Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki

Esiopetuksessa luovutaan niin kutsutusta kolmiportaisesta tuesta (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Varhaiskasvatuksen tuki ei muutu, muutos koskee siis vain esiopetusta. Jatkossa pääpaino esiopetuksen oppimisen tuen järjestämisessä on opetusjärjestelyissä, jotka tukevat oppimista, ja ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa.

Opetusjärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi työtapojen ja oppimisympäristöjen muuntelua sekä vuorovaikutukseen ja arjen ennakointiin liittyviä toimenpiteitä.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat:

• yleinen tukiopetus
• opetuskielen tukiopetus
• erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Opetusjärjestelyillä ja ryhmäkohtaisilla tukitoimilla pyritään ennaltaehkäisemään vahvempien tuen tarpeiden muodostumista. Jos opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä, lapsella on oikeus lapsikohtaisiin tukitoimiin.

Lapsikohtaisia tukitoimia ovat:

• säännöllinen erityisopettajan antama opetus, jota saa joko muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmässä
• kokoaikainen erityisopettajan antama opetus pienryhmässä
• lapsikohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 

Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen esiopetuksen alkamista. Sen lisäksi lapselle tehdään myös erityisen tuen päätös. Nämä lapset ovat huoltajan hakiessa oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen 5-vuotiaana. Velvoittavan esiopetusvuotensa pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneet lapset suorittavat 6-vuotiaana. Esiopetuksessa olevilla pidennetyn oppivelvollisuuden lapsilla on oikeus esiopetukseen liittyvään varhaiskasvatukseen.

Pidennettyä oppivelvollisuutta koskevat päätökset ovat voimassa 31.7.2026 saakka. 1.8.2026 alkaen pidennetyn oppivelvollisuuden käsite muuttuu varhennetuksi oppivelvollisuudeksi. Tällöin tehdään päätökset varhennetusta oppivelvollisuudesta.

Yleensä lapsi aloittaa koulun sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän vuotta. Joskus asiantuntija suosittelee lapselle perusopetuksen aloittamista vuotta säädettyä myöhemmin. Jos epäillään, ettei lapsi ole valmis aloittamaan koulua vielä seitsemänvuotiaana, psykologit tekevät hänelle kouluvalmiusarvion. Lisätietoa kouluvalmiusarviosta saa lapsen esiopetuspaikasta, konsultoivilta varhaiskasvatuksen erityisopettajilta ja tutkimuksia tekeviltä psykologeilta. Lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus esiopetukseen 7-vuotiaana. 

Koulun aloittamisen siirto on aina hyvin yksilöllinen päätös ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Koulun aloituksen myöhentäminen tulee suunnitella aina huolella yhteistyössä huoltajien, tutkivan tahon sekä konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan, esiopetuksen opettajan ja erityisopetuksen / kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen aluekoordinaattorin kanssa. 

Koulun aloituksen siirrosta voivat hyötyä mm. kypsymättömät lapset, joilla motivaatio koulumaiseen työskentelyyn on vielä heräämättä (esimerkiksi loppuvuodesta syntyneet lapset, keskoslapset tai kansainvälisen adoption kautta vasta esiopetusiässä Suomeen tulleet lapset). Koululykkäys voi olla tarpeen osalle pidennetyn oppivelvollisuuden lapsista, joille pidennys tehdään vasta kuusivuotiaana. (On huomioitava, että perusopetuslain 9 §:n mukaan esiopetusvuosia voi olla enintään kaksi ja osa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista lapsista on osallistunut esiopetukseen jo viisivuotiaana.) 

Lausunnon saamisen jälkeen vanhemmat anovat lapselleen mahdollisuutta aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä myöhemmin. Hakemista varten tarvittavan lomakkeen saa tutkivalta koulupsykologilta tai internetistä. 

Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan opiskeluhuoltoon. Esiopetuksen opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, yhteisöllistä hyvinvointityötä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto sisältää koko esiopetusyhteisön hyvinvointia tukevaa työtä erilaisin menetelmin. Tämän lisäksi lapsella on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollon palveluihin. Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää neuvolan terveydenhoitopalvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä tarvittaessa eri alan asiantuntijoista koostuvan monialaisen asiantuntijaryhmän palvelut.

Siirry esiopetuksen etusivulle