VLR-raportti luku 6: Elinvoimainen ja osaava Vantaa
Vantaa on voimakkaasti kasvava kaupunki, jossa on noin 250 000 asukasta ja yli 120 000 työpaikkaa. Elinvoimainen ja osaava Vantaa -strategiateeman painopisteenä on Vantaan elinvoiman lisääminen sekä asukkaiden että yritysten näkökulmasta. Strategiateeman toimeenpanoa ohjaa kasvu- ja elinvoimaohjelma. Elinvoimatyö luo veto- ja pitovoimaa niin asukkaille kuin yrityksillekin.
Elinvoimainen ja osaava Vantaa -teeman alla Vantaalla edistetään sekä yritysyhteistyötä ja työllisyyttä että jatkuvan oppimisen teemoja. Nämä ovat Vantaalle merkittäviä kysymyksiä, koska vantaalaisen väestön koulutustaso on alhaisempi verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin Suomessa. Osaamistaso ja työllisyys ovat sidoksissa toisiinsa.
Vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisestä on vuonna 2025 siirtynyt kokonaan valtiolta kunnille, mikä on tuonut suuria muutoksia Vantaan työllisyyspalveluihin. Uudistus korostaa entisestään kunnan roolia työllisyyden ja elinvoiman edistäjänä. Se tarjoaa positiivisia mahdollisuuksia, kun työllisyyspalvelut voidaan kytkeä muihin kunnan tarjoamiin palveluihin, kuten yritys- ja koulutuspalveluihin.
Taloustilanne Suomessa on tällä hetkellä heikko, mikä näkyy myös korkeana työttömyytenä. Avointen työpaikkojen määrä on supistunut voimakkaasti. Samaan aikaan osaavasta työvoimasta on pulaa, ja tämä kohtaanto-ongelma on pitkäaikainen haaste. Siksi osaamistason nostaminen, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen ja osaamistarpeiden ennakointi ovat Vantaalla tärkeitä kehittämisen kohteita, joiden eteen on etsitty erilaisia ratkaisuja.
Vantaalla tehdään aktiivista yritysyhteistyötä ja pyritään sekä tukemaan täällä toimivien yritysten kasvua että houkuttelemaan Vantaalle uusia investointeja. Elinvoimatyössä nähdään, että elinkeinorakenteen pitäminen monipuolisena vahvistaa Vantaan elinvoimaisuutta myös pitkällä tähtäimellä. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten tonttitarjonta, kaupunkiympäristön kokonaisvaltainen laatu ja siihen liitettävät mielikuvat, koulutusmahdollisuudet ja liikkuminen. Siksi elinvoimatyö vaatii poikkihallinnollista kehittämistyötä.
Vantaalla on viime vuosien aikana pyritty muun muassa vahvistamaan innovaatiotoimintaa testbed-kokeilualustan avulla, joka käynnistettiin vuoden 2024 alussa. Testbed-mallin avulla yritykset pääsevät kokeilemaan uusia innovaatioita kaupunkiympäristössä. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja sitä kehitetään jatkuvasti.
Vantaalla on panostettu startup-toiminnan tukemiseen ja startup-yritysten houkutteluun. Aviapoliksen alueelle on avattu uusi Vantaa startup runway, joka tarjoaa yhteiskäyttöisiä työskentelytiloja aivan lentokentän läheisyydessä.
Klusteritoiminnalla pyritään edistämään tietyn alan yritysten välistä tiedon ja ajatusten vaihtoa ja yhteistyötä ja tätä kautta myötävaikuttamaan yritysten kasvuun ja uudistumiseen. Vantaalla keskitytään kolmen kärkiklusterin toiminnan kehittämiseen kaupungin elinkeinorakenteen kannalta tärkeillä aloilla: ruoka, logistiikka ja high tech. Kunkin klusterin toimintaa koordinoidaan elinvoimapalveluissa, minkä lisäksi näiden teemojen ympärillä tehdään laajaa hanke- ja muuta yhteistyötä eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen näkökulmasta Vantaan elinvoimatyössä korostuvat työllisyyteen ja taloudelliseen kasvuun liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet 8 ja 9. Työllisyys ja yritystoiminnan tukeminen vaikuttavat välillisesti moniin muihinkin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin, kuten köyhyyden vähentämiseen ja hyvinvointiin. Toisaalta työelämän moninaisia kytköksiä hyvinvointiin ei ole Vantaalla elinvoimatyössä näkyvästi tai kattavasti huomioitu. Hyvinvoinnin huomioiminen yritystoiminnassa lisäisi yritysten houkuttelevuutta työnantajana ja tukisi innovaatiotoimintaa. Onkin syytä pohtia vielä laajemmin sitä, miten kaupunki voi omalla toiminnallaan edistää sellaista työ- ja elinkeinoelämää, joka asettaa ihmisten hyvinvoinnin keskiöön.
Vähäiselle huomiolle jäävät Vantaan kaupungilla edelleen myös työelämän tasa-arvoon liittyvät teemat, kuten työelämän sukupuolten välinen segregaatio, joka on Suomessa erityisen voimakasta, sekä työelämän ja hoivan kysymykset.
Ekologisen kestävyyden ja elinvoiman lisäämisen näkökulmia ei tarvitse nähdä toisilleen vastakkaisina, vaan ne voivat vahvistaa toisiaan. Vantaan elinvoimatyössä tuetaan esimerkiksi kiertotalousliiketoiminnan syntymistä, ja jatkossa kehitetään myös luonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvää liiketoimintaekosysteemiä. Näin voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja ja samalla lisätä positiivisia vaikutuksia ympäristön kestävyyteen Vantaalla ja laajemmin. Yritystoiminnassa syntyviä innovaatioita voidaan yhteistyön avulla valjastaa kestävän kehityksen edistämiseen ja sekä Vantaalle merkittävien että globaalien haasteiden ratkomiseen, ja tähän onkin syytä panostaa entistä enemmän.
Toisaalta vähälle huomiolle jää yritysten oman vastuullisuustyön tukeminen ja kriittinen keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa haluamme Vantaalle. Yritystoiminnan kasvu vaikuttaa kaupungin omiin ympäristötavoitteisiin ja laajemmin ympäristön kestävyyteen, ja ilman näiden kytkösten huomioimista nämä erilaiset strategiset painotukset voivat olla ristiriidassa keskenään. Hanketoiminnalla on pyritty tukemaan esimerkiksi yritysten vihreää siirtymää, mutta tämä jää pienimuotoiseksi ja epäsystemaattiseksi, jos ympäristönäkökulmia ei sisällytetä kaikkeen elinvoimatyöhön laajemmin. Tämä vaatisi työn tavoitteiden kriittistä tarkastelua laajemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Innovaatioverkosto tukee projekteilla kehittämistä
Vantaan kaupungin Innovaatioverkosto käynnistettiin syksyllä 2024. Kaupungin projektitoimiston koordinoiman verkoston tarkoituksena on lisätä ulkoisella projektirahoituksella tehtävän innovatiivisen kaupunkikehittämisen määrää ja laatua Vantaan kaupungilla sekä tiivistää projekteilla kehittämiseen liittyvää toimialojen välistä yhteistyötä. Vantaalla on vankka kokemus ulkoisella projektirahoituksella tehtävästä kehittämistyöstä, ja projektit ovatkin olleet aina tärkeässä roolissa esimerkiksi kaupungin palveluiden kehittämisessä ja uusien ratkaisuiden hakemisessa.
Haasteet ovat luonteeltaan usein sellaisia, että niiden ratkominen edellyttää yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden ja toimialojen välillä. Kehittämisprojektit tarjoavat tähän erinomaisen mahdollisuuden. Innovaatioverkoston yhtenä tarkoituksena onkin vahvistaa projekteilla kehittämiseen liittyvää kaupungin sisäistä yhteistyötä ja saada Vantaalle toimialarajat ylittäviä laajempia kehittämishankkeita. Ulkoisen rahoituksen projekteilla pystymme osaltaan edistämään kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi kansainvälisen projektirahoituksen hyödyntämisessä on Vantaan osalta vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia!
Kaupunkitasoiselle verkostolle on selkeä tarve, sillä projekteilla kehittäminen on toistaiseksi ollut enemmän pistemäistä ja keskittynyt tietyille yksiköille. Tavoitteena on viedä projekteilla kehittämistä kohti vaikuttavampia projekteja, jolloin tuloksena on entistä enemmän toimialojen yhteisiä kehittämisprojekteja ja yhteistyön kasvamista.
Innovaatioverkosto on kaupungin sisäinen verkosto, johon ovat tervetulleita kaikki innovatiivisesta kaupunkikehittämisestä kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät Vantaan kaupungin työntekijät. Verkoston jäsenyys ei velvoita mihinkään. Verkoston jäsenet pääsevät mukaan Innovaatioverkoston teams-ryhmään, joka palvelee matalan kynnyksen foorumina ja tiedonjakamisen alustana. Ryhmässä jaetaan tietoa avoimista rahoitushauista, hankevalmisteluista ja projekteilla kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Lisäksi järjestetään teemakohtaisia verkostotilaisuuksia ja hankeideointityöpajoja, verkostosta esiin nousevia tarpeita kuullen.
Tuleva osaamiskampus yhdistää jatkuvan oppimisen ja yrityspalvelut
Tikkurilan Jokiniemeen rakennetaan tulevien vuosien aikana osaamiskampus, joka tulee vastaamaan työvoimapulan haasteisiin ja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on luoda monipuolinen ekosysteemi, joka yhdistää oppilaitokset, yritykset, kaupungin palvelut ja asukkaat. Hankkeessa on kolme läpileikkaavaa teemaa: osallisuus, yhteistyö ja kestävä kehitys, jotka näkyvät sekä rakennetun ympäristön suunnittelussa että toimintamallien kehittämisessä.
Hanke on syntynyt tarpeesta ratkaista kohtaanto-ongelmia. Vantaalla monilla yrityksillä on vaikeuksia löytää osaajia, johtuen mm. voimakkaasta vieraskielisen väestön kasvusta, matalasta koulutustasosta ja työttömyyden lisääntymisestä. Vantaan kaupunki on yhdessä oppilaitosverkostonsa kanssa kehittänyt uudenlaisen jatkuvan oppimisen toimintamallin, ”koulutusoperaattorin”, jonka kautta tarjotaan tutkintoa lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia yksilöiden sekä yritysten tarpeisiin. Täten vastataan haasteeseen, jossa yrityksillä on vaikeaa löytää rekrytointitilanteessa osaavaa henkilöstöä, joka vastaa heidän tarpeitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Kampuksen tavoitteena on parantaa vantaalaisten osaamistasoa, houkutella yrityksiä ja investointeja sekä nostaa kaupungin elinvoimaa. Kampus yhdistää fyysiset, digitaaliset ja verkostomaiset toimintatavat luodakseen uudenlaisia palvelumalleja ja koulutusratkaisuja.
Keskeisiä tavoitteita ovat:
- Jatkuvan oppimisen palvelut: Kampus mahdollistaa monipuolisen, tarvelähtöisen ja joustavan koulutustarjonnan, joka vastaa nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin.
- Työvoiman kohtaannon parantaminen: Business Vantaa Hub kokoaa yhteen työllisyyden, kotoutumisen ja oppimisen palvelut. Näin edistetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista, erityisesti vieraskielisten ja nuorten työllistymisen tukemiseksi.
- Yritysten sijoittumisen tukeminen: Kampuksen joustavat ja yhteiskäyttöiset tilaratkaisut ja keskeinen sijainti tekevät siitä houkuttelevan yrityksille ja tukevat innovaatioiden syntyä.
Kampus toimii Vantaan osaamisen ja elinvoiman kehittämisen keskuksena, yhdistäen kaupungin, oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden voimavarat. Tämä yhteistyömalli luo perustan dynaamiselle ekosysteemille, joka tukee sekä paikallista taloutta että yksilöiden hyvinvointia. Hanke korostaa kestävää kehitystä ja resurssiviisautta, ja sen rakennushankkeissa painotetaan hiilijalanjäljen minimointia ja energiatehokkuutta. Muuntojoustavat ja yhteiskäyttöiset tilat varmistavat kampuksen tehokkaan ja monipuolisen toiminnan.
Tikkurilan osaamiskampus nostaa alueen koulutustarjonnan uudelle tasolle tarjoamalla tiloja ja aloituspaikkoja muun muassa Vantaan ammattiopisto Varialle ja Tikkurilan lukiolle. Kampus toimii myös innovaatioympäristöjen, kuten TKI-toiminnan (tutkimus, kehitys ja innovaatiot), alustana. Lisäksi digitaaliset ratkaisut ja tekoäly mahdollistavat entistä yksilöllisemmät koulutuspolut ja sujuvammat palveluprosessit. Kampuksen kokonaisuus yhdistää koulutuksen, asumisen, palvelut ja vapaa-ajan toiminnat saumattomaksi osaksi kaupunkirakennetta.
Vantaan alueellinen ennakointimalli
Vantaan kaupunki sekä ammattikorkeakoulut Laurea ja Metropolia toteuttavat yhteistyössä VALUE – Vantaan alueellinen ennakointimalli -hanketta. Hanke kehittää Vantaalle alueellista ennakoinnin mallia, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Ennakoinnin tavoitteena on pitkällä aikavälillä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja luoda selkeä kaupunkitasoinen strategia elinvoimajohtamiselle. Toimintamallin tavoitteena on edistää yhteistyötä ja osallistamista sekä vahvistaa kaupungin, elinkeinoelämän ja korkeakoulutuksen välistä yhteistyötä ja yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.
Ennakointi hyödyttää yrityksiä luomalla tulevaisuusvalmiutta ja -osaamista, vastaamalla osaamistarpeisiin sekä tarjoamalla mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja yhteistyölle. Yrityksille alueellinen ennakointimalli tuottaa kilpailuetua, kun tulevaisuustietoa osataan soveltaa paremmin liiketoiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.
VALUE-hankkeessa Metropolia kehittää ekosysteemiajatteluun ”Niittymallia” visualisoimaan ennakointiekosysteemiä ja toimimaan ohjenuorana ennakointiedon luomisessa. Niittymallia täydentävät ennakoinnin vuosikello ja ennakointikompassi. Vuosikello sitouttaa ekosysteemiosapuolet ja ohjaa toimintaa, kun taas kompassi ohjaa ennakointitiedon hyödyntämistä. Näiden työkalujen tavoitteena on luoda kattava malli ennakointityöhön eri näkökulmat ja tarvealueet huomioiden.
Osana VALUE-hanketta Vantaan kaupunki on syksyllä 2024 toteuttanut ennakointialustapilotin logistiikka-alalle. Pilotin tavoitteena on testata digitaalista alustaa ennakointitiedon keräämisen ja jakamisen välineenä. Logistiikka-alan nykytilannetta ja tulevaisuudentarpeita kartoitettiin verkossa toteutetulla verkkoaivoriihi-kyselyllä. Kerättyä tietoa käsitellään keväällä 2025 työpajassa, johon osallistuvat yritykset, oppilaitokset ja muut sidosryhmät. Ennakointitietoa kootaan myös Vantaa ennakoi -sivulle: Vantaa ennakoi | Business Vantaa
VALUE-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu on vahvistanut ennakointiosaamista luomalla yrityksille materiaaleja, MOOC-kurssin ja työpajoja, jotka tukevat liiketoiminnan kehitystä. Työpajojen tavoitteena on lisätä tietoa ja edistää verkostoitumista. MOOC-kurssilla perehdyttiin ennakointimenetelmiin, jotka tukevat organisaation toimintaa ja strategista päätöksentekoa.
Keväällä 2025 järjestetään Vantaan Tulevaisuusfoorumi -tapahtuma, josta pyritään kehittämään vuosittain kokoontuva foorumi ennakointi- ja tulevaisuustyön keskustelulle Vantaalla. Kiinnostusta ennakointia kohtaan on herätelty sekä yrityksissä että kaupungin sisällä. Tarvitaan kuitenkin lisää ennakointitietoutta ja -taitoja sekä toiminnan jalkauttamista, jotta ennakointityö olisi tehokasta kaupunkitasolla. Jalkauttamistyö jatkuu, ja Tikkurilan Osaamiskampus on siinä tärkeässä roolissa. Osaamiskampus koordinoi osaamisen kehittämistä ja varmistamista sekä toimii linkkinä yritysten ja oppilaitosten välillä.
TE-uudistus tuo haasteita ja mahdollisuuksia
Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-uudistuksen myötä työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kokonaisuudessaan valtiolta kuntien vastuulle. Uudistus on kaupunkiorganisaation näkökulmasta erittäin merkittävä ja vaatii paljon sisäistä kehitystyötä.
Vantaan ammattiopisto Varian rehtori Pekka Tauriainen, miten TE-uudistus näkyy sinun työpöydälläsi?
Ammatillinen koulutus on ollut Vantaalla vahvasti mukana TE-uudistuksen valmistelussa, sillä osaaminen, koulutus ja työllisyys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Vantaalla on tässä ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen välillä uudenlaisia toimintamalleja, jotka tukevat työllistymistä ja osaamisen kehittämistä. Olemme harvinaisessa asemassa siinä, että Vantaa järjestää TE-palvelut itsenäisesti ja lisäksi meillä on ammatillinen koulutus sisällä kaupunkiorganisaatiossa.
Yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa olemme rakentaneet toimintamallia, jossa työllisyyspalveluiden asiakkaita ohjataan suoraan ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Vantaan ammattiopisto Varialla on vankka yhteys työelämään ja teemme aktiivista yritysyhteistyötä. Kaiken tämän yhteistyön valjastaminen siihen, että vantaalaiset työttömät voivat saada sellaista osaamista, jota työmarkkinoilla tarvitaan ja työllistyä mahdollisimman nopeasti, hyödyttää kaikkia osapuolia. Tämä on meille tilaisuus kehittää uudenlaista yhteistyötä toimialojen välillä ratkomaan monimutkaisia työllistymishaasteita.
Mihin uudella toimintamallilla pyritään vaikuttamaan?
Pyrimme vastaamaan kohtaannon haasteisiin rakentamalla entistä tiiviimmät yhteydet työelämään. Meillä työllisyyspalveluiden asiakaskunnassa korostuvat tällä hetkellä työttömien keskimäärin alhainen koulutustaso ja vieraskielisten suuri osuus työttömistä. Lisäksi nuorten työttömyys ja niin sanottujen NEET-nuorten määrät ovat kasvaneet Vantaalla huolestuttavasti. Meidän on siis panostettava osaamisen kehittämiseen osana työllistymisen tukemista.
Tavoitteenamme on rakentaa, kokeilla ja käynnistää toimintamalli, jossa tunnistetaan kohderyhmän olemassa oleva osaaminen ja varmistetaan riittävä suomen kielen taito ja ammatillinen osaaminen, jotta he työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin. Kunnianhimoinen tavoitteemme on, että 85 prosenttia työttömäksi jäävistä työllistyy sadan päivän kuluessa. Tämä onnistuu tiiviillä elinvoimapalvelujen, työllisyyspalveluiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä.
Yhteisellä ennakoinnilla oppilaitosten ja työnantajien kanssa voimme varmistaa, että koulutuksessa painottuvat sellaiset tutkinnot tai tutkinnon osat, jotka johtavat todennäköiseen työllistymiseen.