Pääkaupunkiseudun kaupungeilta rahoitusta viidelle tutkimushankkeelle – uutta tietoa työllisyyden ja kaupunkikehityksen kysymyksistä

Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston johdon yhteiskokous on päättänyt myöntää rahoituksen viidelle uudelle tutkimushankkeelle. Nämä hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa erityisesti työllisyyden ja kaupunkikehityksen teemoista. 

Kaupunkivaikutus-rahoitus on kaupunkien aloite vahvistaa tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tavoitteena on tukea korkeatasoista tutkimusta, jonka tulokset vastaavat kaupunkien tietotarpeisiin ja auttavat ratkaisemaan pääkaupunkiseudun strategisesti merkittäviä kysymyksiä. Rahoituspäätöksissä korostettiin erityisesti uudenlaisten data-aineistojen hyödyntämistä sekä vaikuttavuuden mitattavuutta.

Noin 400 000 euron kokonaisrahoitus jakautuu viidelle, enintään kaksivuotiselle Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimushankkeelle.

Vuonna 2026 käynnistyvät tutkimushankkeet

1. Uudisrakentamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla

Uudisrakentaminen muuttaa asuinalueita. Uudet asukkaat tulevat alueelle erilaisista taustoista ja luovat kysyntää erilaisille palveluille. Rakentaminen kuitenkin vaikuttaa koko kaupunkialueen asuntomarkkinoihin uusien asuntojen käynnistämien muuttoketjujen kautta. Muuttoketjulla tarkoitetaan sitä, että uuteen asuntoon muuttavan kotitalouden aiempi asunto vapautuu uudelle asukkaalle, jonka aiempi asunto vapautuu taas uudelle asukkaalle ja niin edelleen.

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaan tutkimushankkeessa tarkastellaan uudisrakentamisen laajempia vaikutuksia asuntomarkkinoihin juuri muuttoketjujen kautta. Tilastokeskuksen ja kaupunkien vuokrataloyhtiöiden aineistoja yhdistävässä hankkeessa kehitetään analyysityökalu, jonka avulla kaupungit voivat arvioida uudisrakentamisen muuttoketjujen vaikutuksia koko asuntomarkkinaan jo suunnitteluvaiheessa.

2. Työelämässä oppimisen työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila, ohjaajanaan Roope Uusitalo, tutkii työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaikutuksia. Hankkeen tavoitteena on tuottaa paljon kaivattua tietoa siitä, miten koulutustyöpaikat vaikuttavat oppijoiden työllisyyteen, palkkakehitykseen ja esimerkiksi NEET-statukseen.

Tuloksia voidaan hyödyntää kaupungin työvoimapalveluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, kun opiskelijoita ja työnhakijoita ohjataan sopivimpiin oppimismuotoihin. Erityisen ajankohtaiseksi hankkeen tekee se, millaisia työkaluja se voi tarjota toiminnan suunnitteluun uuden, vuonna 2026 voimaan tuleen ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin puitteissa.

3. Luonto, kaupungin kasvu ja konfliktit (Lukko)

Miksi jotkin tiivistysrakentamisen tai ympäristöä muokkaavat hankkeet herättävät enemmän keskustelua ja vastustusta kuin toiset? Tätä kysymystä selvitetään kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Erantin ja väitöskirjatutkija Jenni Erjansolan Lukko-hankkeessa Helsingin yliopistossa.

Hankkeessa yhdistetään uudella tavalla pääkaupunkiseudun ympäristöasenteita kartoittavia kyselyitä, media-aineistoja sekä kaavamuutoksia kuvaavia dokumentteja. Tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkien strategisessa päätöksenteossa, kaavoituksessa sekä vuorovaikutuksen suunnittelussa.

4. Asuntopolitiikan mukauttaminen kaupungin lämpenemiseen

Helleaallot pitenevät ja yleistyvät, ja niiden vaikutukset tuntuvat erityisesti sisätiloissa. Ikääntyneet asukkaat ovat lämpökuormituksen suhteen kaikkein haavoittuvimpia. Aalto-yliopiston rakennustekniikan professori Risto Kososen ja tutkija Azin Farahanin tutkimushanke tarjoaa uutta tietoa vanhojen rakennusten ylikuumenemisen arviointiin.

Kaupungeilta puuttuu tällä hetkellä toimivia menetelmiä riskialttiiden kohteiden tunnistamiseen, mikä vaikeuttaa saneerausten ja energiatehokkuustoimien kohdentamista. Hankkeessa luodaan rakennustasoinen ylikuumenemisriskiluokitus, joka perustuu tarkkoihin sisälämpötilamittauksiin yhdistettynä rakennusten ominaisuuksiin ja mikroympäristöön. Tulokset voivat auttaa kohdentamaan lämpenemisen vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä entistä tehokkaammin.

5. Työllisyyspalvelu-uudistuksen vaikutukset ja asiantuntijaresurssin käyttö

Vuoden 2025 kuntien kannalta merkittävimpiin uudistuksiin kuului työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen niille. Kunnilla on nyt akuutti tarve tiedolle, joka tukee palveluiden kehittämistä ja resurssien kohdentamista mahdollisimman vaikuttavasti.

Helsingin yliopiston tutkija Ohto Kannisen ja julkistalouden professori Jukka Pirttilän hanke vastaa tähän tarpeeseen. Tutkimuksessa hyödynnetään rekisteriaineistojen lisäksi uusia vastuuvirkailija-aineistoja, joita ei aiemmin ole ollut käytettävissä. Tavoitteena on tuottaa politiikkarelevanttia tietoa työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta pääkaupunkiseudulla.

Tuloksia voidaan hyödyntää paitsi pääkaupunkiseudulla, myös laajemmin Suomessa sekä kansainvälisesti kuntien työllisyyspalveluiden kehittämisessä.

Mikä Kaupunkivaikutus-hanke?  

Kaupunkivaikutus-hanke on tiedeyhteistyön malli, jossa  

• Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston sekä niiden tutkijoiden kanssa.
• Vuosittain rahoitetaan 2–5 korkeatasoista, kaupunkeihin liittyvää, tutkimushanketta. Rahoitusta hankkeille on vuosittain jaossa yhteensä n. 400 000 euroa.
• Tavoitteena on tuoda ajankohtaista ja luotettavaa tutkimustietoa kaupunkien päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.
• Hyödynnetään kaupunkien uutta, sekä olemassa olevaa tietoaineistoa vaikuttavuuteen painottuvalla lähestymistavalla.
• Tutkimushankkeiden sujuvaa yhteistyötä kaupunkien kanssa edesauttaa jokaiselle hankkeelle perustettava seurantaryhmä, joiden jäsenet koostuvat kaupunkien edustajista. 

Lue lisää

• Tutustu muihin käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Vantaan Tiedeyhteistyö-sivulla.
• kaupunkivaikutus.fi
• kaupunkiarviointi.fi