Tikkurilan elinvoima kehittyy hyvin
Tikkurilan elinvoima on kehittynyt kolmessa vuodessa lähes kahdeksan prosenttia. Asukasluvun kasvu ja kaupunkimainen uudisrakentaminen kivijalkaliiketiloineen tukevat hyvää kehitystä.
Yleisöä Vantaa-päivän konsertissa Tikkurilassa.
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) mittauksessa Vantaalta on mukana Tikkurila. Tikkurilan elinvoimaluku on vahva, 3,929. Se on noussut kolmessa vuodessa +7,9 %. Kauppojen ja ravintoloiden osuus Tikkurilan kokonaisliiketilojen kapasiteetista on 56,5 %.
EKK:n tarkastelussa keskustan asukastiheyttä arvioidaan kilometrin säteellä kaupallisen keskipisteen ympärillä niin sanotun Vartin keskustan käsitteen avulla. Tikkurilassa asukastiheys on kasvussa (nyt EKK:n tarkastelun mukaan 6 091 asukasta neliökilometrillä) ja asukasluku on noussut huikeat +59 % 2000-luvulla.
Tikkurilan elinvoimaa nostaa seudullisessa joukkoliikenteen solmukohdassa olevan keskustan määrätietoinen kehittäminen laadukkaaseen kaupunkimaiseen suuntaan uusine asukkaineen, palveluineen ja kivijalkaliiketiloineen. Alueen elävyyttä ja viihtyisyyttä lisäävät muun muassa uudet ravintolat. Tikkurila sai valtakunnallisen keskustapalkinnon 2019.
Vantaan Tikkurila asettuu vertailussa keskikokoisten kaupunkien ryhmään Vantaan kaupunkirakenteen vuoksi. Tikkurila on yksi Vantaan kaupungin seitsemästä aluekeskuksesta.
Keskustojen elinvoima- ja asukastietojen vuosipäivitys
Suomen kaupunkikeskustojen elinvoimaa on seurattu vuodesta 2015 alkaen EKK:n menetelmällä. Vuoden 2025 elinvoima- ja asukastietojen mukaan elinvoima on noussut keskustoissa keskimäärin +0,4 % vuoden aikana. Läpinäkyvällä menetelmällä lasketaan eri kaupungeista keskustan kauppojen ja ravintoloiden kokonaismäärä vähentäen vapaat liiketilat ja suhteutetaan tulos kaupungin asukasmäärään. Jokainen muutos liiketilan käytössä vaikuttaa elinvoimaan.
Elinvoiman kehittyminen keskustoissa vuoden aikana EKK:n tarkastelun mukaan:
- keskustojen elinvoima nousi Suomessa vuodessa keskimäärin +0,4 %
- ravintoloiden ja kauppojen osuus kaikissa liiketiloissa väheni keskimäärin -0,7 %
- ravintoloiden osuus suhteessa kauppoihin nousi +1,7 %
- vapaiden liiketilojen osuus on keskimäärin keskustoissa nyt 10,3 % (2024 oli 10,6 %)
- isoissa kaupungeissa Vartin keskustojen asukasmäärä on neljässä vuodessa noussut +4,5%.
Elinvoimalaskenta tukee kestävää kaupunkisuunnittelua
Elinvoimalaskenta on työkalu, joka ohjaa kaupunkia kohti vastuullisempia kehittämisinvestointeja. Elinvoimaluku näyttää asioimisen keskustahakuisuuden. Jos keskustan elinvoimaluku alkaa laskea, se voi kertoa asioinnin keskustapakoisuudesta ja lisääntyvästä henkilöautoriippuvuudesta, joka hajauttaa kaupunkirakennetta.
Keskustan elinvoima vahvistuu kehittämisinvestoinneilla keskipisteen tuntumaan. Vapaiden liiketilojen vähentäminen on yksi keino vahvistaa elinvoimaa. Vapaiden liiketilojen suosituksena keskustassa on alle 10 % kokonaismäärästä. Tikkurilassa tämä alittuu.
Mitä enemmän Vartin keskustassa on asukkaita alle kilometrin päässä kaupalliselta keskipisteeltä (kotoa max kävelyaika keskipisteelle korkeintaan varttitunti), niin todennäköisimmin heidän asioimisensa suuntautuu keskustaan ilman autoa. Asukastiheyden kasvattaminen keskustoissa tuo kaupungille monia eri hyötyjä.
Sähköiselle karttapohjalle tehtävän laskennan toteutti Voittajakaupungit Oy yhteistyössä osallistuvien kaupunkien (26 kpl) sekä Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoima keväällä 2025 kerrotaan tarkemmin elinvoimamittauksesta.
