Vantaa ennallistaa Palokallion alueen talousmetsää kohti luonnontilaa – kyseessä ensimmäinen rakentamisen luontohaittojen hyvitystoimi
Vantaa alkaa toteuttaa ensimmäisenä Suomessa uuden luonnonsuojelulain mukaista ekologista kompensaatiota eli rakentamisen luontohaittojen hyvitystä. Ensimmäiset hyvitystoimet ovat käynnissä.
Ennallistamistoimena metsään tehdään mm. pieniä aukioita aurinkoisilla metsäaukioilla viihtyville lajeille. Puut jätetään lahopuuksi maahan.
Hyvitys tarkoittaa, että yhdelle alueelle rakentamisen takia aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla toisaalla. Hyvittäminen edistää Vantaan tavoitetta olla luontopositiivinen. Luontopositiivisuus tarkoittaa, että kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Vantaan ensimmäinen ekologinen kompensaatio toteutetaan osana kaavahanketta Itä-Hakkilan Siltaniityssä. Siltaniityn alueelle kaavoitetaan Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikkö, jonka tieltä joudutaan kaatamaan metsää. Metsän kaatamisesta aiheutuva luontohaitta hyvitetään parantamalla luonnon tilaa Palokallion alueella Sotungissa. Hyvitysalue on 38 hehtaarin laajuinen ja sijaitsee Sipoonkorven kansallispuiston ja Palokallion luonnonsuojelualueen välissä. Alue Vantaan karttapalvelussa.
Menneisyys metsätalousmetsänä
Palokallion metsäalue oli metsätalouskäytössä ennen kuin kaupunki osti maat vuonna 2016. Alueella kulkee viereisestä Sipoonkorven kansallispuistosta jatkuvia ulkoilureittejä.
Metsätalouskäytössä ollessaan alueella on tehty hakkuita, ja maaperää on kuivatettu ojituksilla puiden kasvun nopeuttamiseksi. Metsässä on kasvatettu kuusta ja mäntyä, jotka ovat edelleen valtalajeja. Metsätalouden seurauksena alueen lajisto on yksipuolistunut eli luonnon monimuotoisuus alueella vähentynyt. Puulajisto on yksipuolista ja vanhat puut ja lahopuut puuttuvat, samoin niistä riippuvainen eläin-, kasvi- ja sienilajisto. Metsästä puuttuu myös tiheyden vaihtelu. Koko alue on tiheydeltään samantyyppistä metsää, tiheiköt ja toisaalta puuttomat aukkopaikat puuttuvat. Vaihtelu on luonnolle tärkeää, sillä tiheydeltään erityyppisillä alueilla viihtyvät eri lajit.
Lahopuun lisääminen ja maaperän kosteuden palautus tärkeitä toimia
Ennallistamistoimilla pyritään nopeuttamaan entisen talousmetsän muuttumista takaisin luonnonmetsän kaltaiseksi. Puuttuvaa lahopuuta lisätään kaatamalla puita ja jättämällä niitä maahan sekä kuivattamalla puita pystyyn poistamalla osa niiden kuoresta. Näin metsään saadaan sekä monille lajeille tärkeitä maassa lahoavia puita että kuivia pökkelöitä.
Aikanaan maaperän kuivatukseksi tehtyjä ojia tukitaan, jotta metsän maaperän kosteus lisääntyy. Tämä monipuolistaa lajistoa, sillä kosteus suosii soiden lajeja ja monia lehtipuita, ja voi vähentää valtalaji kuusten määrää.
Lisäksi metsään tehdään pieniä aukkoja kaatamalla puita samalta alueelta. Näin metsään luodaan hyviä elinympäristöjä valoisilla metsäaukioilla viihtyville lajeille.
Kaikki alueella kaadettavat puut jätetään maahan lahopuiksi, lukuun ottamatta aivan ulkoilureittien varrelta kaadettavia nuoria puita. Ne viedään pois ulkoilureittien viihtyisyyden parantamiseksi.
Ennallistuminen vaatii vuosikymmeniä
Ennallistamistoimet tehdään tämän vuoden aikana. Toimet ajoitetaan niin, etteivät ne häiritse lintujen huhtikuussa alkavaa pesimäkautta. Puiden kaatoja tehdään maaliskuun aikana, ja puiden kuorien poistoa maalis-huhtikuun aikana. Puiden kuorien poisto ei haittaa lintujen pesintää. Ojia tukitaan syksyllä.
Ennallistamistoimet eivät estä ulkoilua alueella.
Toimet nopeuttavat metsän luonnontilaistumista, mutta muutos vie aikaa. Metsän kehitys entisestä talousmetsästä luonnonmetsän kaltaiseksi on pitkä, vähintään 20–30 vuotta kestävä prosessi. Toimet muuttavat metsän olosuhteita, mikä vaikuttaa ajan kuluessa puulajistoon, mikä taas vähitellen houkuttelee metsään useita hyönteis- ja eläinlajeja. Muutaman vuoden kuluessa metsässä saattaa näkyä esimerkiksi uusia kääpä- ja lintulajeja.
Jatkossa alueen kohtelu on verrattavissa luonnonsuojelualueeseen. Sieltä ei saa hakata puita kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos alueen ulkoilureittien varrella on vaaraa aiheuttavia puita.
Palokallion alueen hyvittäminen on Vantaan ja koko Suomen ensimmäinen kaavoituksen yhteydessä toteutettava ekologinen kompensaatio. Kompensaatiovaatimusta laajennetaan vähitellen kaikkiin Vantaan kaavahankkeisiin, joista aiheutuu luontohaittaa.
Siltaniityn kaavahankkeen ekologisen kompensaation kustannukset jaetaan Vantaan kaupungin ja Maahanmuuttoviraston säilöönottokeskuksen rakennuttavan Senaatti-kiinteistöjen kesken. Jatkossa siirrytään malliin, jossa kustannukset maksaa haittojen aiheuttaja.
