VLR-raportti luku 5: Ekologisesti kestävä Vantaa

Ilmastonmuutos etenee ja Pohjolassa ilmasto on lämmennyt huomattavasti maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin. Tutkimusten mukaan Suomessa on odotettavissa lisää sään ääri-ilmiöitä. Etelä-Suomessa kesät kuumenevat ja kuumat jaksot pitenevät. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset ja ulottuvat kaikkialle maapallolle. Muutos aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ekosysteemeihin ja talouden aloihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Myös rakennukset ja muu infrastruktuuri joutuvat koetukselle.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan tapoja, joilla voidaan varautua ja ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja vähentää yhteiskunnan ja ympäristön haavoittuvuutta niille. Sopeutumisen suunnittelu alkaa ilmastoriskien tunnistamisesta ja haavoittuvuuksien arvioinnista. Sopeutumisen nykytilan selvitys on käynnistynyt Vantaalla.

Sopeutumisen keinoina Vantaalla otetaan käyttöön entistä enemmän niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja, kuten viheralueiden lisääminen, jolla voidaan esimerkiksi hillitä lämpösaarekeilmiötä ja edistää sadeveden imeytymistä. Tarvitaan myös tulvaesteiden rakentamista ja tulvasuojelun tehostamista. Muuttuvat sääolosuhteet, kuten rankkasateet, helleaallot ja kuivuus, täytyy huomioida rakennusten ja infrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Sopeutuminen edellyttää uusien ratkaisujen etsimistä, mikä luo edellytyksiä uusien innovaatioiden kehittämiselle.

Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Vantaan alueelliset kasvihuonekaasupäästöt ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2010 lähtien. Poikkeuksen suuntaan tekevät vuodet 2021 ja 2022, jolloin päästöt nousivat pääasiassa kaukolämmöntuotannon päästöjen vuoksi.

Hiilineutraaliustavoitteen toteutumista seurataan HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kautta, joka rajautuu Vantaan kaupungin sisällä tuotettuihin päästöihin ja ostetun sähkön ja lämmön päästöihin. Vantaalla on kahteen kertaan laskettu myös niin sanotut kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Tähän laskentaan sisältyvät kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä se tekee näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan ylikulutuksen haasteita ja globaaleja ympäristövaikutuksia.

Vantaan kaupungin hiilineutraaliustavoitteen 2030 seuraamiseksi Vantaalla on käytössä päästöbudjetti. Päästöbudjetti tarkoittaa, että tietylle aikajaksolle määrätään suurimmat sallittavat päästöt. Päästöbudjetti on tapa varmistaa, että polku kohti hiilineutraaliutta toteutuu suunnitellusti. Parhaillaan Vantaalla laaditaan uutta skenaariota kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi tulevaisuuteen. Päästöbudjetin lisäksi Vantaan kehittää ympäristöbudjetointiaan, johon kootaan ilmasto- ja luontopositiivisuustoimille budjetoidut taloudelliset resurssit ja niiden riittävyys. Pilottibudjetin toteuma vuodelta 2024 esitetään pian julkaistavassa Ympäristövastuuraportissa 2024–2025.

Ilmastonmuutos ja luontokato vahvistavat toisiaan, ja molemmat johtuvat ihmisen toiminnasta. Vantaalla kaupungistuminen tuo omat haasteensa luonnon monimuotoisuudelle. Kaupungin rakentumisen myötä elinympäristöt pirstoutuvat ja ekologiset yhteydet saattavat heiketä. Kasvavan virkistyskäytön vuoksi lähiluonto kuluu. Perinnebiotooppien tila heikentyy umpeenkasvun seurauksena​. Muutokset kaupungin kasvi- ja eläinlajeissa ovat jo nähtävissä, ja luonnon köyhtymistä lisää vieraslajien invaasio alueelle.

Kestämätön kulutus heikentää luonnon monimuotoisuutta paitsi Vantaalla, myös kaupungin ulkopuolella. Vaikka toisella puolella maapalloa toteutuva luontokato ei ole helposti mitattavissa, sitä täytyy yrittää vähentää käytössä olevilla keinoilla. Kaupungin hankinnoissa pyritäänkin huomioimaan luonnon monimuotoisuus esimerkiksi edistämällä kestävämpää ruokakulttuuria ja kiertotaloutta. Myös yhteistyöllä muiden kaupunkien kanssa pyritään löytämään ratkaisuja hankintojen luontovaikutuksien pienentämiseksi.

Vantaa haluaa olla luontopositiivinen kaupunki vuoden 2030 loppuun mennessä. Tavoitteena ei ole vain pysäyttää luontokato, vaan myös parantaa luonnon tilaa nykyisestä.

Ympäristösuunnittelija Annina Vuorsalo, Mitä luontopositiivisuus tarkoittaa Vantaalla? 

Luontopositiivisuus tarkoittaa, että kaupungin toiminta tuottaa luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tavoite kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan. Vantaalla luontopositiivisuus rakentuu kolmesta keskeisestä kokonaisuudesta: maankäytön kokonaisheikentymättömyydestä, monimuotoisuutta lisäävistä luontoteoista sekä luontosydämenjäljestä, eli luonnon vahvemmasta roolista yhteiskunnassa ja ihmisten ajattelutavoissa.

Maankäytön kokonaisheikentymättömyys tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutuvat haitat pyritään ensisijaisesti välttämään ja minimoimaan. Jos luontoarvoja menetetään, ne korvataan täysimääräisesti, esimerkiksi ennallistamalla vastaavia alueita muualla. 

Monimuotoisuutta lisäävät luontoteot sisältävät konkreettisia toimia luonnon tilan parantamiseksi ja luonnon lisäämistä sinne, missä sitä on vähän tai ei ollenkaan. Vantaalla panostetaan erityisesti ekologisten verkostojen toimivuuteen, sillä ne muodostavat rungon luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja vahvistumiselle. 

Luontopositiivisuus ei ole vain ekologinen vaan myös yhteiskunnallinen tavoite. Luontosydämenjäljen kasvattaminen tarkoittaa esimerkiksi viestinnän vahvistamista, luonnon parempaa huomioimista päätöksenteossa sekä uusien yhteistyömallien kehittämistä asiantuntijoiden, yritysten ja asukkaiden kanssa.

Miten luontopositiivisuus näkyy käytännössä? 

Vantaalla otettiin käyttöön uusi maankäytön kokonaisheikentymättömyyden toimintamalli ja kaupunki alkaa ensimmäisenä Suomessa toteuttaa rakentamisen luontohaittojen ekologista kompensaatiota.

Vantaa on sitoutunut nostamaan luonnonsuojelualueiden pinta-alan 6,7 prosentista 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 päätettiin rauhoittaa yhteensä 50 hehtaaria uutta luonnonsuojelualuetta kaupunginvaltuuston juhlapäätöksellä. Jatkossa tavoitteena on rauhoittaa viisi uutta luonnonsuojelualuetta vuodessa. Myös ennallistamistoimia on tehty ja suunnitteilla eri puolille kaupunkia.

Vuosittain Vantaan purotalkkarit hoitavat virtavesiä ja vaelluskalojen kutusoraikkoja, ja lähiluonto-oppaat ja Vantaan luontokoulu rikastuttavat opetusta viemällä ryhmiä lähiluontoon. Lisäksi lähiluontoa käytetään päiväkotien ja koulujen oppimisympäristönä systemaattisesti. Vieraslajien torjunnassa käytetään osallistavia keinoja, ja kuntalaisten luontotietoa lisätään erilaisin toimin. 

Ensimmäisenä Itämeri-sitoumuksen tehneenä kaupunkina Vantaa on sitoutunut edistämään uudistavaa viljelyä ja sen monihyötyisyyttä omistamillaan ja vuokraamillaan pelloilla. 

Paljon luontotyötä on siis käynnissä, ja uusia toimenpiteitä ja ratkaisuja suunnitellaan jatkuvasti!

Mitkä ovat suurimmat haasteet luontopositiivisuustyössä? 

Tavoite luontopositiivisuudesta on kunnianhimoinen ja vaatii merkittäviä resursseja. Vaikka luontotyön resursseja on jo lisätty, tarvitaan edelleen lisäpanostuksia. Osittain tähän voidaan vastata hankerahoituksella, mutta myös kaupungin omat resurssit on tärkeä turvata. 

Yksi suurista haasteista on maankäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Vantaa kasvaa nopeasti, mikä luo painetta luonto- ja viheralueiden rakentumiselle. Juuri käyttöönotettu kokonaisheikentymättömyyden malli huomioi uudet kaavat ja rakentuvat alueet, mutta vielä tulisi tarkastella aiempien, jo rakentuneiden alueiden muodostamaa luontovelkaa ja sen korvaamista. 

Luontopositiivisuuden mittaaminen on myös yksi merkittävä haaste. Luonnon monimuotoisuus on laaja käsite, johon liittyy muun muassa lajiston runsaus, ekosysteemien tila ja luontoalueiden kytkeytyneisyys. Selkeitä ja vakiintuneita mittareita ei vielä ole, mutta paljon kehitystyötä niiden suhteen on käynnissä. Ekologisten verkostojen tilaa tulisi pystyä seuraamaan paremmin, ja lisäksi on tärkeää löytää tapoja mitata myös ihmisissä ja yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta. 

Yhteistyö muiden kaupunkien kanssa on avainasemassa, sillä monet muutkin kaupungit pohtivat samoja kysymyksiä ja yhdessä voimme kehittää parempia ratkaisuja.

Kestävä yhdyskuntarakenne takaa toimivan arjen mahdollisimman vähillä haitallisilla ympäristövaikutuksilla. Vantaan yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa Yleiskaava 2020, joka tuli voimaan 11.1.2023. Yleiskaavan lähtökohtana on kaupungin kestävä kasvu. Yleiskaavassa sovitetaan koko kaupungin mittakaavassa yhteen kaupungin kasvun mahdollisuudet luonnon, kulttuuriympäristön ja virkistysalueiden vaalimisen kanssa. Rakentamisen mahdollisuudet luovat pohjaa taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.  

Kestävyyden kivijalkana on ekologinen kestävyys, jota toteuttaa vahvistettava ekologinen verkosto ja raideliikenteellä saavutettavaksi tiivistyvä yhdyskuntarakenne. Vuonna 2024 valmistui yleiskaavan kaavatalousselvitys, jossa tehtiin myös hiilijalanjälkilaskenta valikoiduille uusille ja muuttuville alueille. Selvityksen pohjalta määriteltiin, mitkä yleiskaavan mahdollistamista rakentamisalueista voidaan ottaa ensin käyttöön.

Vantaa osoittaa rakentamista etenkin kestävän kasvun vyöhykkeelle eli asemanseuduille ja Vantaan tulevan ratikan vaikutusalueelle. Maankäyttöratkaisuilla voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi vaikuttamalla rakennusten energiankulutukseen, uusiutuvan energian käyttöön ja liikenneratkaisuihin.

Asemakaavoituksen tueksi on kehitetty hiilineutraaliusprosessia, joka auttaa hahmottamaan prosessin eri vaiheissa tehtäviä hiilineutraaliutta tukevia toimenpiteitä. Ilmastovaikutukset arvioidaan jokaisessa uudessa asemakaavassa. Tiivis yhdyskuntarakenne hyvien joukkoliikennepalveluiden läheisyydessä vähentää liikkumistarvetta ja helpottaa arkea myös muuten palvelujen sijoittuessa lähelle. 

Yleiskaava turvaa kaupungin viheralueverkoston isot alueet ja merkittävät yhteydet. Nämä alueet eivät ole merkityksellisiä vain luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta, vaan ne tukevat myös virkistysalueina asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Samalla ne edesauttavat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.

Kaupungin kasvaessa joudutaan silti rakentamaan myös sellaisille alueille, joilla on kasvillisuutta. Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan edelleen yleiskaavaa tarkemmin eri alueiden arvoa ja pyritään sekä kaupunkirakenteen että luonnon kannalta hyviin ratkaisuihin.

Liikenteet päästöt ovat kaukolämmön aiheuttamien päästöjen ohella merkittävimpiä Vantaalla. Kestävä kaupunki edellyttää joukkoliikenteen kehittämistä, kevyen liikenteen olosuhteiden parantamista sekä energiatehokkaan ja vähäpäästöisen liikkumisen kehittämistä. Ekologisten seikkojen lisäksi toimiva liikennesuunnittelu luo hyvinvointia kasvavassa kaupungissa. Liikennejärjestelmä vaikuttaa merkittävästi niin yksilön liikkumisvapauteen kuin myös asuinympäristön laatuun ja turvallisuuteen. 

Vantaan kaupunki pyrkii siihen, että liikenne on kaupungissa kaikille sujuvaa. Vantaa kehittää jatkuvasti kaupungin liikenneolosuhteita, erityisesti turvallisempia jalankulku- ja pyöräteitä. Joukkoliikennettä kehitetään yhteistyössä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa.

Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta merkittävin investointi tulevina vuosina on Vantaan ratikan rakentaminen, joka alkaa 2025. Kestävää liikkumista edistää myös se, että kaupungin käytössä olevista ajoneuvoista yhä useampi on täyssähköauto ja latauspisteitä on rakennettu suunnitelmallisesti useisiin toimipisteisiin. Työmatkapyöräilyn lisäämiseksi on laadittu pyöräilyn edistämisen suunnitelma kaupunkiympäristön toimialan toimipisteissä. Myös päiväkotien ja koulujen pyöräilykasvatusta ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia edistetään, ja vanhempia kannustetaan antamaan lapsille mahdollisuus liikkua päivittäisillä reiteillään kävellen tai pyörällä. Vuonna 2024 Vantaa juhli 50-vuotista taivaltaan kaupunkina, minkä kunniaksi asukkaille ja muille Vantaalla liikkuville tarjottiin vuoden 2024 kaupunkipyöräilykausi maksutta. 

Määrätietoinen työ on myös tuottanut tulosta. Vuoden 2024 Vantaan liikennebarometrin mukaan vantaalaiset ovat tyytyväisiä kotikaupunkinsa liikennejärjestelmän toimivuuteen. Tyytyväisyys liikkumisen sujuvuuteen nousi kaikkien liikkumismuotojen osalta. Eniten nousi tyytyväisyys joukkoliikenteeseen, jopa 10 prosenttiyksikköä vuoden 2020 tutkimukseen nähden. Liikennesuunnittelun tavoitteille on myös asukkaiden vahva tuki. Pyöräilyn olosuhteiden parantamista kannattaa 85 prosenttia ja joukkoliikenteen edistämistä 90 prosenttia kyselyn vastaajista.

Vantaan Energia Oy on Vantaan kaupungin osittain omistama tytäryhtiö. Yhtiön uutena visiona on olla Pohjoismaiden johtava kierrätysenergiayhtiö vuoteen 2035 mennessä. 

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomala, miten vastuullisuustyö näkyy Vantaan energialla?

Vastuullisuus on meillä olennainen osa kaikkea tekemistä. Strategiamme perustuu siihen, että siirrymme vaiheittain kokonaan päästöttömään energiantuotantoon. Siirrymme pois fossiilisista polttoaineista jo ensi vuonna, ja sen jälkeen ratkaistaviksi jäävät vielä jätteen lämpökäsittelyn päästöt. Strategiamme pääajurina ovat päästövähennykset, ja suunnittelemme ja teemme isoja ja innovatiivisia investointeja, jotta tavoitteisiin päästään. Samalla kun energiasiirtymää tehdään, on tärkeää huolehtia koko ajan myös siitä, että energian hinta pysyy edullisena ja toimitusvarmuus säilyy.

Vastuullisuuspolitiikkamme päivitetään vuosittain, ja seuraamme vastuullisuustavoitteiden toteutumista. Olennaisia tunnistettuja vastuullisuuden osa-alueita ovat meillä ilmastonmuutoksen vastainen työ, kiertotalouden edistäminen sekä ympäristö- ja luontovaikutukset. Sosiaalisen vastuullisuuden osalta kiinnitämme huomiota sekä oman henkilöstömme hyvinvointiin että arvoketjuihin liittyviin työntekijöiden oikeuksiin. Haluamme olla vastuullinen kumppani asiakkaillemme ja muille sidosryhmille.

Millaisia suunnitelmia teillä on hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi?

Energiantuotannon vihreässä siirtymässä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty jo iso loikka. Meillä saavutetaan merkittävä virstanpylväs vuonna 2026, kun pystymme kokonaan luopumaan fossiilisista polttoaineista. Vielä vuonna 2014 Vantaalla kaukolämpö tuotettiin pelkästään fossiilisilla polttoaineilla, eli paljon on jo tapahtunut lyhyessä ajassa. Silti paljon on vielä tehtävää, ja me pyrimme uusiin ja innovatiivisiin avauksiin, jotta hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan. Näistä merkittävimpiä ovat jätteen lämpökäsittelystä syntyvän hiilidioksidin talteenotto ja lämmön kausivarasto ”Varanto”.

Iso osa lämmöntuotantoa Vantaalla on jätteiden lämpökäsittely eli poltto energiaksi. Jätteet täytyy joka tapauksessa käsitellä, ja samalla saadaan resurssitehokkaasti tuotettua lämpöä. Kuitenkin myös tästä tulee hiilidioksidipäästöjä, eikä jätteiden käsittelyä voi lopettaa. Ainoa vaihtoehto vähentää jätteiden poltosta syntyviä päästöjä on tehdä hiilidioksidin talteenotto. Tätä me kehitämme nyt, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja saamme hankkeelle riittävän tuen, voi talteenotto olla toiminnassa viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Tämä on merkittävin tavoitteemme päästövähennyksien osalta, sillä kun hiilidioksidipäästöt saadaan talteen, on tuloksena lähes hiilineutraali kaukolämmön tuotanto. Samalla luomme jätteenkäsittelyyn hiilineutraalin ketjun Etelä-Suomeen. Tähän liittyen kehitämme myös kierrätysasteen nostamista ja suunnittelemme uutta lajittelukeskusta.

Toinen suuri hanke, joka on käynnistymässä, on lämmön kausivarasto ”Varanto”. Kaukolämmön tuotannon haaste on se, että talvella lämpöä tarvitaan moninkertaisesti kesään verrattuna. Yleensä talvisin joudutaan käyttämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia varalaitoksia, jotta tarpeisiin pystytään vastaamaan myös kovilla pakkasilla. Me rakennamme Vantaalle maailman suurimman lämmön kaukovaraston, jonka avulla voimme järkevällä ja edullisella tavalla tallentaa lämpöä ja ottaa sitä talvella varastosta käyttöön. Tämä innovatiivinen hanke on mittaluokaltaan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Vantaan kaupunki pyrkii omassa toiminnassaan vähäpäästöisyyteen ja energiatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistöissä on lisätty uusiutuvaa energiantuotantoa lähes kaikissa uudis- ja peruskorjauskohteissa. Lisäksi kaikissa merkittävimmissä kaupungin kiinteistöissä on luovuttu öljylämmityksestä. Kaupunki pyrkii myös hankekehitystyön avulla etsimään ratkaisuja kaupunkien energiamurroksen vauhdittamiseksi. Viisivuotisessa Neutralpath-hankkeessa kehitetään ilmastopositiivisia alueita. Kolmevuotisessa Energiapalvelumalli alueille (ENPA) -hankkeessa kehitetään alueellisia energiapalvelumalleja.

Vantaalla toimivassa Taloyhtiöklubi-mallissa kootaan yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, perustetaan yhteistyöfoorumi ja ryhdytään tekemään ohjattua, tavoitteellista ja aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Keskeistä toiminnassa on ollut energiatehokkuuden parantaminen ja energiaremonttien edistäminen. Taloyhtiöklubitoiminta valittiin sen yhteisöllisyyden kehittämisen vuoksi myös kaupungin MEK-ohjelmaan (katso luku Sosiaalisesti kestävä Vantaa tässä raportissa), ja klubialueet ovat myönteisen erityiskohtelun alueilta. Muita teemoja, joiden avulla alueita kehitetään, ovat esimerkiksi lisä- ja täydennysrakentamisen edistäminen, yhteiset hankinnat ja kiertotalous. Keskeistä on ajatus yhteistyön voimasta ja sillä saavutettavista hyödyistä.

Vantaa haluaa edistää kiertotaloutta kaikessa toiminnassaan. Vantaa on kasvava kaupunki, jossa sekä rakennetaan että puretaan paljon. Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä rakennukset aiheuttavat kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Vantaa pyrkii kehittämään rakentamisen prosesseja niin, että materiaalit ja arvo säilyvät talouden piirissä mahdollisimman pitkään ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Myös rakennusten tilatehokkuuteen, muuntojoustavuuteen ja monikäyttöisyyteen kiinnitetään huomiota. Näin hillitään ilmastonmuutosta, säästetään luonnonvaroja ja edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä. 

Kiertotalouden kehittämisellä voidaan myös vaikuttaa ihmisten hyvän elämän edellytyksiin ja elämäntapoihin. Vantaa pyrkii kehittämään jakamistalouden mahdollisuuksia, jossa lainaaminen ja yhteiskäyttö tehostavat tuotteiden ja palveluiden käyttöä. 

Vantaan kaupunki kehittää yhteishankkeena Tuusulan ja Vantaan alueella olevaa Kiilan kiertotalousaluetta. Alueesta tavoitellaan muodostuvan seututasoisesti merkittävä, moderni ja innovatiivinen kiertotalouden keskittymä, joka luo uudenlaista vihreän siirtymän yritystoimintaa Helsingin seudun alueelle ja auttaa vastaamaan seudun hiilineutraaliustavoitteisiin, edistämään luontokadon hidastamiseen tähtäävää työtä ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta. Kiertotaloustoiminnan hiilineutraaleja ratkaisuja etsimällä voidaan kehittää yritysten liiketoimintaa ja markkinoita sekä luoda kestävää kasvua.

Alueen mahdollisuudet kiertotalousalueena ovat erityisen suuret, sillä sen sijainti on logistisesti erinomainen ja alue on suuri. Alue sijaitsee pääväylien läheisyydessä Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella. Kohde on sijaintinsa ja kokonsa puolesta Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, ja Uudellamaalla on merkittävä puute kiertotalouden mahdollistavista työpaikkatonteista.

Tähän mennessä aluetta ei ole suunniteltu systemaattisesti, vaan se on kehittynyt orgaanisesti kahden kunnan rajalle. Suunnittelualue on suurelta osin jo rakennettua teollisuusympäristöä. Nykyinen liikenneverkosto on suunnittelualueella riittämätön ja asettaa esteen alueen nopeammalle kehittymiselle.

Kiilan kiertotalousalueen lähiympäristö on pääkaupunkiseudun mittapuussa suhteellisen harvaan asuttua, mutta toiminnalla on silti vaikutuksia asukkaisiin. Esimerkiksi melu, pölyäminen ja tärinä ovat negatiivisia vaikutuksia, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Asutuksen tarpeet ja toiminnanharjoittajien oikeudet ovatkin paikoin ristiriitaiset. Vuonna 2025 alueelle laaditaan selvitys, jossa kehitetään kokonaisvaltaista yhteisvaikutusten arviointia. Hankkeessa laaditaan malli yhteisvaikutusten arviointityön jatkuvalle päivittymiselle ja pilotoidaan alueen sidosryhmien yhteistä tiedonjako- ja vuorovaikutusalustaa.

Kestävän kaupungin kehittäminen ja ympäristöhaasteisiin vastaaminen edellyttää kaupunkiorganisaation ohella kaikkien yhteistä ponnistusta, niin asukkaiden, yritysten kuin yhteisöjenkin. Kaupunkiorganisaatio voi toimia esimerkkinä, mahdollistajana ja viestinviejänä sekä tuoda esiin uusia tapoja toimia. Kaupungin tulee löytää keinot yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luomiseen. Teemoina voivat olla esimerkiksi liikkuminen, jätteet, energiankulutus, ruoka- ja muut kulutusvalinnat.

Vantaalla asukkaita kasvatetaan ja tuetaan kestävään elämäntapaan ja ympäristövastuullisuuteen. Vuosina 2022–2024 Kasvatuksen ja oppimisen toimialla luotiin kestävän tulevaisuuden osaamisen malli varhaiskasvatuksesta toisen asteen opetukseen saakka. Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat ympäristökasvatuksen työkortit luovat pohjan vantaalaisten ympäristöosaamiselle. Korttien teemat koottiin resurssiviisauden tiekartasta ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Perusopetukselle tehtiin Opetushallituksen rahoittamassa Vilke-hankkeessa kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteet. Osaamistavoitteet pohjaavat opetussuunnitelmaan, vantaalaiseen ympäristötyöhön ja Euroopan komission Greencomp-viitekehykseen.

Vantaan ammattiopisto Variassa tuotiin ympäristövastuu systemaattisesti osaksi perustutkintojen opetusta lisäämällä toteutussuunnitelmiin ympäristövastuuosio. Osiossa tarkastellaan ympäristövastuuta kunkin ammattialan näkökulmasta. Lukioissa keskityttiin ympäristöosaamista lisäävien opinjaksojen kehittämiseen. 

Vantaan tarjoamalla päiväkoti- ja kouluruokailulla on suoria ympäristövaikutuksia, mutta myös välillinen merkitys kestävän ja hyvinvointia edistävän ruokailun siivittäjänä. Vantaalla ruokailun kestävyyden eteen on tehty töitä jo vuosia. Vuoden 2019 Vaikuttaja-päivässä lapset ja nuoret vaativat lisää tietoa ruuasta sekä maistuvampaa ja kestävämpää kouluruokaa. Siitä alkaen kaupungissa on tehty systemaattisempaa ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa ruokailun kehittämistä. Osaamista ja osallistumista – lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria -hankkeessa (2022–2023) syvennettiin tätä työtä ja tuotettiin ilmastoteemaista ruokakasvatusmateriaalia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja kehitettiin yhdessä sekä lasten ja nuorten että ateriapalveluiden tuottajien kanssa ilmastoystävällisiä reseptejä.

Kouluruokailun kehittäminen Vantaalla jatkui vuosina 2024–2025 MUMS-projektilla, jonka päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallistumista kouluruokailuun. Tavoitetta edistetään panostamalla ruoan makuun, lasten ja nuorten osallistamisella (ruokaryhmät, kouluruokavaikuttajat, reseptityöpajat) sekä oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien kanssa tehtävällä asennevaikuttamisella. Tavoitetta edistävät myös suosittujen kasvisruokien tiheämpi kierto ruokalistalla ja hybridireseptien tuotekehitys.

Vantaan kaupungilla toteutetaan ekotukitoimintaa ja työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka edistävät ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Ekotukitoiminta on arjen ympäristötyötä, jonka avulla lisätään ympäristötietoisuutta ja voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka ruohonjuuritason toimiksi ja käytännöiksi.