Nuorten kestävän tulevaisuuden hackathonissa syntyy toivoa ja ratkaisuehdotuksia

Hackathon on jalostunut ja muuttunut vuosien saatossa. Kaikkein tärkeintä on se, että hackathonissa toimitaan oppilas keskiössä ja järjestetään tila, aika ja mahdollisuus siihen, että uusia oivalluksia voi syntyä. Hackathonviikon työtapoihin kuuluvat tarinat, piirtäminen, dialogit, eläytyminen, ryhmätyöt ja ennen kaikkea läsnäolo ja kuuntelu. 

— Nuorten hackathon syntyi tarpeeseen, että tämä maailman tilanne vaatii sellaista koulua, jota ei nykyisessä aineopetuksessa ole mahdollista toteuttaa. Osallistuin itse hackathon-tyyppiseen prosessiin ja sen jälkeen muokkasin siitä nuorille soveltuvan version, kertoo Sanni Virtanen, Ruusuvuoren kuvataiteen lehtori. 

Tänä vuonna hackathon sai uuden ulottuvuuden, kun se toteutettiin yhteistyössä perusopetuksen vantaalaisia ilmasto- ja kestävyystekoja edistävän Vilke-hankkeen kanssa. Mukana oli oppilaita ja opettajia viidestä eri koulusta sekä järjestäjinä kestävän tulevaisuuden tutor-opettajat. Perusopetuksen tutortoiminta toteuttaa perusopetuksen vertaisohjausta erilaisista teemoista.

Hackathonissa osallistujat pohdiskelivat, mitä koulussa voitaisiin tehdä ympäristöasioiden parantamiseksi. He miettivät,mitä he haluaisivat säilyttää ja mitä ongelmia aiheeseen liittyy. Moni oppilas korosti, että aikuiset osallistuvat liian vähän ympäristöongelmien ratkaisuun. Heidän mielestään nuoret voivat vaikuttaa ja olla osa ratkaisua.Koulussa on tärkeää, että opettajat kuuntelevat oppilaita, tarttuvat oppilaiden nostamiin epäkohtiin ja pyrkivät aktiivisesti ratkaisemaan ympäristöön liittyviä ongelmia yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Hackathonin kolme teemaa 

Hackathon järjestetään yleensä kouluviikon mittaisena rupeamana, mutta tänä vuonna helmikuisen viikon katkaisi julkisen liikenteen lakko. Projekti saatettiin loppuun huhtikuussa. 

Ensimmäisten päivien dialogeissa oppilaiden keskuudessa esiin nousi kolme teemaa: 

1. Luonto ja ympäristö koulussa: Miten voitaisiin opettaa enemmän ympäristöasioista? Kuinka saadaan ihmiset kiinnostumaan ja toimimaan enemmän ympäristön hyväksi? 

2. Ulos oppimaan!: Alakoulussa ulkona oppiminen on yleistä, mutta yläkoulussa se vähenee. Miten voitaisiin lisätä ulkona oppimista? 

3. Nuorten verkostoituminen ja yhteistyö: Minkälaisia tapahtumia ja toimintaa tulisi olla, jotta yläkoulujen aktiiviset nuoret voisivat verkostoitua ja toimia yhdessä? Miten eri yläkoulujen välillä voitaisiin tehdä yhteistyötä? 

Työskentelyä pienryhmissä 

Huhtikuussa hackathonia jatkettiin sovittujen teemojen pohjalat. Oppilaat työskentelivät hackathonin ajan pienryhmissä. He rajasivat ongelmia ja tiivistivät haasteita. Kuvitteellisten hahmojen avulla he tutustuivat kohderyhmien ajatusmaailmaan ja loivat ratkaisuja. Näiden oivallusten pohjalta ryhmät tuottivat videoita, joissa esiteltiin erilaisia ratkaisuja ongelmiin. 

— Parasta on ollut kuulla muiden mielipiteitä ja jutella muiden ihmisten kanssa. Tulin mukaan sen takia, kun hackathon kuulosti kivalta ja tuo vaihtelua kouluarkeen. Työskentely on sujunut hyvin ja ollut kivaa, mutta riippuu paljon porukasta, miten se sujuu. On tärkeää, että joku uskaltaa puhua ja aloittaa keskustelut, silloin on helpompi itse liittyä mukaan, kertoo Minttu, 14, Länsimäen koulusta. 

—Meidän tekemämme videon nimi on “Yli rajojen”. Se kertoo siitä, miten nuorten tulisi uskaltaa mennä yli rajojen, toki laillisuuden puitteissa. Me toivotaan, että nuorilla olisi tila, jossa voidaan kokoontua rauhassa, suunnitella omaa toimintaa ja tehdä meille tärkeitä asioita, Minttu jatkaa. 

Hämeenkylän koulun oppilas Frida, 14, avaa myös ajatuksiaan nuorten hackathonin merkityksestä: 

— Tämä teema on ollut mielessäni jo pitkään ja tuntui hyvältä päästä miettimään aihetta muiden kanssa yhdessä. Yksin on vaikea miettiä asioita eteenpäin ja saada asioita toteutettua. En ole kovin luottavainen, että asiat etenevät ilman vaikuttamista. Minun mielestäni kaupungin päättäjien tulisi näyttää paremmin, että nuorten asiat kiinnostaa. Jos olisin itse päättäjä, järjestäisin tapahtuman ja tilaisuuden päästä vuorovaikutukseen nuorten kanssa. On tärkeää ilmaista, että me kuunnellaan, meitä kiinnostaa ja halutaan tehdä asialle jotain. Täytyy seistä sen takana mitä puhutaan, Frida painottaa 

Ratkaisujen esittäminen 

Hackathonin viimeisenä päivänä ratkaisuehdotukset kuvattiin videoille. Videoiden tavoitteena oli selkeästi esittää ongelma, sen seuraamukset sekä ratkaisut. Oppilaat muotoilivat myös konkreettisia parannusehdotuksia, joilla voitaisiin vedota päättäjiin ja johtoon.

Videon kuvaaminen vaikutti olevan nuorille luonteva tapa saada asiansa kuuluviin. Kuvakulmia, viestin sisältöä ja tapaa esittää sitä osattiin miettiä ammattimaisesti. 

Hackathoniin osallistumisessa on sisällön lisäksi yhtä tärkeää työskentelyn tapa. Oppilaita osallistavat menetelmät ovat koko hackathon-ajatuksen perusta. 

— Yksi vantaalaisen kestävän tulevaisuuden toiminnan tavoitteista on saada nuoret puhumaan tärkeistä maailman tulevaisuuteen liittyvistä asioista ja myös toimimaan niiden puolesta, kertoo Laura Merenvainio, luokanopettaja ja kestävän tulevaisuuden tutor-opettaja.  

— On ollut mahtavaa nähdä, että peruskoulun loppuvaiheessa meillä on Vantaalla näin taitavia, osallistuvia ja yhteistyökykyisiä nuoria, Laura jatkaa. 

Tapahtumaan osallistuvat opettajat ovat yhtä mieltä siitä, että hackathoniin osallistuminen on ollut positiivinen kokemus sekä opettajille että oppilaille.  

— Tuntuu upealta, että vain muutaman päivän tuttavuuden voimilla oppilaat tekevät vaikuttavaa työtä todella monipuolisilla työtavoilla: piirtävät, suunnittelevat, tekevät videoita, kirjoittavat ja keskustelevat ryhmissä, Laura jatkaa. 

— Opettajana on tärkeä nähdä, että monipuolisilla työtavoilla oppilaiden kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista ja toimijuudesta kasvaa. Näitä mahdollisuuksia ei koulu välttämättä tarjoa tarpeeksi arjessa, kertoo opettaja Paula Sahlman Vantaan kansainvälisestä koulusta. 

— Kouluissa näemme, että nuorilla on halua vaikuttaa ja tarve saada oma äänensä kuuluviin. Hackathon toimii yhtenä esimerkkinä siitä, miten vaikuttamista voi tehdä toimimalla pelkän huutamisen tai turhautumisen sijasta, opettajat huomauttavat.

Tulokset tiivistettiin videoiksi 

Vu, 16, Ruusuvuoren koulusta kertoo oman ryhmänsä toiminnasta: 

— Meidän video kertoo siitä, etteivät oppilaat mene ulos tarpeeksi koulupäivän aikana. Ehdotuksemme on, että oppilaat ja opettajat mittaavat sitä, miten paljon aikaa ulkona vietetään. Emme ole vielä miettineet varsinaista menetelmää sille, mutta uskomme, että se auttaa oppilaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Meidän fokuksemme on välitunneissa.

— On kiva mennä ulos jos on lämmintä. Oppilaiden on hyvä viettää välitunnit ulkona, koska se rauhoittaa. Jonkinlainen palkintosysteemi voisi auttaa, nuoret tarvitsevat kannustusta siihen, että ymmärtävät hyvinvoinnin merkityksen. 

Hackathoniin toimintatapana Vu on ollut tyytyväinen. 

— On ollut vähän raskasta herätä aikaisin tähän tapahtumaan monen päivän ajan, mutta mielestäni on ollut hauskaa miettiä ongelmia ja ratkaisuja. Täällä tulee puhuttua muiden oppilaiden kanssa enemmän ja olen enemmän sosiaalinen, vaikka koenkin, että jutteleminen verkossa on minulle helpompaa. Suosittelisin tätä kaikille, joita maailmanparannus kiinnostaa. Itseäni kiinnostaa enemmän teknologian mahdollisuudet tulevaisuuden ongelmien ratkaisussa, mutta uskon, että tällaisella tavallakin muuttaa maailma on oma paikkansa ja aikansa, Vu pohtii. 

— Parasta on, että pääset juttelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Voi olla vaikeaa löytää samanmielisiä ihmisiä jokapäiväisessä elämässä ja siksi on tärkeää järjestää tällaisia tapahtumia, Vu iloitsee. 

Videot lähetetään oppilaiden suunnitelmien mukaan päättäjille ja kaupungin asiantuntijoille. Videoihin on liitetty pyyntö tai ehdotus, jolla löydettyyn ongelmaan saadaan ratkaisu. Siitä voidaan olla varmoja, että tässä prosessia nuorten ääntä on kuunneltu jokaisessa vaiheessa!

Katso videolta kaikki nuorten tekemät ratkaisuehdotukset!