Kaupunkiympäristölautakunnalle esiteltiin Aviapoliksen lentokenttäkaupungin suunnitteluperiaatteita

Aviapoliksen asukasmäärä on vielä vähäinen, mutta tavoitteena on jopa 25 000 uutta asukasta alueelle. Aviapolis on jo nyt Suomen saavutettavin keskusta ja vuosikymmenien kuluessa siitä on tulossa myös Euroopan hiilineutraalein lentokenttäkaupunki. Tavoitteena on, että vuonna 2050 Aviapoliksen keskustassa yhdistyy luonto, cityelämä ja lentokenttä kävely-ystävälliseksi lentokenttäkaupungiksi.

Suunnitteluperiaatteet kattavat eri teemoja:

Kiehtova kaupunki -teemassa tarkastellaan Aviapolista yhdistäviä, kaupunkikuvallisia piirteitä, ja toisaalta sen eri osia erottavia ominaisuuksia. Tällaisia ovat mm. korttelirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät ominaisuudet, kuten rakennusten korkeudet, väritys ja materiaalit ja muut kaupungin eläväisyyttä ja laadukkuutta lisäävät piirteet. Tavoitteena on paikan hengeltään omaleimainen ja tunnistettava ilme eri alueilla.

Käveltävä kaupunki -teemassa keskitytään julkisten ulkotilojen, aukioiden, solmukohtien ja reittien suunnitteluun, sekä kertaa kaupunkiympäristön viihtyisyyteen ja elämyksellisyyteen vaikuttavia asioita. Kiinnostavuuden kehän ja onnistuneen kivijalkakerroksen ominaisuudet ovat keskiössä.

Vihreä kaupunki -teemalla kehitetään vihreämpää kaupunkisuunnittelun periaatetta, jolla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja lisätään ympäristön terveyshyötyjä. Alueen vehreyttä edistetään erilaisin keinoin tehokkaan rakentamisen vastapainona.

Resurssiviisas kaupunki -teemalla selvitetään, miten maankäytön suunnittelua ohjaamalla voidaan ottaa hiilineutraalisuus konkreettisemmin huomioon ja kuinka tavoitteeseen päästään asemakaavoituksen osalta.

Aviapolis sisältää monia, omaleimaisia alueita, joiden kaikkien erityispiirteitä ja vahvuuksia halutaan suunnittelussa voimistaa. Uusia suunnittelualueita ovat muun muassa Muura, Annefred, Huberila ja Aviapoliksen keskusta.

Suunnitteluperiaatteet päätettiin jättää pöydälle seuraavaan kokoukseen 17.1.2023.

Tikkurilan kaavarunko etenee

Lautakunta päätti esittää Tikkurilan kaavarunkoa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaavarunko tarkastelee Tikkurilan keskustan kehitystä vuoteen 2040 saakka. Se mahdollistaa 10 000 asukkaan ja 4 000 työpaikan lisäyksen alueelle. Tikkurila tiivistyy kestävästi raideliikenteen äärelle. Tikkurilassa on kaikki: asumista, työpaikkoja, tilaa liikkumiselle, vihreää ja virkistystä. Monipuolisen ja kerroksellisen alueen historia näkyy kaupunkikuvassa. Tutustu Tikkurilan kaavarunkoon

Tikkurilan kaavarunkoasiassa esittelijä täydensi esitystään koskien Kielotien liikenteellisiä ratkaisuja ja kivijalkaliiketilojen monipuolisen käytön mahdollistamista. Lisäksi lautakunta jätti asiassa Kielotien läpiajoliikenteen mahdollistamista koskevan pöytäkirjalausuman. Myös muita, lautakuntaryhmäkohtaisia lausumia jätettiin. Tarkat sanamuodot lisäyksistä ja pöytäkirjalausumat tulevat kokouksen pöytäkirjaan.

Alkavia asemakaavatöitä

Huberilan alueelle Aviapolikseen suunnitellaan korttelikaupunkia noin 4500 asukkaalle sekä työpaikkarakentamista, virkistysalueita, päiväkoti ja muita palveluita. Rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. Korson kaavarungolla määritellään toteutumiskelpoiset periaatteet tulevalle kasvulle ja tiivistymiselle. Lisäksi alkamassa on uuden Tervahaudantien päiväkodin edellyttämä kaavamuutos Matarissa. Vantaan ratikalle varataan tilaa Länsimäentiellä.

Alkavat kaavatyöt tuodaan lautakunnalle tiedoksi (asia 4). Alkavista kaavatöistä tehdään aina osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan suunnittelun lähtökohdista, kaavatyön etenemisestä ja siihen osallistumisesta. Vireille tulleiden kaavojen etenemistä voi seurata muun muassa internetissä https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat . Kaavaehdotuksen valmistuessa se tuodaan lautakunnan käsittelyyn, josta se etenee kaupunginhallituksen päätöksellä nähtäville.

Vantaankosken myllyn alueen suunnittelu etenee

Vantaankoski on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja virkistyspaikka, jonka kautta kulkee historiallinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie). Kosken molemmilla rannoilla on ollut myllyjä. Vantaankosken mylly ja sähkölaitos on rakennettu vuonna 1907. Kaava-alueella sijaitsee myös Vanda Fbk:n paloasema (1909), navetta (1928), jota on käytetty varastona, ja pato 1830-luvulta. Asemakaavamuutos mahdollistaa Vantaankosken myllyn kunnostamisen ja laajentamisen noin 240 hengen tapahtumapaikaksi. Lisäksi alueelle rakennetaan hotellirakennukset ja kievari saunoineen. Patoa puretaan osittain kalatien parantamiseksi. Suuren Rantatien vanhalle siltapaikalle voidaan rakentaa silta. Uusi rakentaminen on sovitettu arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Asemakaavanmuutoksessa suojellaan edelleen myllyn ja sähkölaitoksen kiviset ulkoseinät, vapaapalokunta Vanda Fbk:n paloasema ja pääosin pato. Myllytontille tulee myös pysäköintipaikkoja ja bussin kääntöpaikka. Kaavamuutosta hakee Vantaan kaupunki. Kaupunki vuokraa tontin ja myy rakennuskannan nykyisessä kunnossaan hankkeen toimijalle, Tilausravintola Kuninkaan Lohet Oy:lle, joka toteuttaa tapahtumakeskuksen.

Kaavamuutos etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi etenivät seuraavat kaavamuutokset:

• Vantaan ratikka/ Viertola: varataan riittävä katutila ratikan vaatimalle infrastruktuurille ja siihen liittyvälle katuympäristölle Tikkurilantiellä suurentamalla katualuetta. Lisäksi Kielotiellä Neilikkatien risteyksessä muutetaan katualuetta osin kävelykaduksi ja katkaistaan liittyminen Neilikkatieltä Kielotielle ratikan tuomien uusien liikennejärjestelyiden vuoksi. Asemakaavamuutos perustuu ratikan katusuunnitelmiin. Kaavamuutos päätettiin asettaa nähtäville.
• Vantaan ratikka/ Pelto-oja: varataan riittävä katutila ratikan vaatimalle infrastruktuurille ja siihen liittyvälle katuympäristölle leventämällä katualuetta Kyytitiellä, Porttisuontiellä ja Pelto-ojan tiellä. Lisäksi varaudutaan kulkuun Lahdenväylän vaihtopysäkeille. Kaavamuutos päätettiin asettaa nähtäville.
• Vantaan ratikka/ Koivuhaka: varataan riittävä katutila ratikan vaatimalle infrastruktuurille ja siihen liittyvälle katuympäristölle leventämällä katualuetta Tikkurilantiellä, Puutarhatiellä, Niittytiellä, Ohtolankadulla ja Köyhämäentiellä muuttamalla osia korttelialueista sekä Niittypuiston puistoaluetta katualueeksi. Kaavamuutosta esitetään nähtäville, asia etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn.
• Koivuhaka/ Koisotie 7: Kaupungin tukikohtaa osoitteessa Koisotie 7 laajennetaan pohjoiseen nykyiselle talvipuutarhalle osoitetulle alueelle. Asemakaavaa muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta ja tukikohdan tarpeita. Kaavamuutos päätettiin asettaa nähtäville.
• Viertola/ Viertolankuja 4: Tikkurilantien varrella teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Purettavan kolmekerroksisen rakennuksen tilalle rakennettavat kerrostalot ovat Tikkurilantien varressa korkeimmillaan 8-kerroksisia ja madaltuvat joen suuntaan nelikerroksisiksi. Tikkurilantien katutasoon tulee liiketilaa. Pysäköinti sijoittuu osittain kansipihan alle ja sinne ajetaan Viertolankujan kautta. Kaavamuutosta esitetään nähtäville, asia etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Kokouksen asiat päätettiin esitysten mukaisesti, tai edellä esitetyin muutoksin.

Esityslista kokonaisuudessaan: http://paatokset.vantaa.fi