Vantaan työpaikkakasvu muita kuntia suurempaa vuosina 2008−2017

Vantaalla oli 116 320 työpaikkaa vuoden 2017 lopussa ja lisäystä edellisvuoteen tuli peräti 5 536 työpaikkaa (+5,0 %). Vuodesta 2008 vuoteen 2017 työpaikat lisääntyivät Vantaalla 10 600 työpaikalla, mikä oli enemmän kuin missään muualla Suomessa. Vantaan työpaikoista 20 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa, 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin parissa sekä 11 prosenttia teollisuudessa. Vuoden 2017 aikana työpaikat lisääntyivät eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (+ 1 531), mutta yli 800 työpaikan lisäys tuli myös kaupan, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä rakentamisen toimialoille. Työpaikat vähenivät määrällisesti eniten taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla (-321). Suuralueista eniten työpaikkoja oli Aviapoliksessa, 40 000, joista useampi kuin joka kolmas sijaitsi Veromiehen kaupunginosassa.

Vantaalla työssäkäyvistä 57 prosenttia oli miehiä ja 43 prosenttia naisia, mutta eri toimialoilla oli varsin suuret erot. Vantaan rakentamisalan työpaikoissa 90 prosenttia työntekijöistä oli miehiä, kun terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä 88 prosenttia oli naisia. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli suurin ja kunnan työpaikkojen osuus pienin. Lisäksi Vantaa oli ainoa alue, jossa asuinkunnassaan työssäkäyviä oli alle puolet (42 %) työpaikkojen työntekijöistä. Osuus on pienentynyt, sillä 1990-luvun alkupuolella yli puolessa Vantaan työpaikoista oli myös vantaalainen työntekijä.

Lue lisää Tilastokatsauksesta 4/2019: Työpaikat Vantaalla 2008−2017.

Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Pitkäaikaistyöttömien määrä lähes puolittui vuosien 2017–2018 aikana

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa Vantaalla oli työttömänä 10 300 henkilöä. Työttömyysaste oli 8,7 prosenttia, joka oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisten 10 vuoden aikana korkein nousu työttömyydessä koettiin vuoden 2009 aikana ja suurin lasku vuonna 2017. Miesten työttömyysaste on koko ajan ollut korkeampi kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut.

Suuralueista korkein työttömyysprosentti oli Hakunilan (10,5 %) ja matalin sekä Kivistön (6,0 %) että Aviapoliksen (6,1 %) suuralueilla. Työttömyysaste kuitenkin laski kaikilla suuralueilla vuoden 2018 aikana, Myyrmäessä eniten (-1,7 prosenttiyksikköä) ja Kivistössä vähiten (-0,6). Kaupunginosista kovin työttömyys koetteli kuutta vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 13 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (8,7 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 17 kaupunginosassa. Alhaisin työttömyysaste, alle neljä prosenttia, oli kuudessa kaupunginosassa.

Nuorisotyöttömyys oli vuosien 2015−2016 aikana korkeimmillaan, lähes 13 prosenttia, mutta sen jälkeen nuorisotyöttömyyskin on kääntynyt selvään laskuun, ollen 9,5 prosenttia vuoden 2018 lopussa. 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste on perinteisesti ollut muihin ryhmiin verrattuna korkeammalla tasolla, mutta vuoden 2018 lopussa 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste (9,6 %) laski samalle tasolle kuin alle 25-vuotiaiden työttömyysaste.

Vuosien 2017 ja 2018 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä laski jyrkästi ja työttömien määrä lähes puolittui. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2018 lopussa 2 400, kun vuoden 2016 lopussa heitä oli ollut 4 700. Vuonna 2018 kaikista Vantaan työttömistä 23 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli huomattavasti korkeampi, 52 prosenttia.

Tilastokatsaus 3/2019 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2009−2018 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Työllisten kasvu ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 54,5 prosenttia vuonna 2016. Suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt lähes 2 900 henkilöllä vuodesta 2000 vuoteen 2016, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on samassa ajassa lähes viisinkertaistunut (+12 214). Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on laskenut, oli se vuoden 2016 lopussa 22,8 prosenttia eli lähes 2,5-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (9,6 %). Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla oli päinvastoin.

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten osuutta kaikista alalla työskentelevistä, oli ulkomaalaistaustaisten miesten osuus suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Peräti 44 prosenttia alalla toimivista miehistä oli ulkomaalaistaustaisia. Naisten osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (30 %). Työssä käyvien suomalaistaustaisten yleisin ammattinimike oli myyjä ja ulkomaalaistaustaisten siivooja.

Lue lisää työllisyydestä ja työttömyydestä tilastokatsauksesta 7/2018: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla 2000–2016.

Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän

Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet -julkaisussa nostetaan esille keskeisiä yhteiskuntaa ja työelämää muovaavia muutosvoimia, esitetään tiivis katsaus työpaikkojen katoamista ja muutosta koskevaan empiiriseen tutkimukseen sekä tarkastellaan koulutuksen näkökulmia työn muutokseen. Tulevaisuuden koulutustarpeita koskeva osio perustuu Vantaan kaupungin sivistystoimen ja seudun ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Työelämän muutoksista, mukaan lukien ammattien katoaminen, on esitetty viime vuosina paljon erilaisia arvioita. Suomen osalta tuoreimmat arviot kuitenkin viittaavat siihen, että uhkakuvat olisivat maiden välisissä vertailuissa keskimääräistä pienemmät ja että ammattien katoamista merkittävämpää on eri ammattien työnkuvien muutokset. Vantaan osalta työpaikkojen katoamisriskiä ei voi valtakunnallisessa vertailussa pitää erityisen suurena, vaikka joidenkin ammattien osalta teknologian kehitys todennäköisesti merkitseekin työn loppumista. Samalla kuitenkin syntyy myös uusia ammatteja ja työtilaisuuksia.

Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on nopeasti kehittyvien teknologioiden oloissa aiempaa vaikeampaa. Tutkintoperustaisesta koulutuksesta ei luovuta, mutta tutkintojen rinnalle kehittyy erilaista moduulimuotoista koulutusta. Työuran aikainen täydennyskoulutus ja ylipäätään oppimaan oppiminen nousevat arvoonsa. Nämä muutokset haastavat myös koulutusjärjestelmää kehittämään toimintatapojaan. Lue lisää julkaisusta: Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet.

Ajankohtaista

Twitter