SMILE-hanke vahvisti yhteistyötä kotoutumistyössä Vantaalla
Päätösseminaarissa SMILE-hankkeen projektipäällikkö Jenni Tahvanainen kiteytti hankkeen kahteen sanaan: yhteistyö ja luottamus. – Hankkeen punaisena lankana oli yhteistyö, se että pyritään luomaan yhteistyön paikkoja varsinkin kaupungin palveluiden, muunkielisten perheiden ja järjestöjen välille. Sitä kautta luottamus rakentuu, Tahvanainen totesi.
SMILE-hankkeen loppuseminaari Tiedekeskus Heurekassa to 12.12. vyörytti lavalle hengästyttävät 21 puhujaa. Kaikki heistä painottivat esityksissään ja kommenttipuheenvuoroissaan yhteistyön voimaa.
Nyt on otollinen aika jatkaa paikallista ja laajaa yhteistyötä
Tervetulosanoissaan Tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski kertoi, että Heureka haluaa tavoittaa moninaisen yleisön. Yhteistyö SMILE-hankkeen kanssa on avannut myös Heurekalle uusia ovia.
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen toi aloituspuheenvuorossaan esiin, miten paljon kotoutumiseen liittyviä innovaatioita Vantaalla on kehitetty. Vantaa haluaa jatkossakin kuulua edelläkävijöihin.
Minna Säävälä Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksesta puolestaan avasi puheenvuorossaan näkökulmia perhe- ja yhteisölähtöiseen kotoutumistyöhön ja kiitti Vantaan kaupunkia uraauurtavasta työstä sen kehittämiseksi.
Tsemppari-työelämävalmennuksen ilahduttavat tulokset
SMILE-hankkeessa ensimmäistä kertaa julkisena hankintana toteutettua Tsemppari-työelämävalmennusta tarjottiin viidessä vantaalaisessa järjestössä, jotka tekivät yhteistyötä Vantaan työllisyyspalveluiden kanssa: Hakunilan kansainvälinen yhdistys, Nicehearts ry, Sahan-seura ry, Vantaan Järjestörinki ry ja Vantaan Venäläinen Klubi ry.
Tsemppari-työelämävalmennuksessa otettiin 178 positiivista askelta työelämään:
- yhteensä 445 asiakasta, joista 54 % naisia
- asiakkaista 54 löysi valmennuksen avulla vakituisen tai määräaikaisen työpaikan
- asiakkaista 8 siirtyi yrittäjäksi.
Seminaaripuheenvuorossaan Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palvelualuejohtaja Susanna Taipale-Vuorinen oli tyytyväinen Tsemppari-työelämävalmennuksen tuloksiin.
Taipale-Vuorinen piti tuloksia tervetulleina etenkin sen vuoksi, että Vantaan työllisyystilanne on haastava. Taipale-Vuorisen mukaan palveluntarjoajärjestöt täydentävät viranomaispalveluja työllisyyden kysymyksissä ja tuovat lisäarvoa.
Kommenttipuheenvuorossaan Vantaan Järjestörinki ry:n Heli Lumiaro kertoi toiminnanjohtajan näkökulman SMILE-kilpailutuksesta: hankintaprosessiin osallistuminen oli oppimisprosessi. Mukana olleet järjestöt pystyvät nyt arvioimaan aiempaa paremmin, mihin kilpailutuksiin lähteä mukaan jatkossa.
Lumiaro toi esiin, että vaikka hankinnat luovat kilpailuasetelmaa palveluntarjoajien välille, yhteistyötä voi ja kannattaa tehdä. SMILE-hankkeessa järjestöjohtajat antoivat toisilleen neuvoja ja vertaistukea.
Lumiaro kertoi lisäksi, että Vantaan Järjestörinki ry pohtii kilpailutuksiin osallistumista jatkossa yhdessä toisen toimijan kanssa: silloin tarjous voi olla vahvempi ja riskit on mahdollista jakaa.
SMILE-hankkeen työ yhdisti muunkielisten perheiden ideat ja paikalliset toimijat
SMILE-hankkeessa työskenneltiin kolmella alueella yhteistyökoulujen kanssa:
- Myyrmäki-Martinlaakso, Martinlaakson ja Kilterin koulut
- Koivukylä-Havukoski, Koivukylän koulu
- Hakunila, Lehtikuusen koulu.
SMILE-hanke järjesti yhteensä 101 paikallista tilaisuutta ja tapahtumaa, joihin osallistui 277 muunkielistä huoltajaa. Muunkielisten huoltajien kohtaamisia kertyi hankkeen aikana 672.
Lasten kohtaamisia hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa oli yhteensä 590. Hankkeen säännöllisessä viikkotoiminnassa oli mukana yhteensä 333 lasta ja nuorta.
SMILE-hankkeen kumppanuusasiantuntija Suvi Törrönen toi puheenvuorossaan esiin, että perheiden ideoiden ja aloitteiden eteenpäin vieminen Hakunilassa on ollut ratkaisevaa luottamuksen rakentamiseksi. Törrönen kertoi myös työstään Lehtikuusen koulun Olohuone-tilan kehittämiseksi.
Kilterin koulu tuli SMILE-hankkeeseen mukaan uutena kouluna hankkeen aikana. Rehtori Maiju Rissanen kertoi kommenttipuheenvuorossaan, miten hänen silmänsä avautuivat alueen järjestöille: Myyrmäessä on paljon kiinnostavia järjestöjä ja yhteisöjä.
SMILE-hankkeen kaltainen resurssi ja pyöreän pöydän vuoropuhelut ovat avainasemassa, jotta peruskoulut voivat tutustua alueeseen ja muunkielisiä huoltajia tavoittaviin toimijoihin.
Opetustoimen suunnittelija Pia Hakkari kasvatuksen ja oppimisen toimialalta korosti puheenvuorossaan, että peruskoulut ja päiväkodit ovat paikkoja, jossa on potentiaali tavoittaa kokonaisia ikäluokkia vanhempineen.
Vuoropuhelu kaupungin ja maahanmuuttajajärjestöjen välillä etsii muotoaan
SMILE-hankkeen verkosto- ja dialogityö tavoitti yhteensä 96 organisaatiota, mukaan lukien kaupungin palvelut ja hankkeet. Vapaaehtoistoimijoiden, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kohtaamisia kertyi hankkeen aikana yhteensä 960.
Vuoropuhelu kaupungin johdon ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa jatkuu. Lisäksi toteutetaan kaupungin ensimmäinen naisten pyöreän pöydän tapaaminen kevättalvella 2025.
SMILE-hankkeen kumppanuusasiantuntija Mustafe Hirsi toi esiin puheenvuorossaan, että myönteiset roolimallit ovat tärkeitä niin nuorille heidän suunnitellessaan tulevaisuuttaan mutta myös asuinalueiden maineelle.
Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut hankkeessa mukana osatoteuttajana. SMILE-hankkeen kehittämisasiantuntija Minttu Räty Laurea-ammattikorkeakoululta kuvasi puheenvuorossaan sosionomiopiskelijayhteistyötä, Aistien-tila-menetelmän kehittämistä osana paikallista työtä sekä hankkeen jatkuvaa arviointia.
Tiedetään, että mitään ei tapahdu tyhjiössä ja tai yhden hankkeen toimesta. Vantaalla on kehitetty verkostotyötä jo pitkään. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand toi loppupuheenvuorossaan esiin, miten SMILE-hanke on onnistunut yhdistämään jo tehtyä ja opittua uusiin avauksiin.
Åstrand toivoo, että kaupungin työntekijöiden roolit sisältävät tulevaisuudessa lisää dialogista työotetta. Lopuksi Åstrand kiitti hankkeen työtä: SMILE on näyttänyt, miten tehdään sydämellä ja sitoutuneesti.
SMILE-hankkeen projektipäällikkö Jenni Tahvanainen totesi, että kaupungin tehtävänä on raivata pois toimijuuden esteitä ja rakentaa esiin toimijuuden paikkoja.
– Kuntalainen voi olla samaan aikaan maahan muuttanut, isä, yhteisön aktiivi, asiantuntija, paikallinen avainhenkilö. Lista on loputon, Tahvanainen jatkoi.
SMILE-hanketta rahoitetaan EU:n tuella
- SMILE-hanke rahoitetaan osana Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) ja Euroopan komission välistä sopimusta. Sen tavoitteena on edistää maahan muuttaneiden inkluusioita EU jäsenvaltioissa kehittämällä uusia yhteistyön ja rahoituksen muotoja.
- SMILE-hanke on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleille vantaalaisille.