Työttömyysaste nousi kaikilla suuralueilla vuonna 2023

Vuoden 2023 lopussa Vantaalla oli työttömänä 15 600 henkilöä, joka oli 2 000 enemmän kuin vuonna 2022. Työttömyysaste kohosi 10,6 prosentista 11,9 prosenttiin. Työttömyysaste oli matalimmillaan juuri ennen koronaa vuonna 2019 (8,6 %) ja korkeimmillaan ensimmäisenä koronavuonna 2020 (14,4 %).

Korona vaikutti samansuuntaisesti sukupuoleen tai ikään katsomatta. Vuonna 2020 työttömyysaste nousi muita vuosia korkeammalle niin miehillä, naisilla, nuorilla kuin vanhemmillakin ikäryhmillä. Ennätyslukemia seurasi selvä lasku vuosina 2021–2022, mutta vuonna 2023 kaikkien ryhmien työttömyys kääntyi jälleen nousuun.

Miesten työttömyysaste on koko ajan ollut korkeampi kuin naisten, mutta vuonna 2022 sukupuolten välinen ero (0,7 %-yksikköä) oli alhaisempi kuin koskaan aiemmin vuodesta 2007 lähtien. Vuonna 2023 miesten työttömyys kasvoi selvästi ja miesten työttömyysaste (12,9 %) oli 2,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten (10,7 %).

Alle 25-vuotiaiden työttömyysasteessa on viimeisten vuosien aikana ollut jyrkkiä nousuja ja laskuja, mikä näkyy myös yllä olevassa kuviossa. Vuosina 2020–2021 nuorten työttömyys oli kuviossa mukana olleista ryhmistä kaikista korkeinta ja vuonna 2022 kaikista matalinta. Vuonna 2023 nuorten työttömyysaste jälleen kasvoi, vuoden 2022 vajaasta 10 prosentista 12,6 prosenttiin. Sukupuolten välinen ero oli korkea, sillä alle 25-vuotiailla miehillä työttömyysaste oli 15,8 prosenttia ja naisilla 9,5 prosenttia. 

Useina viime vuosina alle 25-vuotiaiden työttömyys on poikkeuksellisesti ollut korkeammalla tasolla kuin 50 vuotta täyttäneillä. Näin oli tilanne myös vuonna 2023, sillä 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste oli 12,1. Kasvua vuoteen 2022 oli 0,6 prosenttiyksikköä. 50 vuotta täyttäneissäkin miesten työttömyysaste (13,7 %) oli korkeampi kuin naisten (10,5 %). Eri ryhmien tarkat työttömyysluvut vuosilta 2014–2023 on koottu Työttömyys -katsauksen liitetaulukoihin, johon linkki löytyy sivun lopusta.

Vuonna 2023 korkein työttömyysprosentti oli Hakunilan (14,0 %) ja matalin Aviapoliksen (8,2 %) suuralueella. Työttömyysasteen kasvu vuoden 2023 aikana vaihteli Aviapoliksen 0,5 prosenttiyksiköstä Kivistön 2,3 prosenttiyksikköön. Kaikilla Vantaan suuralueilla työttömyysasteen kehitys on ollut samanlaista: koronan aiheuttamat nousut ja laskut vuosina 2020–2022 ja jälleen kasvua vuonna 2023.

Alla olevassa kuviossa on esitetty koko Vantaan ja suuralueiden työttömyysasteet miehille, naisille, alle 25-vuotiaille sekä 50 vuotta täyttäneille vuonna 2023. Kaikkien näiden ryhmien työttömyysaste oli alhaisin Aviapoliksen ja korkein Hakunilan suuralueella. Hakunilassa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste nousi 11,2 prosentista 15,8 prosenttiin vuodesta 2022 vuoteen 2023. 

Kaikilla suuralueilla miesten työttömyysaste oli naisia korkeampi niin koko väestössä, alle 25-vuotiaissa kuin 50 vuotta täyttäneissäkin. Suurin sukupuolten välinen ero (10,2 prosenttiyksikköä) oli alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä Koivukylän suuralueella, jossa nuorten miesten työttömyysaste oli 18,8 prosenttia ja naisten 8,7 prosenttia. Tarkat suuralueiden työttömyysluvut iän, sukupuolen ja pitkäaikaistyöttömyyden mukaan löytyvät Työttömyys -katsauksesta, jonka linkki on sivun lopussa.

Vuoden 2023 lopussa kovin työttömyys koetteli kuutta vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 15 prosenttia. Kaupunginosat olivat kerrostalovaltaisia, mutta asukasmäärältään varsin eri kokoisia, aina 3 100 asukkaan Mikkolasta 18 400 asukkaan Myyrmäkeen. Korkeimman työttömyyden alueilla asui Vantaan asukkaista 24 prosenttia ja työvoimasta 19 prosenttia, mutta työttömistä 29 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (11,9 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 17 kaupunginosassa.

Kuuden alhaisimman työttömyyden alueella työttömyysaste oli korkeintaan 5,1 prosenttia. Nämä kaupunginosat olivat alle 5 600 asukkaan pien- ja rivitalovaltaisia alueita, joissa Vantaan väestöstä ja työvoimasta asui neljä prosenttia, mutta työttömistä vain yksi prosentti.

Vuosina 2021–2022 työttömyys laski lähes kaikissa kaupunginosissa. Näin hyvä kehitys ei jatkunut vuonna 2023, jolloin ainoastaan 11 kaupunginosassa työttömyysaste laski. Paras tilanne oli neljässä kaupunginosassa (Helsingin pitäjän kirkonkylä, Veromies, Riipilä ja Kiila), joissa työttömyysaste laski 1–4 prosenttiyksikköä. Heikoin tilanne oli yhdeksässä kaupunginosassa, joissa työttömyysaste nousi yli kaksi prosenttiyksikköä. 

Sekä korkeimman että matalimman työttömyyden alueet ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti ympäri Vantaata. Työttömyys ei siis kasaudu maantieteellisesti tietylle alueelle. Työttömyys -katsauksessa on kaksi teemakarttaa, joissa on esitetty kaupunginosien työttömyysaste sekä työttömyysasteen muutos 2022–2023 (linkki sivun lopussa).

Vuonna 2023 puolet vantaalaisista työttömistä oli ollut työttömänä alle puoli vuotta ja 17 prosenttia yli kaksi vuotta. Jos tilannetta verrataan vuoteen 2022, yli kaksi vuotta työttömänä olleiden osuus oli pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä. Vielä ei kuitenkaan olla koronaa edeltävissä lukemissa, jolloin ainoastaan yhdeksällä prosentilla työttömyys oli kestänyt yli kaksi vuotta.

Pitkäaikaistyöttömiksi kutsutaan henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt vähintään vuoden. Vuosina 2018–2019 Vantaalla oli pitkäaikaistyöttömiä alle 2 500. Koronan seurauksena pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 6 450 henkeen vuonna 2021, mutta tippui jo seuraavana vuonna 5 100 henkeen. Vuonna 2023 tilanne pysyi lähes ennallaan, sillä pitkäaikaistyöttömiä oli ainoastaan runsas sata vähemmän, 4 950 henkeä. Pitkäaikaistyöttömissä oli miehiä (~2 800) noin 600 enemmän kuin naisia (~2 200).

Vuonna 2021 kaikista Vantaan työttömistä peräti 42 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä. Tilanne on selkeästi parantunut, sillä vuonna 2023 osuus oli tippunut 32 prosenttiin. Vielä on kuitenkin matkaa koronaa edeltäviin lukemiin, jolloin työttömistä hieman yli 20 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä.

Suuralueilla on nähtävissä sama kehityskulku kuin koko Vantaalla. Vuosien 2018–2019 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä oli alhainen, jota seurasi kiivas nousu vuoteen 2021 saakka ja selkeä lasku vuonna 2022. Vuonna 2023 suuralueiden kehityskulut lähtivät eri suuntaan, sillä Kivistössä, Aviapoliksessa ja Koivukylässä pitkäaikaistyöttömien määrä nousi, kun muilla alueilla jatkui edelleen laskusuunta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä vaihteli Kivistön 28 prosentista Hakunilan ja Korson 34 prosenttiin.

Koronapandemia sai pitkäaikaistyöttömien määrän hurjaan nousuun, mutta monella työttömyys on myös pitkittynyt. Kuten alla olevasta kuviosta voi nähdä, työttömyyden kesto vuonna 2023 oli erilainen kuin ensimmäisinä koronavuosina 2020–2021 tai ennen koronaa. Vuonna 2023 vajaa puolet oli ollut pitkäaikaistyöttömänä korkeintaan vuoden ja 18 prosenttia yli vuoden, mutta korkeintaan kaksi vuotta. Lopuilla 36 prosentilla pitkäaikaistyöttömyyttä oli kestänyt enemmän kuin kaksi vuotta.

Koko väestön ja työttömien koulutusrakenteissa oli eroa koulutustason molemmissa päissä. Vantaalaisesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen (sis. tuntemattomat) oli suorittanut 31 prosenttia, kun työttömillä osuus oli 46 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon suorittaneissa eroa ei ollut, osuus oli 37 prosenttia molemmissa ryhmissä. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31 prosenttia, mutta työttömistä vain 17 prosenttia. Korkeamman koulutuksen hankkiminen näyttäisi siis suojaavan työttömyydeltä. Koulutuksella oli työttömyyteen samanlainen vaikutus sekä miehillä että naisilla: ilman koulutusta olevat olivat useammin työttömänä.

Myös kaikilla suuralueilla työttömien joukossa oli selvästi enemmän pelkän perusasteen ja vähemmän korkea-asteen käyneitä kuin 15 vuotta täyttäneessä väestössä. Suuralueiden väliset koulutusrakenne-erot näkyivät myös työttömissä, sillä esimerkiksi Aviapoliksessa, jossa asui eniten korkeasti koulutettuja, oli heitä eniten myös työttömissä.

Tilastokatsaus käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2014–2023. Katsauksessa on tätä sivustoa laajempi tekstiosio ja enemmän kuvioita, mutta myös kaksi teemakarttaa kaupunginosien työttömyydestä. Liitetaulukoissa on puolestaan tarkat luvut eri ryhmien työttömyydestä sekä Vantaalla että suuralueilla. Työttömyystiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen lukuihin, koska se on ainoa lähde, jonka avulla työttömyyttä voidaan tarkastella suuralueittain ja kaupunginosittain.