Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Neljännes Vantaan nykyisistä työpaikoista voi korvautua digitalisaation myötä

Teknologian kehitys muovaa työelämää. Muutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat digitalisaatioon liittyvät uudet teknologiat, esimerkiksi tekoäly- ja robotiikkaratkaisut, joilla voidaan automatisoida etenkin rutiiniluontoisia työtehtäviä. Henrik Lönnqvist ja Minna Salorinne laskevat uusimmassa artikkelissaan, että pääkaupunkiseudun nykyisistä työpaikoista 23 prosenttia saattaa korvautua vuoteen 2030 mennessä.

Seudun kaupunkien elinkeinorakenteet eroavat hieman toisistaan, joten Vantaan nykyisistä työpaikoista jopa 26 prosenttia on korkeassa korvautumisriskissä, kun Helsingissä osuus on 22 prosenttia ja Espoossa vain 20. Koko maan työpaikoista korkeassa korvautumisriskissä on artikkelin mukaan 26 prosenttia. Korkean korvautumisriskin työpaikkoihin kuuluvat pääkaupunkiseudulla erityisesti myyjän työt, joita palveluvaltaisissa kaupungeissa on paljon. Kirjoittajat kuitenkin painottavat, ettei digitalisaation vaikutus työmarkkinoihin merkitse välttämättä työpaikkojen määrän vähenemistä, sillä katoavien työpaikkojen tilalle syntyy jatkuvasti myös uusia.

Lue artikkeli kokonaan: Työn murros ja digitalisaatio – mitä muutoksia on luvassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoille

Lisää aiheesta myös aiemmin ilmestyneessä julkaisussa: Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet.

Vantaan työpaikkakasvu muita kuntia suurempaa vuosina 2008−2017

Vantaalla oli 116 320 työpaikkaa vuoden 2017 lopussa ja lisäystä edellisvuoteen tuli peräti 5 536 työpaikkaa (+5,0 %). Vuodesta 2008 vuoteen 2017 työpaikat lisääntyivät Vantaalla 10 600 työpaikalla, mikä oli enemmän kuin missään muualla Suomessa. Vantaan työpaikoista 20 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa, 16 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin parissa sekä 11 prosenttia teollisuudessa. Vuoden 2017 aikana työpaikat lisääntyivät eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (+ 1 531), mutta yli 800 työpaikan lisäys tuli myös kaupan, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä rakentamisen toimialoille. Työpaikat vähenivät määrällisesti eniten taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla (-321). Suuralueista eniten työpaikkoja oli Aviapoliksessa, 40 000, joista useampi kuin joka kolmas sijaitsi Veromiehen kaupunginosassa.

Vantaalla työssäkäyvistä 57 prosenttia oli miehiä ja 43 prosenttia naisia, mutta eri toimialoilla oli varsin suuret erot. Vantaan rakentamisalan työpaikoissa 90 prosenttia työntekijöistä oli miehiä, kun terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä 88 prosenttia oli naisia. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli suurin ja kunnan työpaikkojen osuus pienin. Lisäksi Vantaa oli ainoa alue, jossa asuinkunnassaan työssäkäyviä oli alle puolet (42 %) työpaikkojen työntekijöistä. Osuus on pienentynyt, sillä 1990-luvun alkupuolella yli puolessa Vantaan työpaikoista oli myös vantaalainen työntekijä.

Lue lisää Tilastokatsauksesta 4/2019: Työpaikat Vantaalla 2008−2017.

Pitkäaikaistyöttömien määrä lähes puolittui vuosien 2017–2018 aikana

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa Vantaalla oli työttömänä 10 300 henkilöä. Työttömyysaste oli 8,7 prosenttia, joka oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisten 10 vuoden aikana korkein nousu työttömyydessä koettiin vuoden 2009 aikana ja suurin lasku vuonna 2017. Miesten työttömyysaste on koko ajan ollut korkeampi kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut.

Suuralueista korkein työttömyysprosentti oli Hakunilan (10,5 %) ja matalin sekä Kivistön (6,0 %) että Aviapoliksen (6,1 %) suuralueilla. Työttömyysaste kuitenkin laski kaikilla suuralueilla vuoden 2018 aikana, Myyrmäessä eniten (-1,7 prosenttiyksikköä) ja Kivistössä vähiten (-0,6). Kaupunginosista kovin työttömyys koetteli kuutta vantaalaista kaupunginosaa, joissa työttömyysaste oli yli 13 prosenttia. Vantaan keskiarvoa (8,7 %) korkeampi työttömyys oli yhteensä 17 kaupunginosassa. Alhaisin työttömyysaste, alle neljä prosenttia, oli kuudessa kaupunginosassa.

Nuorisotyöttömyys oli vuosien 2015−2016 aikana korkeimmillaan, lähes 13 prosenttia, mutta sen jälkeen nuorisotyöttömyyskin on kääntynyt selvään laskuun, ollen 9,5 prosenttia vuoden 2018 lopussa. 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste on perinteisesti ollut muihin ryhmiin verrattuna korkeammalla tasolla, mutta vuoden 2018 lopussa 50 vuotta täyttäneiden työttömyysaste (9,6 %) laski samalle tasolle kuin alle 25-vuotiaiden työttömyysaste.

Vuosien 2017 ja 2018 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä laski jyrkästi ja työttömien määrä lähes puolittui. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2018 lopussa 2 400, kun vuoden 2016 lopussa heitä oli ollut 4 700. Vuonna 2018 kaikista Vantaan työttömistä 23 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli huomattavasti korkeampi, 52 prosenttia.

Tilastokatsaus 3/2019 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2009−2018 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Työllisten kasvu ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 54,5 prosenttia vuonna 2016. Suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt lähes 2 900 henkilöllä vuodesta 2000 vuoteen 2016, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on samassa ajassa lähes viisinkertaistunut (+12 214). Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on laskenut, oli se vuoden 2016 lopussa 22,8 prosenttia eli lähes 2,5-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (9,6 %). Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla oli päinvastoin.

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten osuutta kaikista alalla työskentelevistä, oli ulkomaalaistaustaisten miesten osuus suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Peräti 44 prosenttia alalla toimivista miehistä oli ulkomaalaistaustaisia. Naisten osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (30 %). Työssä käyvien suomalaistaustaisten yleisin ammattinimike oli myyjä ja ulkomaalaistaustaisten siivooja.

Lue lisää työllisyydestä ja työttömyydestä tilastokatsauksesta 7/2018: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla 2000–2016.

Ajankohtaista