Vantaanlaaksossa toimiva Vaisala Oyj on edistänyt kestävää työmatkaliikkumista pitkäjänteisesti monipuolisin keinoin. Vastuullisuustavoitteiden kiristyessä myös uusia keinoja tarvitaan. Syksyllä Vaisala selvitti mitä työsuhdematkalipun, lihasvoimaisen kilometrikorvauksen tai maksullisen pysäköinnin käyttöottaminen kustantaisivat rahassa, terveydessä ja ympäristössä.

Vaisala Oyj:n pääkonttori.

Moni yritys on asettanut kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita, jotka haastavat uusiin toimintatapoihin. Yksi keinoista vaikuttaa oman organisaation ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuullisuuteen on kestävän työmatkaliikkumisen edistäminen. Kannustamalla henkilöstöä kulkemaan kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä voidaan edistää päästövähennysten lisäksi henkilöstön työtyytyväisyyttä ja luoda viihtyisyyttä, lisätä turvallisuutta ja saavuttaa kustannussäästöjä. 

Vaisalassa on tehty viime vuosina aktiivista työtä kestävän liikkumisen tukemiseksi työmatkoilla. Kestävää työmatkaliikkumista tuetaan tarjoamalla henkilöstölle muun muassa työsuhdepyöräetu, päätoimipisteen pihalla sijaitseva kaupunkipyöräasema sekä ePassissa työmatkaetu. Lisäksi pyöräilyn edellyttämiä pukeutumis- ja säilytystiloja sekä pyöräparkkeja on parannettu. Edelleen kuitenkin suuri osa henkilöstöstä kulkee henkilöautolla työpaikalle ja pysäköintitila on käymässä ahtaaksi. Uusia keinoja kestävien kulkumuotojen suosimiseen etsitään, jotta paine uuden pysäköintilaitoksen investoinnille vähenisi. 

Toimipisteemme sijainti asettaa omat haasteensa kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseksi. Henkilöstömme asuu laajalla alueella eivätkä samat kulkuvaihtoehdot sovellu kaikille. Pyrimme kuitenkin jatkuvasti löytämään uusia keinoja kannustaa henkilöstöämme liikkumaan kodin ja työpaikan väliset matkat kestävämmin.

Vaisalan ympäristöpäällikkö Maija Grönlund

Vaisalan vaikutusten arviointi 

Syksyllä 2022 Vaisalassa toteutettiin uusien keinojen tunnistamiseksi hyötyjen arviointi kolmelle erilaiselle toimenpiteelle: työsuhdematkalippu, lihasvoimaisen liikkumisen kilometrikorvaus sekä maksullinen pysäköinti.  

Vaikutusten arvioinnin tavoitteena oli hahmottaa mahdollisten uusien kestävän liikkumisen edistämistoimien kustannuksia ja vaikuttavuutta kulkutapojen käyttöön kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Lähtötietoina hyödynnettiin Vaisalan toimittamia materiaaleja, kuten työntekijämäärää ja työmatkaliikkumiskyselyjä vuosilta 2014, 2016, 2019 ja 2022, työmatkojen keski- ja mediaanipituuksia, työmatkaliikkumisen päästöjä, pysäköinnin paikkamäärää ja käyttöastearviota sekä työntekijöiden sairauspoissaoloja. Arviointityön toteutti Ramboll Finland Oy. 

Vaikutusten arvioinnissa arvioitiin kunkin toimenpiteen kohdentumista henkilöstöön, kustannusta työnantajalle, kustannusta työntekijälle, sairauspoissaolojen vähentymistä sekä vaikutusta CO2-päästöihin. Alla esitetty yhteenvetotaulukko on yhdistelmäarvio eri laskentapolkujen tuloksista. Kestävän työmatkaliikkumisen vaikutusten arvioinnin lähtötiedot, oletukset ja laskentapolut ovat kokonaisuudessaan nähtävillä loppuraportissa Vantaan kaupungin verkkosivuilla.

 

Taulukko 1: Yhteenveto arvioiduista toimenpiteistä. Taulukossa plusmerkkinen (+) kustannusvaikutus merkitsee hyötyä tai kustannussäästöä ja miinusmerkkinen (-) lisäkustannusta.
Toimenpide Kohdentuminen (% henkilöstöstä) kustannus työnantajalle (€/v) Kustannus työntekijälle (€/hlö/v) Hyöty työnantajalle sairauspoissaolojen vähentymisestä (€/v) Työmatkaliikkumisen CO2-päästövähenemä (tn/v)
Työsuhdematkalippu  
(kausi/joustava saldo)  
45 % -335 000 € +630 € 25 000 € 67 tn (5,6 %)
Lihasvoimaisen liikkumisen kilometrikorvaus   
(0,25 €/km)  
83 % -180 00 € +140 € 58 000 € 19 tn (1,6 %)
Maksullinen pysäköinti  
(35 €/kk)  
81 % +209 000 € -226 € 11 000 € 64 tn (5,4 %)

Työsuhdematkalippu 

Työsuhdematkalippu tarjoaisi Vaisalan työntekijälle keskimäärin 630 € arvoisen verottoman edun vuodessa. Työnantajalle vaihtoehto kustantaisi 335 000 € vuosittain, mutta paine uuden pysäköintilaitoksen investoinnille kevenisi. Saavutettavien terveysliikuntahyötyjen myötä sairauspoissaolot voisivat vähentyä yhden päivän vuodessa työntekijää kohden, mikä tarkoittaisi työnantajalle koituvan hyödyn olevan keskimäärin 25 000 € vuodessa. Päästövähennyksiä voitaisiin saavuttaa autoliikenteen suoritevähenemän myötä 67 t CO2, joka on 5,6 % Vaisalan työmatkaliikkumisen päästöistä.  

Lihasvoimaisen liikkumisen kilometrikorvaus  

Tarjoamalla 0,25 € kilometrikorvausta kävellen tai pyöräillen tehdyille työmatkoille, tuen kohteena olisi noin 80 % Vaisalan henkilöstöstä, jolloin yksittäinen työntekijä saisi 140 €:n vuosittaisen hyödyn. Samalla aktiivista työmatkaliikkumista lisäävillä henkilöillä voisi vähentyä 1–2 sairauspoissaoloa vuodessa, jolloin säästö työnantajalle olisi 58 000 € vuodessa. Toimenpiteellä saavutettu vuosittainen CO2-päästövähenemä olisi 19 t eli 1,6 % Vaisalan työmatkaliikkumisen päästöistä.

Maksullinen pysäköinti 

Nykytilanteessa Vaisalan henkilöstöstä 81 % kulkee autolla töihin säännöllisesti tai silloin tällöin. Mikäli pysäköinti muutettaisiin maksulliseksi hintaan 35 €/kk, autoliikenteen pysäköintikysyntä oletettavasti vähenisi noin 17 %. Tällöin uuden pysäköintilaitoksen investointitarve poistuisi tai vähintään siirtyisi myöhempään tulevaisuuteen. Pysäköintituloja kertyisi työnantajalle noin 209 000 € vuodessa ja se voitaisiin kohdentaa työsuhdematkalipun ja aktiivisten kulkutapojen käytön tukemiseen. Samalla terveysliikuntamäärät oletettavasti lisääntyvät, sillä osa autoilijoista siirtyisi muihin kulkutapoihin. Aktiivisia työmatkoja lisäävillä sairauspoissaoloja olisi arviolta yksi vähemmän vuodessa, mikä tarkoittaisi kohderyhmässä 11 000 €:n säästöä työnantajalle. Päästövähennyksiä syntyisi autoliikenteen suoritevähenemästä 64 t CO2 eli 5,4 % Vaisalan työmatkaliikkumisen päästöistä.

Uudet keinot ja ideat käyttöön 

Vaisala aikoo hyödyntää vaikutusten arvioinnista saatua tietoa pohtiessaan uusia keinoja edistää kestävää työmatkaliikkumista.

Olemme aktiivisesti pyrkineet parantamaan mahdollisuuksia kulkea kodin ja työpaikan välisiä matkoja kestävämmin. Edistämistoimien vaikuttavuutta, etenkin saavutettuja hyötyjä, on kuitenkin ollut haastavaa mitata. Tämä selvitys antoi meille uusia ideoita.

Vaisalan ympäristöpäällikkö Maija Grönlund

Hän kuitenkin muistuttaa, että henkilöstön kuunteleminen on ratkaisevassa asemassa kestävää työmatkaliikkumista edistettäessä. "Työntekijöiden hyvinvointi on meille todella tärkeää ja työmatkaliikkumisella on vaikutusta työssä viihtymiseen. Säännöllisillä työmatkaliikkumiskyselyillä voidaan seurata työmatkaliikkumisen tilaa sekä kerätä henkilöstöltä uusia ideoita kestävän liikkumisen edistämiseksi. Työntekijöiden ääntä on tärkeä kuunnella uusia toimenpiteitä suunniteltaessa."

Työn tausta

Vaisalassa toteutetun kestävän työmatkaliikkumisen vaikutusten arvioinnin mahdollisti ”Liikkumisen ohjaus vantaalaisissa yrityksissä” -hanke, jota rahoitti viestintä- ja liikennevirasto Traficom. Vantaan kaupungin tavoite olla hiilineutraali vuonna 2030 ei toteudu itsestään, vaan vaatii päättäväisiä toimia kaikilta – niin kaupungilta, yrityksiltä kuin asukkailtakin. Ilmastoyhteistyö konkretisoituu jatkossa entistä enemmän eri toimijoiden välisenä yhteistyönä, jossa kaupunki tarjoaa tukea yrityksille ja yritykset toteuttavat ilmasto- ja ympäristötekojaan osana Vantaan resurssiviisauden tiekarttaa. Tavoitteena on käydä Vantaalla jatkuvaa ja aktiivista vuoropuhelua ilmastoaiheista elinkeinoelämän eri verkostoissa. 

Lisätietoja

Jari Viinanen

Vantaan kaupunki
Ympäristöpäällikkö
jari.viinanen@vantaa.fi

Maija Grönlund

Vaisala Oyj
Ympäristöpäällikkö
maija.gronlund@vaisala.fi

Avainsanat

Business VantaaYmpäristöYhteistyöHyvinvointi