä nakkikastiketta ja perunaa.
Ruoka maistuu metsässä hyvin, ja Emily tulee kertomaan ylpeänä, että söi 4 annosta ruokaa.
Nyt metsässä on pikkupakkanen, mutta syöminen onnistuu myös kaatosateessa. Silloin puiden väliin pystytetään katokset, joiden alla voi syödä rauhassa.
Ruuan jälkeen lapset makaavat ensin pienen hetken kalliolla rentoutumassa, ja sitten lähdetään kohti päiväkotia. Milla kannustaa lapsia siirtymään lyhyen matkan ruokailukalliolta polun varteen eri reittiä kuin yleensä. Lapset etsivät kukin oman reittinsä polulle, josta juostaan yhdessä sovittuun paikkaan ja kävellään sitten kävelytien varteen.
Päiväkodilla lapset vetäytyvät sisälle päiväunille. Lämpimillä ilmoilla Naavanuppuset nukkuvat joskus myös päiväunet metsässä.
─ Metsäympäristö väsyttää, joten metsässä on myös helppo rauhoittua, kertoo Marion.
