Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Laissa ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) määrätään, että ranta-alueella (enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä) tai pohjavesialueella ennen vuotta 2004 rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmän pitää täyttää perustason puhdistusvaatimus. 

Muilla alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyössä huolehditaan siitä, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy, kun kiinteistöllä 

1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan

2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.

Tärkeillä pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien puhdistaminen maahanimeyttämössä on kielletty.

Jäteveden käsittelyjärjestelmän on oltava tiivis niin, että jätevesiä ei pääse missään vaiheessa imeytymään pohjavesialueen maaperään. Maasuodattamon rakentamisen edellytyksenä on tiivis pohjarakenne. Käymäläjätevesiä sisältävät talousvedet on puhdistettunakin johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vesikäymälän jätevesien käsittely maahanimeyttämössä on kielletty.

Talousjätevesien käsittelylaitteistojen ja käsiteltyjen talousjätevesien purkupaikka on kiinteistöllä sijoitettava riittävän suojaetäisyyden päähän vedenottamosta, purosta, joesta, lammesta, järvestä, lähteestä, kaivosta ja naapurikiinteistön rajasta.

Lisäksi tulee ottaa huomioon tiedossa olevien jokien tulvista aiheutuvien ylivesitasojen (HW) korkeus siten, että käsittelyjärjestelmät sijoitetaan 0,5 metriä ylivesitason yläpuolelle.  

Haja-asutusalueilla uudiskohteissa viemäröinti suositellaan järjestettäväksi kiinteistöllä siten, että pesu- ja käymälävesien sekä erillis- että yhteiskäsittelyratkaisut ovat mahdollisia. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolellakin ensisijaisena tavoitteena Vantaalla on liittyminen viemäriverkostoon. 

Kiinteistöjen tulee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesihuoltolain (119/2001) mukaisesti liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon.  

Kiinteistön omistajan on oltava selvillä järjestelmien rakenteesta, kunnosta ja huollosta samoin kuin säiliöiden tyhjennyksistä. Todisteelliset selvitykset jätevesijärjestelmän kuntotarkastuksista, huolloista ja muista toimenpiteistä on säilytettävä. Tositteet umpi- ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä on säilytettävä kolmelta edelliseltä vuodelta ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.  

Jätevesijärjestelmää koskevista selvityksistä ja huolto-ohjeista on säädetty lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) 157 §:ssä ja jätevesisuunnitelmasta lain 157a §:ssä.

Käytöstä poistetut jätevesikaivot tulee poistaa maaperästä tai asianmukaisesti puhdistaa ja täyttää ne puhtaalla maalla Vantaan kaupungin terveydensuojelujärjestyksen mukaisesti. 

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa on noudatettava seuraavia säännöksiä:  

• Pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta, mikäli pesussa käytetään hiilivetyliuotinta sisältäviä pesuaineita tai pesu on ammattimaista tai siihen verrattavaa ja usein toistuvaa.  

• Pesussa syntyviä jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu ja huolto on kielletty katu- tai tiealueella ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla.  

Tärkeillä pohjavesialueilla kaikki pesuvedet tulee mahdollisuuksien mukaan johtaa hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään.  

Tärkeillä pohjavesialueilla ei työkoneita tule pestä eikä huoltaa työmaa-alueilla. 

Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti, vähintään keväällä ja syksyllä. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten tai ponien läpi vuoden päivittäin käyttämiä yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita.

Ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle purosta, joesta, lammesta, järvestä, valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Tarvittavan suojavyöhykkeen leveys riippuu eläinmäärästä, ulkotarhan pinta-alasta, hevosten ja ponien päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston korkeussuhteista sekä maalajista.

Ulkotarhaa ei saa sijoittaa rinteeseen, joka viettää puroon, jokeen, lampeen, järveen tai valtaojaan, ellei rinteen ja vesiuoman välille ole mahdollista jättää riittävää suojavyöhykettä, eikä tulva-alueelle.

Lannan luovutus

Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.  

Lisätietoja

Kunnallisia määräyksiä eläinten hautaamisesta annetaan lisäksi Vantaan terveydensuojelujärjestyksessä.  

Valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) tulee noudattaa.

Lantaa ei saa lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti myydä tai luovuttaa ilman Ruokaviraston hyväksyntää.  

Kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten jätteiden varastointi ja käsittely tulee järjestää kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään, pintaveteen, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön on estetty.

Maanpäällinen yksivaippainen kiinteä tai siirrettävä öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö, säiliökontti sekä yli 500 litran nestemäisten kemikaalien astiavarasto tai nestemäisen vaarallisen jätteen varasto sijoitetaan tiiviiseen suoja-altaaseen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava 110 % altaassa olevan suurimman palavaa nestettä sisältävän säiliön tilavuudesta, 100 % terveydelle tai ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta.

Säiliöt varustetaan ylitäytönestimellä.

Varasto, jossa säilytetään alle 500 litraa nestemäisiä kemikaaleja, sijoitetaan tiiviille kemikaalia läpäisemättömälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään, vesistöön tai viemäriin ja mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Suoja-allas tai kynnys mitoitetaan vähintään suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaiseksi. Varastotila on viemäröimätön tai lattiakaivo varustetaan asianmukaisella suojakannella tai sulkuventtiilillä.

Säiliön suoja-altaaseen kertyvät sadevedet käsitellään tarvittaessa kertyvän veden laadun edellyttämällä tavalla.

Kemikaalien- ja vaarallisen jätteen ulkona olevat varastot ovat aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten pääsy varastoon estetään muulla tavoin.

Polttonesteiden ja muiden kemikaalien säiliöt sijoitetaan tasaiselle ja vakaalle maaperälle, joka kestää säiliöstä aiheutuvan kuormituksen. Säiliöt sijoitetaan siten, että kemikaalit eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin vesistöön, pohjaveteen tai maaperään.

Polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikat päällystetään tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella tai vastaavasti. Tankkaus- ja täyttöpaikat sijoitetaan tai rakennetaan siten, että kemikaalit eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin, vesistöön, pohjaveteen tai maaperään. Tankkaus- ja täyttöpaikoilla on imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Säiliön täyttöventtiili tai siirtopumppu lukitaan työajan ulkopuolella ja tarvittaessa muulloinkin asiattoman käytön estämiseksi.

Lisäksi tärkeillä pohjavesialueilla

Rakennusten ulkopuolelle sijoitettavat kiinteät öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt ovat kaksivaippaisia. Säiliöt varustetaan ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä. Työkoneet säilytetään tiiviillä seisonta-alustalla. Työkoneiden pesua ja huoltoa ei tule tehdä työmaa-alueilla. Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 43 § mukaan työkoneiden poltto- ja voitelunesteiden ja muiden aineiden varastointi työmaalla on järjestettävä siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään.

Työmaa-alueilla säilytetään työkoneiden polttoainetankeissa olevan polttoaineen lisäksi erillisessä säiliössä kerrallaan yhteensä enintään 2000 litraa polttonesteitä. Muita pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavia kemikaaleja ei säilytetä työmaa-alueella.

Lisätietoja

Kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista säädetään kemikaalilaissa (599/2013). Liitteessä olevat suositukset eivät koske laitoksia, joiden kemikaalien käsittely ja varastointi ylittää valtioneuvoston asetuksessa 685/2015 määritellyn ilmoitus- tai lupavelvollisuusrajan.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta, merkitsemisestä ja jätteistä annettavista tiedoista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012). Tarvittaessa kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä voidaan antaa suosituksia vastaavia määräyksiä ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisesti.

Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava muulla kuin tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva käytössä oleva maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin.

Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva maanpäällinen öljy-, polttoaine- ja muu kemikaalisäiliö sekä maanalainen polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja toisen kerran 5 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta sekä siitä eteenpäin 5 vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi on tarpeen tehdä tarkastusta useammin.

Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.

Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maanalainen käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistutettava ne ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.

Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen 1.6.2006 asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava.

Kaupunkiympäristölautakunnan lupajaosto voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu maanalainen säiliö, mikäli poistaminen on teknisesti vaikeaa tai siitä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa on haltijan annettava tieto maassa olevasta säiliöstä uudelle haltijalle.

Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan, että maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan ilmoitettava siitä välittömästi valvontaviranomaiselle (ympäristönsuojelulaki 134 §).

Maarakentamisessa voidaan käyttää puhtaita mineraalisia ja muita jäte-eriä vähäisessä määrin korvaamaan luonnonaineksia seuraavin edellytyksin:

• materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita eikä aiheuta muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle
• materiaali on murskattu käyttötarkoitukseen sopivaksi
• sijoituspaikka ei ole tärkeällä pohjavesialueella ja etäisyys talousvesikaivoon on riittävä
• jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään
• jätteen sijoittamiselle on kiinteistön omistajan ja haltijan hyväksyntä.

Sijoittajan on oltava selvillä jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta.

Jätteen sijoittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Vantaan ympäristökeskukseen vähintään 30 vuorokautta ennen sijoittamista.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa jätteen käytöstä maarakentamisessa on annettava tieto uudelle haltijalle.

Ammattimainen tai laitosmainen jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen vaatii aina ympäristöluvan tai muun hyväksynnän.

Kemiallisessa maalinpoistossa, rakennusten julkisivujen ja muiden rakenteiden hiekkapuhalluksessa sekä poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita työkohde ja maanpinta on suojattava esimerkiksi peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään, viemäriin ja vesistöön estetään.

Saumausmassa sekä pohjatäytenauha on poistettava mahdollisimman täydellisesti. Työmaa-alue on siivottava viivytyksettä ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Pölysuojauksesta on säädetty tarkemmin 17 §:ssä.

PCB- tai lyijypitoinen saumausmassa ja kemiallisessa maalinpoistossa syntyneet jätteet tulee käsitellä yleensä vaarallisena jätteenä. Saumausmassajätteen varastoinnissa on huolehdittava siitä, että ulkopuoliset eivät pääse käsittelemään jätettä.

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Kielto ei koske:

• kuivan, puhtaan ja käsittelemättömän puujätteen polttoa asianmukaisessa tulisijassa
• paperin ja pahvin käyttöä sytykkeenä
• oksien, kuivien risujen ja lehtien avopolttoa maa- ja metsätalousalueilla ja muilla harvaan asutuilla alueilla
• hakkuutähteiden, olkien tai muiden vastaavien maa- ja metsätaloustarkoituksessa poltettavien jätteiden polttoa.

Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille eikä lähiympäristölle. Poltettavan materiaalin tulee olla kuivaa.

Lämmityskattilat ja muut tulipesät on säädettävä, huollettava ja niitä on käytettävä siten, ettei päästöistä aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lämmityslaitteiston kunto on vaadittaessa osoitettava asiantuntijan antamalla arviolla.

Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa esimerkiksi paine- ja pintakäsiteltyä puutavaraa, vaneria tai muovia, koska niiden palaessa ympäristöön pääsee nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä.

Eri viranomaisten yhteistyönä on laadittu Opas puunpolttoon.

Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa.

Lumen vastaanottopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, etteivät lumen sulamisvedet eikä toiminta muutoinkaan aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen tärkeille pohjavesialueille, vesistöön ja ranta-alueille on kielletty.

Lumen vastaanottopaikkojen ja välivarastointipaikkojen toiminnasta ei saa aiheutua haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle. Toiminnassa on otettava huomioon näiden määräysten 24 §:n säännös erityisen häiritsevästä melusta yöaikaan ja pyhäpäivinä.

Vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen.

Rakennusten julkisivuja hiekkapuhallettaessa ne on peitettävä pölyn ja hiekkapuhallusjätteiden leviämisen estämiseksi. Julkisivut on peitettävä myös, mikäli asbestipitoisella pinnoitteella käsiteltyjä julkisivuja pestään painepesulla, jossa paine on yli 60 baaria, tai pinnoite on hilseilevää. Määräys julkisivujen peittämisestä ei koske vähäisiä korjaus-, puhdistus- tai paikkaustöitä.

Rakennusten ulkopintoja käsiteltäessä ikkunat ja muut ulkoilma-aukot on tiivistettävä siten, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden tunkeutuminen rakennuksen sisälle estetään. Tiivistämismääräys ei koske vähäisiä korjaus- puhdistus- tai paikkaustöitä. Koneellinen ilmanvaihto on tarvittaessa keskeytettävä työn ajaksi.

Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä elementtisaumoja poistettaessa on hiomisessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estettävä kytkemällä hiomakone riittävän imukykyiseen kohdeimuriin.

Ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallustöiden ja muiden mahdollisesti haittoja aiheuttavien töiden yhteydessä tulee riittävällä suojauksella huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa tai vaaraa kiinteistön asukkaille, naapureille tai ympäristölle.

Rakennusten julkisivujen ja muiden ulkoisten rakenteiden kunnostustyötä tekevän on tehtävä Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle kirjallinen ilmoitus ympäristöä haittaavasta rakennustyöstä vähintään 14 vuorokautta ennen työn aloittamista. Lisäksi työstä on tiedotettava työn vaikutuspiirissä oleville asuinkiinteistöille ja muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä rakennusten ulkoseinien ja muiden ulkona olevien rakenteiden vähäisestä puhdistuksesta, kunnostuksesta tai paikkauskorjauksesta.

Rakennus- ja purkutyöt on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa käytettävä kalusto on varustettava tarkoituksenmukaisella pölyntorjuntalaitteistolla, jonka on oltava aina käytössä, kun työtä tehdään lähellä asuntoja, kouluja, päiväkoteja tai muita kohteita, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.

Työmailla on raskaan liikenteen ajoväylät, siirrettävä maa-aines sekä purkuainekset pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös työmaiden välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.

Terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä tehtävästä selvityksestä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 55 §:ssä. Selvitys on tarvittaessa esitettävä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisten rakennus- ja purkulupahakemusten yhteydessä.

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa A1, kohta 12.6) on määrätty, että rakentamisen työmenetelmien tulee olla sellaiset, että estetään pölyn ja muiden haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön ja kohtuuton melu.

Murskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava riittävän tehokkailla pölynestolaitteilla. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi. Pölynerottimia ei saa tyhjentää murskeen joukkoon.

Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään.

Louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Porauslaitteet on varustettava tarkoituksenmukaisella pölyntorjuntalaitteistolla, jonka on oltava aina käytössä, kun työtä tehdään. Mikäli porauspölynsidonnassa ei käytetä pölynsidonta-aineita, ei pölynkeräyslaitteistoa saa tyhjentää räjäytyspaikalle eikä louheen sekaan. Pölynsidonta-aine ei saa aiheuttaa ympäristö- tai terveyshaittaa.

Työmaakohtaisia määräyksiä pölyhaittojen estämiseksi voidaan antaa ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesta meluilmoituksesta annettavassa päätöksessä.

Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossa- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa.

Lehtipuhaltimia ei saa käyttää hiekan poistossa.

Erityistä melua tai tärinää aiheuttavien toimintojen ja tapahtumien järjestäjien on kirjallisesti tiedotettava teettämästään toimenpiteestä tai järjestämästään tapahtumasta melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen kirjallinen ilmoitus Vantaan ympäristökeskukselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ainakin seuraavista toiminnoista:

1. Tilapäinen murskaamo.  

2. Louhintatyö, johon kuuluu porausta, räjäytystä, rikotusta tai louheen lastausta ja ajoa, sekä paalutus ja hydraulisen iskuvasaran käyttö, jos  

• toimintaa harjoitetaan muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00
• louhintatyötä tehdään yli 25 vuorokautta
• paalutustyötä tehdään tai hydraulista iskuvasaraa käytetään yli 10 vuorokautta.

3. Ammattimainen rakennus-, purku-, korjaus- tai kunnostustyö tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa yli 85 desibelin melutason 10 metrin etäisyydellä melulähteestä ja jota tehdään joko 

• kahtena tai useampana yönä klo 22.00–7.00
• yli viisi päivää klo 18.00–22.00 välisenä aikana
• kahtena tai useampana viikonloppuna, perjantaista klo 18.00 maanantaihin klo 7.00
• yleisenä juhlapäivänä tai yli 25 päivänä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–18.00.

4. Tilapäinen erityisen häiritsevää melua aiheuttava tapahtuma, kuten  

• ulkoilmakonsertti
• moottoriurheilukilpailu
• urheilu-, huvi-, tai näytöstilaisuus tai muu suuri yleisötapahtuma
• lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua.

5. Ilotulitusnäytökset, jos näytös järjestetään klo 24.00–7.00 tai siinä ammutaan halkaisijaltaan yli 100 millimetriä tai meluisuudeltaan vastaavia ilotulitteita klo 22.00 jälkeen. Määräys ei koske vuoden vaihteessa järjestettävää ilotulitusta.

Kohdan 4 ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske yksipäiväistä tapahtumaa, joka järjestetään maanantaista lauantaihin klo 7.00–20.00 tai sunnuntaina tai yleisenä juhlapäivänä kello 12.00–20.00.

Järjestäjän on tehtävä kokoontumislain (530/1999) 14 §:n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille 14 §:ssä mainituin poikkeuksin. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi.

Ilotulitteiden käytöstä on säädetty laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1101/2015).

Ilotulitteiden käytöstä on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaisille ja ilotulitusnäytöksestä turvatekniikan keskukselle ja poliisille.

Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö sekä erityisen häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot on kielletty ulkona asuin-, potilas- tai majoitushuoneistojen läheisyydessä yöaikaan klo 22.00–07.00 sekä sunnuntaisin ja yleisinä juhlapäivinä ennen klo 10.00 ja klo 22.00 jälkeen. Määräys ei koske välttämättömien tilapäisten töiden suorittamista.

Äänentoistolaitteiden käytössä on huolehdittavaa siitä, että laitteet on suunnattu ja säädetty siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän.

Kiinteistönhaltijan tai -omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai -järjestäjän on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista.

Ympäristönsuojelumääräysten valvontaan ja hallintopakkoon sovelletaan ympäristönsuojelulain 13 luvun säännöksiä. Rangaistuksista säädetään ympäristönsuojelulain 188 §:ssä ja rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä.