Toimintaympäristötiedot

Asiasanat

Tieto & hallintopalvelut

Toimintaympäristö -sivulle päivitetään joka kuukausi tuoreet väestö-, rakentamis- ja työttömyystiedot. Tilastoja Vantaalta -diasarjassa toimintaympäristötiedot on koottu yhteen.

Tilastoja Vantaalta -diasarja

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Väestönmuutokset

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaan väkiluku oli 253 500 vuoden 2026 helmikuussa. Väestö on kasvanut alkuvuoden aikana 150 asukkaalla, joka oli 110 henkilöä vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Vantaan nettomaahanmuutto jäi helmikuussa poikkeuksellisesti negatiiviseksi, mikä johtui tietojen korjauksesta Suomen väestötietojärjestelmään. Jatkossa Viron kansalaisilla voi olla rekisteröitynä vakinainen osoite vain yhteen maahan. Korjauksen takia virolaisten maastamuuttoja kirjattiin poikkeuksellisen suuri määrä, joista lähes puolet kohdistui pääkaupunkiseudulle. Tämä sai koko alkuvuoden nettomaahanmuuton jäämään negatiiviseksi niin Vantaalla kuin Helsingissäkin.

Kotimaan nettomuuttokin oli alkuvuonna hieman tappiolla, mutta luonnollinen väestönkasvu (+101) tuplaantui verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. Tämä johtui syntyneiden määrän kasvusta. Vuoden 2026 tammi-helmikuussa Vantaalla syntyi 421 vauvaa, joka oli 44 vauvaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Edellisen kerran Vantaalla syntyi paljon vauvoja vuonna 2021, mutta ainakin toistaiseksi syntyneiden määrä jäi alhaisemmaksi kuin alkuvuonna 2021.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut kahden ensimmäisen kuukauden aikana selvästi eniten, lähes 850 henkeä. Tämän jälkeen tulivat Espoo ja Turku runsaan 200 asukkaan kasvullaan. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot saivat Helsinki ja Lahti, kun taas suurimmat tappiot kärsivät Jyväskylä ja Tampere. Ulkomaan muuttoliikkeen luvut ovat poikkeuksellisia, sillä Suomen väestörekisteriin tehtiin korjauksia (lue tarkemmin aiemmasta kappaleesta).

Alla olevassa kuviossa tilastoviranomaisen tekemät väkiluvun korjaukset ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja. Alkuvuoden aikana nämä korjaukset olivat huomattavan suuria etenkin Vantaalla, Helsingissä ja Turussa.

Asuntorakentaminen

Uusien asuntojen kaupan lähes täydellinen pysähtyminen on jatkunut jo vuoden 2026 maaliskuun puolivälin yli. Käytettyjen asuntojen kauppojen kuukausittaiset myyntimäärät nousivat viime vuonna vuoden 2024 pohjalukemista ja ovat alkuvuodesta 2026 pysyneet viimevuotisella myyntitasolla. Kuluttajaluottamus tipahti pääkaupunkiseudulla tämän vuoden helmikuussa niin alas, että on edellisen kerran ollut näin alhaalla vuoden 2022 lopulla. Keskeisenä tekijänä uusimpaan luottamuksen tiputukseen on Iran-kriisillä, joka on jo nyt nostanut mm. energian hintaa ja euriboria, jotka puolestaan kiihdyttävät inflaatiota.

Käytettyjen asuntojen hintojen lasku on jatkunut alkuvuodesta. Käytettyjen asuntojen markkinoille on nyt tyypillistä, että siellä toimivat myös aktiivisesti yritykset, jotka myyvät/ostavat suuria asuntomääriä kerrallaan, mikä saattaa aiheuttaa markkinahäiriöitä asuntojen keskimääräisen hinnan muodostukseen.

Vuoden 2026 tammi-helmikuussa oli asuntorakentamisen aloituksia reilut 70. Viime vuonna oli aloitusten määrä vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 130.  Tämän vuoden tammikuussa aloitetuista asunnoista tulevat 45 sijaitsemaan kahdessa kerrostalossa. Loput vajaat 30 aloitettua asuntoa tulee sijaitsemaan joko paritaloissa tai omakotitaloissa.

Uusia asuntoja valmistui tämä vuoden tammi-helmikuussa reilut 70. Näistä sijaitsivat 45 kerrostaloissa ja loput joko omakoti- tai paritaloissa.

Vuoden 2026 tammi-helmikuussa myönnettiin reilut 90 asuntorakentamislupaa, mikä oli reilut 10 enemmän kuin viime vuonna samana ajanjaksona.

Työttömyys ja avoimet työpaikat

Helmikuussa 2026 Vantaan asukkaista lähes 20 000 oli työttömänä, mikä oli 1 300 enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna. Kun verrataan kahden vuoden takaiseen lukemaan, oli työttömiä peräti 4 000 enemmän. Työttömyys on todella korkealla tasolla, sillä ainoastaan koronan alkuaikoina koettiin hetkellisesti tätä suurempia lukemia. Vantaalla oli 11 100 työtöntä miestä ja 8 850 työtöntä naista.

Helmikuussa 2026 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 240, jota enemmän nuorisotyöttömiä oli viimeksi vajaa viisi vuotta sitten. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8 230 ja määrä on ollut historiallisen korkealla tasolla jo neljän kuukauden ajan. Vantaalla oli avoinna 1 090 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kääntyi selkeään laskuun, sillä työpaikkoja oli 340 vähemmän auki kuin tammikuussa.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (14,8 %) ja alhaisin Sipoossa (7,7 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (16,1 %) ja matalin Espoossa (11,2 %).

Kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömiä oli helmikuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa muissa kaupungeissa, paitsi Espoossa, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut viimeiset kolme kuukautta. Vantaalla, Helsingissä, Turussa ja Oulussa pitkäaikaistyöttömien määrä kohosi helmikuussa jälleen ennätyskorkealle tasolle.

Avainsanat

Tilastot Väestö Työttömyys