Kilterin koulu loistaa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan valmistavaa opetusta ja oppilaiden integroitumista uuteen kouluyhteisöön

Sanna Eloholma ja Hanna Roilas työskentelevät valmistavan opetuksen opettajina Kilterin koulussa. He opettavat siis nuoria, jotka eivät vielä osaa riittävästi suomea, jotta he voisivat opiskella täysipäiväisesti suomenkielisessä opetusryhmässä. Valmistavassa opetuksessa oppii sekä suomen kieltä että koulun oppiaineita. 

Tutkija Iida Kallio seurasi Kilterin koulun valmistavaa opetusta ja koulun johtoa viikon ajan elokuussa, syyskuussa ja joulukuussa 2024. Valmistavan oppilaat vastasivat päivittäin kyselyyn, jonka perusteella Kallio mittasi integraatiota ja kouluun kiinnittymistä. Kyselyssä oppilaat saivat vastata muun muassa siihen, kuinka merkitykselliseksi he kokivat opetetut asiat, ottiko opettajat jokaisen oppilaan huomioon tunnin aikana ja tunsiko oppilas olevansa osa kouluyhteisöä. Viikon lopussa oppilaat tekivät vielä kielitaitotehtäviä, joissa mitattiin kirjallista kielitaitoa ja kielen ymmärtämistä. 

Tutkimusta on tehty noin 40 koulussa ympäri Suomea ja Kilteri on onnistunut kouluun kiinnittymisen eri osa-alueilla kokonaisuudessaan erittäin hyvin. 

Miksi Kilteri on niin hyvä? Tähän on monta syytä ja tekijää. 

Valmistavan oppilaat alkavat käydä yleisopetuksen ryhmissä varhaisessa vaiheessa 

Kilterissä valmistavan oppilaat ovat aluksi muutamasta viikosta kuukauteen samassa luokassa. Ajatuksena on kuitenkin, että oppilas alkaa käydä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yleisopetuksen ryhmissä, eli niissä ryhmissä, joissa oppilaat opiskelevat täysipäiväisesti suomeksi. Kun oppilaiden integraatio aloitetaan varhain, se auttaa heitä sopeutumaan paremmin kouluun. 

– Monet koulumme opettajat toivovat, että integraatio alkaa mahdollisimman aikaisin. Meidän toimintakulttuurimme on sellainen, että emme odota, että oppilaat osaisivat ensin täydellisesti suomea, vaan aloitamme integraation mieluusti heti, kertoo Sanna. 

– Oppilailla on siis aika pian suomen kielen oppimista muuallakin kuin valmistavan opetuksen luokassa, rehtori Maiju Rissanen sanoo. 

Varhaisessa vaiheessa aloitettu integraatio tukee kouluun kiinnittymistä. 

– Integraatio tarkoittaa sitä, kun valmistavan oppilas menee yleisopetuksen ryhmään mukaan. Kouluun kiinnittyminen on puolestaan sitä, kun oppilas tuntee olevansa osa kouluyhteisöä, Maiju selventää. 

Koko koulun monikulttuurisuus helpottaa myös kavereiden saamista. Valmistavan oppilaat eivät erotu joukosta, koska koulussa on totuttu siihen, että suomen kieli ei välttämättä ole kaikilla vielä niin hyvin hallussa. 

Erilaiset opetusmenetelmät ja resurssien viisas käyttö 

Tutkija Iida Kallio kiittää valmistavan opettajia Sannaa ja Hannaa muun muassa toiminnallisuudesta, pelillisyydestä ja vuorovaikutuksellisesta opetuksesta, jotka kaikki kehittävät valmistavan oppilaiden kielitaitoa. Sanna ja Hanna ovat myös hyödyntäneet käytössä olevia erilaisia resursseja onnistuneesti. 

Erityisesti Hanna on keksinyt paljon erilaisia pelejä, joiden avulla valmistavan oppilaat voivat opetella sanastoa. 

– Esimerkiksi nyt kun olimme luontoretkellä tuossa lähistöllä, niin teimme siellä “luontomatikkaa”: oppilaiden piti hakea ryhmissä vaikka kolme käpyä ja neljä kiveä. Siinä he oppivat uusia luontosanoja sekä vuorovaikutusta suomeksi, kun joutuvat sanomaan jotain ääneen ja myös ymmärtämään toisiaan. On tosi tärkeää, että oppilaat alkaisivat alusta asti puhumaan ja sanomaan sanoja suomeksi, jotta siihen tulee matala kynnys, Sanna kertoo. 

Kilterissä hyödynnetään myös kieliharjoittelijoita ja vertaisoppimista. Kieliharjoittelijat ovat aikuisia, jotka opiskelevat suomea kotoutumiskoulutuksessa ja koulutukseen kuuluu harjoittelujakso työpaikalla. He pystyvät auttamaan oppilaita suomen kielen alkeissa kirjan avulla. He voivat myös selittää vaikkapa matematiikan asian valmistavan oppilaalle heidän yhteisellä kielellään, jos oppilas ei mitenkään ymmärrä asiaa suomeksi selitettynä.  

– Kieliharjoittelijat saattavat olla taustaltaan esimerkiksi lääkäreitä tai opettajia, mistä on erityisen paljon hyötyä oppilaille eri oppiaineiden opiskelussa, apulaisrehtori Mia Saarelainen toteaa. 

Opettajat Sanna ja Hanna ovat sitä mieltä, että myös heidän toimivalla yhteisopettajuudellaan on merkitystä hyvien tulosten kannalta. 

– Parasta tässä on se, kun kaksi kokenutta opea tekee yhdessä. Opimme toisiltamme koko ajan lisää. Se on yhteisopettajuutta ihan parhaimmillaan, sanoo Sanna. 

– Sanoisin, että hyviin tuloksiin liittyy myös meidän toimiva integraatiosysteemi. Kun oppilaat lähtevät valmistavan luokasta aika pian esimerkiksi liikunnan tai kotitalouden tunneille, niin silloinhan valmistavan luokassa on hetken aikaa vähemmän oppilaita, joihin opet voivat keskittyä. Lisäksi luokkaan jäävät oppilaat ovat saman tasoisia kielitaidoltaan ja heidän kanssaan voi harjoitella lisää tiettyjä haastavia asioita, Maiju toteaa. 

Myös aineenopettajat avainasemassa 

Sannan ja Hannan lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat myös muut koulun aikuiset, kuten kotitalouden opettajat Sonja Andersson ja Outi Kurki.   

Sonja ja Outi ovat tuottaneet oppimateriaalia, johon on lisätty kuvallisuutta oppimisen tukemiseksi. Materiaalissa on esimerkiksi keittiövälineiden kuvia, joiden vieressä on välineen nimi suomeksi. Oppilas voi kirjoittaa välineen nimen omalla kielellään suomenkielisen sanan viereen viivalle, mikä auttaa oppilasta, kun hän painaa uuden sanan mieleensä. 

Sonjan ja Outin tuottamassa materiaalissa on myös kuvitettuna suomenkielisiä reseptejä ja toimintaohjeita esimerkiksi pöydän kattamisesta tai jälkisiivouksesta, jotta oppilaan on helpompi ymmärtää, mitä hänen tulee tehdä. 

Kotitaloustunnit ovat myös erinomainen paikka kouluun kiinnittymisen kannalta. 

– Ruokahan on aika universaali kieli. Siitä saadaan helposti puheenaihe ja yhteys oppilaan kanssa, joka on muuttanut Suomeen. Voimme Sonjan kanssa esitellä vaikka ruisleipää ja kysyä, että minkälaista leipää sinun kotimaassasi tarjotaan, Outi kertoo.

Koko koulun toimintakulttuuri 

Rehtori Maiju Rissanen näkee tärkeänä vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa myös oppituntien ulkopuolella. 

– Opettajat tervehtivät aina oppilaita. Huomaan, että oppilaat, jotka ovat olleet vain vähän aikaa valmistavassa opetuksessa, ovat aluksi arkoja. He eivät katso suoraan päin ja istuvat luokan lähellä odottamassa, että tunti alkaa. Parin viikon kuluttua he alkavat kuitenkin tervehtiä esimerkiksi sanomalla "huomenta", mikä kertoo, että he ovat oppineet jo jotain, Maiju sanoo. 

Rehtori Maiju ja apulaisrehtori Mia ovat ylpeitä Kilterin alustavista tutkimustuloksista. 

– Oli ihana saada tämmöiset alustavat tulokset meidän koulun osalta, Maiju hymyilee.  

– Olen todella ylpeä meidän valmistavien opettajien ammattitaidosta ja koko koulun toimintakulttuurista. Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden varassa, vaan se on koulun aikaansaamaa. Opettajamme käyttävät paljon aikaa keskusteluun oppilaidensa kanssa ja luovat turvallista ilmapiiriä. Kilterissä on myös koulunuorisotyöntekijä ja kouluvalmentaja, joten meillä on oikeasti resursseja, joita voimme hyödyntää, Mia kertoo. 

Tutkimus ja tulosten pohjalta kehitettävä arviointityökalu 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) VOITTO-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten vastasaapuneen oppilaan integroitumista osaksi kouluyhteisöä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa tutkitaan, millaiset kielellisen tuen mallit tukevat oppilaan siirtymistä valmistavasta opetuksesta vuosiluokille 7.–9. Lisäksi tuotetaan tietoa siitä, millainen koulujen toiminta- ja johtamiskulttuuri tukee maahanmuuttajaoppilaiden integraatiota. Tutkimusryhmään kuuluu useita professoreita ja tutkijatohtoreita. 

Tutkimustulosten perusteella kehitetään myös pedagoginen arviointityöväline, jonka tarkoitus on tukea sujuvaa siirtymää valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja arvioida oppilaan kielitaidon eri osa-alueita. Arviointityökalun kehittäminen perustuu tutkimuksesta saatuihin tuloksiin ja se jaetaan kaikille suomalaisille kouluille. 

Lue lisää 

VOITTO – Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan integraatio ja tukeminen (Jyväskylän yliopisto) 

Tutkimusartikkelit (5 kpl) julkaistaan vuoden 2025 aikana osoitteessa https://projects.tuni.fi/voitto/.