Liikenneturvallisuus

Hidasteen tarve tietyllä alueella perustuu liikenneympäristön ominaisuuksiin, kuten onnettomuusriskiin tai läpiajomahdollisuuteen. Päiväkotien, koulujen, urheilukenttien ja -laitosten sekä vanhusten palvelukeskusten tarpeet otetaan suunnittelussa erityisesti huomioon.

Alueen tekniset ominaisuudet, kuten maaperän tärinäherkkyys ja kadun toiminnallinen luokka sekä joukkoliikenteen kulku, lopulta ratkaisevat, onko hidasteen rakentaminen mahdollista. Jos hidasteet eivät tule kyseeseen, harkitaan myös muita mahdollisia keinoja liikenteen rauhoittamiseksi.

Suojatiet ja pyörätien jatkeet merkitään katuliittymiin ja merkittävien jalankulku- ja pyöräilyreittien kohdalle. Vähäliikenteisillä tonttikaduilla, joilla nopeusrajoitus on 30 km/h, suojatiemerkintöjä ei yleensä käytetä.

Liikennevalot tunnistavat lähestyvät ajoneuvot useimmiten katuun asennettujen ilmaisinsilmukoiden avulla. Ne sijoitetaan yleensä yhteen tai useampaan kohtaan ennen pysäytysviivaa ja pysäytysviivalle. Tästä aiheutuu se, että valot eivät vaihdu uudelleen vihreäksi ennen kuin risteykseen saapuu uusi ajoneuvo kyseisestä ajosuunnasta.

Mikäli jossain risteyksessä esiintyy toistuvasti normaalia lyhyempi vihreä valo jollekin suunnalle, voi kyseessä olla ilmaisinvika. Voit ilmoittaa siitä tai muista Vantaan liikennevaloihin liittyvistä vioista vikailmoituslomakkeella, joka välittää tiedon eteenpäin liikennevalojen huoltoon.

Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskus toimii Fintrafficin tieliikennekeskuksen yhteydessä. Liikenteenhallintakeskus hoitaa Helsingin, Espoon ja Vantaan liikennevalojen operoinnin ja vikailmoitusten vastaanoton ja välittämisen edelleen huoltotoimijoille. Kaupunkien liikennevalojen vioista voi ilmoittaa yhteiseen vikailmoitusnumeroon 09 3103 7555 ympäri vuorokauden.

Palautetta liikennevalojen toiminnasta voi antaa palautejärjestelmän kautta.

Lapsista varoittavaa liikennemerkkiä käytetään ainoastaan koulujen, päiväkotien ja leikkikenttien läheisyydessä, missä lapsia liikkuu tavallista runsaammin. Merkkiä ei käytetä asuntoalueiden kaduilla, missä lasten liikkuminen on muutoinkin ennalta odotettavissa.

Liikennepeilejä pyydetään usein tonttiliittymien katvealueisiin helpottamaan tontilta kadulle ajoa. Kaupunki ei kustanna yksityisten tonttien käyttöön tulevia peilejä.

Mikäli tonttiliittymän näköesteenä ovat kiinteistön omat istutukset tai rakenteet, tulee kiinteistön omistajan ensikädessä poistaa näköeste. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä kasvavat puut ja pensaat, oksat mukaan lukien, eivät kasva katualueella.

Tontinomistajan vastuulle kuuluvat enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan tonttiin välittömästi rajautuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito sekä kasvillisuuden siistinä pitäminen.

Kaupunki käy tarvittaessa leikkaamassa katualueella kasvavat pensaat ja oksistot, jotka haittaavat näkemiä risteysalueilla.

Mikäli näköestettä ei voida poistaa tai maaston muoto on haittaava tekijä, voi kiinteistön omistaja pystyttää peilin omalle kiinteistölle tai pyytää kaupungilta lupaa pystyttää peili kaupungin katualueelle omalla kustannuksellaan.

Lupaa voi hakea Lupapiste-palvelussa.

Tienpitäjä voi asettaa liikennevalon, liikennemerkin tai tiemerkinnän muulle kuin maantielle, kadulle tai kunnan hallinnoimalle tielle saatuaan siihen kunnan suostumuksen.

Tienpitäjä on näissä tilanteissa kiinteistön omistaja tai haltija tai tiekunta. Suostumus tulee hakea aina kun yksityistielle tai kiinteistölle, jonka piha-alue on avoin yleiselle liikenteelle, asetetaan liikennemerkkejä. Syy liikennemerkin asettamiseen voi olla esimerkiksi se, että tontilla järjestetään yleistä pysäköintiä.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan suunnitelma, jossa on esitetty kaikki ne liikenteenohjauslaitteet sijainteineen, joille suostumusta haetaan. Suunnitelman tulee sisältää myös kaikki nykyiset tontilla tai yksityistiellä olevat liikennemerkit, jos ne on tarkoitus säilyttää. Hakijana on kiinteistön omistaja, haltija, omistajan valtuuttama taho tai tiekunta.

Kun hakijana on tiekunta, tarvitaan hakemuksen liitteeksi myös pöytäkirjakopio tiekunnan kokouksesta, jossa liikennemerkkien asettamisesta on päätetty. Jos tiekuntaa ei ole, päättävät tieosakkaat asiasta yhteisesti, jolloin hakemus tulee olla kaikkien tieosakkaiden allekirjoittama.

Hakemus tulee nimetä ”Suostumus liikenteenohjauslaitteen asettamiseksi / ’tienpitäjä’” ja toimittaa kaupungin suunnitteluyksikköön osoitteeseen lausunnot.liikennesuunnittelu@vantaa.fi.

Vuonna 2021 Vantaalla kuoli neljä ja loukkaantui 152 henkilöä tieliikenneonnettomuuksissa. Määrä väheni edellisvuodesta taajamissa yhdeksän ja taajaman ulkopuolella neljä prosenttia. Vuonna 2020 kuoli neljä ja loukkaantui 160 ihmistä.