Toimintaympäristötiedot

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli 253 700 asukasta vuoden 2026 syyskuussa. Väestö on kasvanut tammi-syyskuun aikana 750 hengellä, joka oli 730 vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Koko alkuvuoden nettomaahanmuutto oli plussalla 360 henkeä, kun samaan aikaan viime vuonna ulkomailta oli saatu muuttovoittoa 1 240 henkeä.

Maahanmuuton vähentyminen johtuu pitkälti Suomen ja Viron välisestä väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta. Henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite molemmissa maissa, mutta tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjattiin alkuvuodesta 2026 maasta muuttaneiksi Viroon. Korjausten myötä Vantaalta on poistunut Viroon noin tuhat henkilöä normaalia enemmän.

Kotimaan nettomuutto oli tammi-syyskuussa miinuksella 310 henkeä. Vantaa menettää asukkaitaan etenkin Helsinkiin. Viime vuonna Vantaan nettomuutto Helsingin kanssa painui miinukselle ensimmäistä kertaa 30 vuoteen ja kuluvana vuonna sama suunta on jatkunut. Muuttotappio saattaa kasvaa, sillä tammi-syyskuussa muuttotappiota Helsinkiin on kertynyt 630 henkeä. Vuonna 2025 muuttotappio oli samaan aikaan miinuksella 510 henkeä.

Viime vuosina Vantaa on kasvanut etenkin muuttoliikkeen ansiosta, mutta kuluvan vuoden väestönkasvusta yli 95 prosenttia on tullut luonnollisesta väestönkasvusta. Vantaalla syntyneitä oli tammi-syyskuussa 720 henkeä enemmän kuin kuolleita. Vuoden 2026 tammi-syyskuussa Vantaalla on syntynyt 2 040 vauvaa, joka oli 90 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut tammi-syyskuun aikana selvästi eniten, 8 400 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 3 500 hengen kasvullaan. Kotimaan muuttoliikkeessä ylivoimaisesti suurimman muuttovoiton keräsi Helsinki (+5 435), kun taas suurimmat muuttotappiot kärsivät Vantaa (-313) ja Jyväskylä (-232). Suomen väestörekisteriin tehtyjen korjausten takia ulkomaan nettomuuton luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisen alhaisia, mutta eniten muuttovoittoa ulkomailta ovat saaneet Helsinki ja Turku, 1 600−1 700 henkeä.

Kun tammi-syyskuun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista Helsinki, Turku ja Tampere selvästi eniten muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Kotimaankielisen väestön muuttotappio oli selvästi suurin Vantaalla, yli tuhat henkeä, jonka jälkeen tuli Espoo (-265). Vieraskielisestä väestöstä eniten muuttovoittoa muualta Suomesta saivat Helsinki, lähes 2 700 henkeä, ja Espoo, 1 300 henkeä.

Kun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan tammi-kesäkuulta 2026 pääasiallisen toiminnan mukaan, saivat ainoastaan Helsinki ja Espoo muuttovoittoa työllisistä. Kaikki muut kahdeksan suurinta kaupunkia menettivät työllistä väestöä muualle Suomeen. Vantaalla työllisten nettomuutto oli tammi-kesäkuussa tappiolla 64 henkeä, mutta se oli selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Tampereella (-847) tai Turussa (-602). Työttömistä Vantaa oli saanut muuttovoittoa runsaat 100 henkeä ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana aloitettiin vajaan 230 asunnon rakentaminen, kun vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin rakentaminen käynnistyi noin 460 asunnon osalta. Syyskuu oli poikkeuksellinen, sillä tammikuun jälkeen se oli vasta toinen kuukausi, jolloin asuinkerrostalojen rakentaminen käynnistyi. Kaikki kuluvana vuonna aloitetut kerrostalohankkeet on suunniteltu valmistuttuaan vuokra-asuntokäyttöön.

Uusien asuntojen kysyntä on Vantaalla edelleen poikkeuksellisen heikkoa. Vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä uusia omakoti-, rivi- ja kerrostaloasuntoja myytiin vain muutamia. Kuluttajien halukkuus ostaa uusia asuntoja on vähäistä, ja myös vanhojen asuntojen kauppamäärät sekä hinnat ovat laskeneet jälleen selvästi. Käytettyjen asuntojen markkinoiden kehitys on kuitenkin asuntorakentamisen näkökulmasta tärkeää, sillä asuntokaupan elpyminen alkaa tyypillisesti käytetyistä asunnoista ja näkyy viiveellä myös uusien asuntojen kysynnässä.

Kuluttajien luottamus on vähitellen vahvistunut, mutta se on edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa matalammalla tasolla. Suomen talous on kasvanut jo kolmen neljänneksen ajan, mutta työmarkkinoiden kehitys on edelleen heikkoa. Työttömyys on pysynyt korkeana, mikä yhdessä talouksiin kohdistuneiden kustannuspaineiden kanssa jarruttaa kotitalouksien asunnonostohalukkuutta. Korkotason nousu ja aiempien vuosien nopea inflaatio ovat heikentäneet sekä kotitalouksien ostovoimaa että rakennusalan toimijoiden investointi- ja rahoitusympäristöä.

Vuokramarkkinat ovat Vantaalla vähitellen tasapainottumassa. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousussa erityisesti hyvillä sijainneilla ja laadukkaissa kohteissa, kun taas vähemmän vetovoimaisilla alueilla vuokratasoon kohdistuu edelleen laskupainetta.

Vuoden 2026 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana myönnettiin luvat 675 asunnon rakentamiselle, mikä oli runsaat 350 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Lupamäärien kasvu viittaa siihen, että rakennushankkeita valmistellaan tulevia vuosia varten, vaikka rakennustöiden käynnistämisessä ollaan edelleen varovaisia. Syyskuussa myönnetyistä rakennusluvista noin 100 asuntoa sijoittui kerrostaloihin ja runsaat kymmenen asuntoa pientaloihin.

Vuoden 2026 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana valmistui noin 480 asuntoa, mikä oli noin 120 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Valmistuneista oli reilut 340 kerrostaloasuntoja ja loput pientaloasuntoja.

Syyskuussa 2026 Vantaan asukkaista 19 150 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 14,2 prosenttia. Työttömiä oli 300 vähemmän kuin elokuussa ja työttömyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä. Naisten työttömyys laski miehiä enemmän. 

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli syyskuussa 2 250 ja pitkäaikaistyöttömiä 8 620. Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömiä on ollut tätä enemmän ainoastaan heinäkuussa 2026.

Vantaalla oli avoinna 920 työpaikkaa, joka oli 150 enemmän kuin elokuussa. Tätä ennen avointen työpaikkojen määrä ehti laskea kolmen kuukauden ajan. Tamperetta lukuun ottamatta avointen työpaikkojen määrä kääntyi syyskuussa nousuun kaikissa muissakin kuudessa suurimmassa kaupungissa.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli syyskuussa korkein Vantaalla (14,2 %) ja alhaisin Sipoossa (7,1 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein.

Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (15,6 %) ja matalin Espoossa (11,3 %). Kaikissa suurimmissa kaupungeissa työttömyysaste, kuin myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä, on laskenut viimeiset kaksi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolestaan kaupungeissa korkealla tasolla, mutta ainoastaan Tampereella taso nousi syyskuussa ennätyksellisen korkealle.