Vantaan työpaikkamäärän kasvu Suomen kärkeä

Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. Työpaikat lisääntyivät vuoden 2016 aikana tuhannella, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (+2 447). Vantaan työpaikkaomavaraisuus laski 109,4 prosentista 107,6 prosenttiin, koska runsaan väestönkasvun takia työllisten määrä on kasvanut työpaikkoja enemmän. Viimeisten kymmenen vuoden aikana (2007−2016) työpaikkamäärä kasvoi lähes 7 600 työpaikalla (7,4 %), mikä on valtakunnallisestikin tarkasteltuna omaa luokkaansa.

Tukku- ja vähittäiskauppa suurin työllistäjä, rakennusala kasvanut eniten

Vuoden 2016 lopussa Vantaan työpaikoista 20 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa, 15 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin parissa sekä 11 prosenttia teollisuudessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana työpaikat ovat kuitenkin eniten lisääntyneet rakennussektorilla, 3 400 työpaikalla (+49 %). Myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnot sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat kasvaneet huomattavasti, kun taas työpaikkoja hävisi eniten kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden toimialoilta.

Vantaan suuralueista työpaikkoja oli eniten Aviapoliksessa, 36 760, mikä oli kolmannes kaikista Vantaan työpaikoista. Myös Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueet ovat huomattavia työpaikkakeskittymiä. Kaupunginosista työpaikkoja oli selvästi eniten Veromiehessä, 13 350. Lue lisää Tilastokatsauksesta 8/2018: Työpaikat Vantaalla 2007−2016.

Työllisten kasvu ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa

Vantaalla asuvien suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 54,5 prosenttia vuonna 2016. Suomalaistaustaisten työllisten määrä on vähentynyt lähes 2 900 henkilöllä vuodesta 2000 vuoteen 2016, kun ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on samassa ajassa lähes viisinkertaistunut (+12 214). Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on koko ajan ollut selvästi alhaisempi kuin miehillä.

Vaikka ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on laskenut, oli se vuoden 2016 lopussa 22,8 prosenttia eli lähes 2,5-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin (9,6 %). Naisilla ero oli huomattavasti suurempi kuin miehillä, sillä ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, kun suomalaistaustaisilla oli päinvastoin.

Kun tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten osuutta kaikista alalla työskentelevistä, oli ulkomaalaistaustaisten miesten osuus suurin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Peräti 44 prosenttia alalla toimivista miehistä oli ulkomaalaistaustaisia. Naisten osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (30 %). Työssä käyvien suomalaistaustaisten yleisin ammattinimike oli myyjä ja ulkomaalaistaustaisten siivooja.

Lue lisää työllisyydestä ja työttömyydestä tilastokatsauksesta 7/2018: Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla 2000–2016.

Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän

Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet -julkaisussa nostetaan esille keskeisiä yhteiskuntaa ja työelämää muovaavia muutosvoimia, esitetään tiivis katsaus työpaikkojen katoamista ja muutosta koskevaan empiiriseen tutkimukseen sekä tarkastellaan koulutuksen näkökulmia työn muutokseen. Tulevaisuuden koulutustarpeita koskeva osio perustuu Vantaan kaupungin sivistystoimen ja seudun ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden haastatteluihin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Työelämän muutoksista, mukaan lukien ammattien katoaminen, on esitetty viime vuosina paljon erilaisia arvioita. Suomen osalta tuoreimmat arviot kuitenkin viittaavat siihen, että uhkakuvat olisivat maiden välisissä vertailuissa keskimääräistä pienemmät ja että ammattien katoamista merkittävämpää on eri ammattien työnkuvien muutokset. Vantaan osalta työpaikkojen katoamisriskiä ei voi valtakunnallisessa vertailussa pitää erityisen suurena, vaikka joidenkin ammattien osalta teknologian kehitys todennäköisesti merkitseekin työn loppumista. Samalla kuitenkin syntyy myös uusia ammatteja ja työtilaisuuksia.

Teknologian kehitys haastaa koulutusjärjestelmän. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi on nopeasti kehittyvien teknologioiden oloissa aiempaa vaikeampaa. Tutkintoperustaisesta koulutuksesta ei luovuta, mutta tutkintojen rinnalle kehittyy erilaista moduulimuotoista koulutusta. Työuran aikainen täydennyskoulutus ja ylipäätään oppimaan oppiminen nousevat arvoonsa. Nämä muutokset haastavat myös koulutusjärjestelmää kehittämään toimintatapojaan. Lue lisää julkaisusta: Teknologian kehitys, työn muutos ja uudet koulutustarpeet.

Tietoa Vantaan työpaikoista ja työssäkäynnistä

Työttömyysaste laski selvästi edellisvuoteen verrattuna

Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 2017 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin pudotus viimeisten kymmenen vuoden aikana. Parin viime vuoden ajan miesten työttömyysaste on laskenut naisia enemmän, mikä on kaventanut sukupuolten välistä eroa. Työttömyysaste laski myös kaikilla suuralueilla, Hakunilassa eniten (-2,9 prosenttiyksikköä) ja Aviapoliksessa vähiten (-1,2). Laskusta huolimatta Hakunilassa oli edelleen suuralueiden korkein työttömyysprosentti, Kivistössä alhaisin.

Vuoden 2017 aikana nuorisotyöttömyyskin kääntyi laskuun. Nuorten miesten työttömyys laski hurjasti − 16,2 prosentista 12,9 prosenttiin − kun naisilla laskua oli 9,7 prosentista 8,5 prosenttiin. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä laski jyrkästi ja heitä oli 1 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista Vantaan työttömistä 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, mutta 60–64-vuotiailla osuus oli peräti 63 prosenttia. Työttömyyden pitkittyessä nuorten osuus selvästi vähenee ja vanhempien osuus kasvaa.

Vantaalaisesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä enintään perusasteen oli käynyt 32 prosenttia, kun työttömillä osuus oli 43 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut koko väestöstä 30 prosenttia, mutta työttömistä vain 20 prosenttia. Koulutus näyttäisi siis pienentävän työttömyysriskiä, mutta työttömyyden pitkittyessä korkeammin koulutettujen osuus työttömissä kasvaa.

Tilastokatsaus 5/2018 käsittelee Vantaan työttömyyttä vuosina 2008−2017 ja se pohjautuu Tilastokeskuksen lukuihin.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter