Toimintaympäristötiedot

Diasarjaan on koottu tärkeimpiä toimintaympäristöä kuvaavia tilastoja ja suurin osa tiedoista päivittyy kuukausittain. Diasarjassa seurataan väestön ja työttömyyden kehitystä Vantaalla ja muissa suurissa kaupungeissa. Lisäksi on tietoa Vantaan asuntorakentamisesta. Yritysten liikevaihdon ja palkkasummien osalta seurataan Vantaan ja Helsingin seudun kehitystä.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Vantaalla oli 253 570 asukasta vuoden 2026 elokuussa. Väestö on kasvanut tammi-elokuun aikana 600 hengellä, joka oli 820 vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Koko alkuvuoden nettomaahanmuutto oli plussalla 235 henkeä, kun samaan aikaan viime vuonna ulkomailta oli saatu muuttovoittoa 1 100 henkeä.

Maahanmuuton vähentyminen johtuu pitkälti Suomen ja Viron välisestä väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta. Henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite molemmissa maissa, mutta tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjattiin alkuvuodesta 2026 maasta muuttaneiksi Viroon. Korjausten myötä Vantaalta on poistunut Viroon noin tuhat henkilöä normaalia enemmän.

Kotimaan nettomuutto oli tammi-elokuussa miinuksella 270 henkeä. Vantaa menettää asukkaitaan etenkin Helsinkiin. Viime vuonna Vantaan nettomuutto Helsingin kanssa painui miinukselle ensimmäistä kertaa 30 vuoteen ja kuluvana vuonna sama suunta on jatkunut. Muuttotappio tullee olemaan entistä suurempi, sillä jo tammi-elokuussa muuttotappiota Helsinkiin on kertynyt 675 henkeä. Vuonna 2025 muuttotappio oli samaan aikaan miinuksella 420 henkeä.

Viime vuosina Vantaa on kasvanut etenkin muuttoliikkeen ansiosta, mutta alkuvuoden 2026 aikana väestö on kasvanut ainoastaan luonnollisen väestönkasvun ansiosta. Syntyneitä oli tammi-elokuussa 660 henkeä enemmän kuin kuolleita, kun taas kokonaisnettomuutto (kotimaan ja ulkomaan nettomuutto yhteensä) oli miinuksella 40 henkeä.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Helsingin väestö on kasvanut tammi-elokuun aikana selvästi eniten, 7 300 henkeä, minkä jälkeen tuli Espoo 3 200 hengen kasvullaan. Hitainta kasvu on ollut Jyväskylässä, jossa väestö on lisääntynyt ainoastaan 80 asukkaalla. Kotimaan muuttoliikkeessä suurimmat muuttovoitot keräsi Helsinki, kun taas suurimmat muuttotappiot kärsivät Jyväskylä, Vantaa ja Oulu. Ulkomaan nettomuuton luvut ovat etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa poikkeuksellisen alhaisia, mikä johtuu ainakin osittain Suomen väestörekisteriin tehdyistä korjauksista (lue tarkemmin ylemmistä kappaleista).

Kun tammi-elokuun kotimaan nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien kielen mukaan, sai suurista kaupungeista Helsinki, Turku ja Tampere selvästi eniten muuttovoittoa kotimaankielisestä väestöstä. Ainoastaan Vantaa, Jyväskylä, Espoo ja Lahti menettivät kotimaankielistä väestöä muualle Suomeen. Vantaan muuttotappio oli selvästi suurin, 870 henkeä.

Vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana aloitettiin vajaan 150 asunnon rakentaminen. Näin alhaisella tasolla ei ole aloitusten määrät olleet 20 vuoteen.

Vuonna 2025 rakentaminen käynnistyi tammi-elokuussa vielä yli 420 asunnossa. Näistä aloituksista yli 300 oli asuinkerrostaloissa. Vuonna 2026 vastaavana ajanjaksona asuntorakentamisen aloitukset ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi, ja asuinkerrostaloasuntojen aloitusten määrä on pudonnut vain 45 asuntoon.

Uusien asuntojen kauppa oli Vantaalla lähes pysähdyksissä vuoden 2026 toisen kolmanneksen aikana. Uusia kerros-, rivi- ja omakotitaloasuntoja myytiin vain kymmenkunta, kun vuotta aiemmin vastaava määrä oli noin kolminkertainen. Markkinoita tullee tasapainottamaan, että myös uusien asuntojen hinnat ovat kääntyneet viime vuosina selvään laskuun.

Vanhojen asuntojen hinnat laskivat vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana vajaat kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaväliin verrattuna. Myös käytettyjen asuntojen myyntimäärien estimoidaan laskeneen saman verran.  Hintojen laskuun on osaltaan vaikuttanut alkuvuonna Vantaalla käydyt vuokra-asuntokiinteistökaupat, johon sisältyi myös muutamia merkittäviä asuntosalkkukauppoja.

Talouden myönteiset näkymät ovat vähitellen vahvistaneet kuluttajien luottamusta vuoden 2026 kuluessa. Toisen kolmanneksen aikana kuluttajien luottamus koheni pitkän aikavälin keskiarvon tuntumaan. Elokuussa kuluttajaluottamusta kuvaava saldoluku oli pääkaupunkiseudulla korkeimmillaan sitten maaliskuun 2022. Luottamuksen vahvistuminen on heijastunut myös kulutusaikomuksiin: auton ostoaikeet ovat nousseet lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa, kun taas asunnon ostoaikomukset ovat edelleen keskimääräistä matalammalla tasolla.

Asuntorakentamislupia myönnettiin tämän vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana noin reilut 560, joka oli 300 enemmän kuin viime vuonna samana ajanjaksona. Myönnetyistä luvista sijaitsevat vajaat 430 asuntoa kerrostaloissa ja loput pientaloissa. Yksikään tänä vuonna luvitetuista asuinkerrostalo-hankkeista ei ole vielä edennyt rakentamisvaiheeseen.

Vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana valmistui 435 asuntoa, joista runsaat 300 oli kerrostaloasuntoja. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona valmistui hieman yli 230 asuntoa.

Elokuussa 2026 Vantaan asukkaista 19 400 oli työttömänä ja työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Työttömiä oli 1 700 vähemmän kuin heinäkuussa ja työttömyysastekin laski 1,3 prosenttiyksikköä. Naisten työttömyys laski miehiä enemmän.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 400, joka oli 350 vähemmän kuin heinäkuussa. Nuorten työttömyys aina laskee elokuussa, kun opiskelijoiden opinnot alkavat. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut historiallisen korkealla tasolla viimeiset kolme kuukautta. Elokuussa suunta kuitenkin kääntyi vähäsen alaspäin ja pitkäaikaistyöttömien määrä hieman laski, ollen 8 570 henkeä.

Vantaalla oli elokuussa avoinna 770 työpaikkaa, joka oli 90 vähemmän kuin heinäkuussa Avointen työpaikkojen määrä on laskenut viimeiset kolme kuukautta.

Helsingin seudun kunnista työttömyysaste oli korkein Vantaalla (14,4 %) ja alhaisin Sipoossa (7,1 %). Vantaan työttömyysaste oli myös koko Uudenmaan korkein. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli korkein Tampereella (15,9 %) ja matalin Espoossa (11,5 %).

Nuorisotyöttömyyteen vaikuttaa kausivaihtelu ja kuudessa suurimmassa kaupungissa nuorisotyöttömien määrä aina laskee kesän jälkeen. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kuitenkin elokuussa 2026 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Lisäksi kaikissa suurissa kaupungeissa pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut ennätyskorkealla tasolla viimeiset kolme kuukautta.