Kielet ja kansalaisuudet

Asiasanat

Tieto- ja hallintopalvelut

Vantaalla puhutaan yli 120 äidinkieltä ja yleisin vieras kieli on venäjä. Vieraskieliset ovat iältään selvästi nuorempia kuin kotimaankieliset ja eniten heitä on alle kouluikäisissä ja 30–44-vuotiaissa. Kaupunginosissa vieraskielisten osuus vaihtelee muutamasta prosentista 51 prosenttiin.

Joka neljäs vantaalainen on vieraskielinen

Vantaalaisista 72,9 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 24,8 prosenttia vieraskielisiä vuonna 2022. Saamenkielisiä Vantaalla asui 25 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan ja vieraskielisten osuus on noussut. 2000-luvun alussa Vantaan väestöstä suomenkielisiä oli 92 prosenttia, josta osuus on vuosi vuodelta tippunut 73 prosenttiin. Pudotus on ollut suurin Hakunilan suuralueella, jossa suomenkielisiä on lähes 6 700 vähemmän kuin 2000-luvun alussa, ja suomenkielisten osuus on laskenut 91 prosentista 64 prosenttiin.

Ruotsinkielisten osuus on vuosituhannen vaihteen 3,4 prosentista pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2022 Vantaalla asui 5 450 ruotsinkielistä (2,2 %). Ruotsinkielisten osuuksissa ei ole nykyään isoja eroja suuralueittain. Vuonna 2022 ruotsinkielisten osuus oli matalin Korsossa ja Koivukylässä (1,5 %) ja seuraavaksi alhaisin Hakunilassa (2,3 %). Muilla suuralueilla osuus oli 2,6 prosenttia.

Vuonna 2022 Vantaalla asui lähes 60 300 vieraskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 24,8 prosenttia koko väestöstä. Vantaan jälkeen seuraavaksi eniten vieraskielisiä asui Espoossa (21,9 %), Närpiössä (19,5 %) ja Helsingissä (18,3 %).

Vantaalla vieraskielisten osuus kasvoi edellisvuodesta 1,9 prosenttiyksikköä, joka oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Vantaan, kuin myös Helsingin, väestö kasvoi jo kolmatta vuotta peräkkäin ainoastaan vieraskielisten ansiosta. Vantaalla vieraskielisten määrä lisääntyi 5 300 hengellä vuonna 2022, kun kotimaankielisten määrä väheni 1 700 hengellä.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan. Vuonna 2022 eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista 33–35 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä, 7–15- ja 16–29-vuotiaissa, vieraskielisiä oli 28 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan seitsemän prosenttia oli vieraskielisiä.

Vieraskielisten osuus vaihtelee alueittain

Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2022 vieraskielisten osuus oli pienin Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla (19 %) ja suurin Hakunilassa (34 %). Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, vieraskielisten osuus oli Hakunilassa suurin kaikissa ikäryhmissä.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä ja Havukoskella, joissa vieraskielisiä on jo yli puolet alueen väestöstä (51 %). Seuraavaksi suurin vieraskielisten osuus oli Hakunilassa (45 %) ja Mikkolassa (39 %). Alhaisin vieraskielisten osuus oli Sotungissa (3 %) sekä Vestrassa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja Linnaisissa (5 %).

Vieraskielisten osuus oli lähes kaikissa ikäryhmissä suurin Havukoskella ja Länsimäessä. Näillä alueilla vieraskielisten osuus nousi jopa 70 prosenttiin, kun kyse oli alle 16-vuotiaista ja 30–44-vuotiaista. Veromiehen kaupunginosassa oli eniten 60 vuotta täyttäneitä vieraskielisiä, 18 prosenttia alueen väestöstä.

Yleisin vieras kieli venäjä

Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 122 eri kieltä vuonna 2022. Vantaan yleisin vieras kieli oli venäjä, jota äidinkielenään puhui 4,1 prosenttia väestöstä. Sen jälkeen tulivat viro (3,6 %), arabia (2,1 %), albania (1,6 %) ja somali (1,4 %).

Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2013 lähtien sekä venäjän- että vironkielisiä on ollut enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuonna 2014 viro ohitti venäjän ja nousi Vantaan toiseksi yleisimmäksi kieleksi suomen jälkeen. Vironkielisten kasvu alkoi kuitenkin hidastua 2010-luvun loppupuolella ja vuodesta 2019 lähtien toiseksi yleisin kieli on ollut jälleen venäjä. Vuonna 2022 Vantaalla asui 10 100 venäjänkielistä ja 8 700 vironkielistä.

Viime vuosina arabiankielisten osuus on noussut suhteellisesti eniten, vaikka kieliryhmän osuus koko väestöstä on edelleen melko alhainen (2,1 %). Vuoden 2016 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 2017 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin (suomi on laskettu kieliin mukaan). Jos kehitys jatkuu samanlaisena, arabia on pian Vantaan neljänneksi yleisin kieli, sillä heitä on enää vajaa 300 vähemmän kuin ruotsinkielisiä.

Albaniankielisten määrä on myös kasvanut ja vuoden 2021 aikana albaniasta tuli yleisempi kieli kuin somalista. Vuonna 2022 albaniankielisiä asui Vantaalla 3 850 ja somalinkielisiä 3 300.

Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli vuonna 2022 neljällä suuralueella kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa venäjä ja viro olivat yleisimmät kielet, mutta ruotsi ei mahtunut kolmen joukkoon. Hakunilassa ja Koivukylässä arabia oli kolmanneksi yleisin kieli ja Korsossa albania.

Vieraskieliset nuorempia kuin kotimaankieliset

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (54 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuriakin eroja sukupuolten kesken. Kun tarkastellaan Vantaan 25 yleisintä kieltä, suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 79 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog 59 prosentin osuudellaan. Selvästi miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 86 prosenttia oli miehiä. Toiseksi eniten miehiä (68 %) oli latviankielisissä.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (32 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (42 v.). Kun tarkastellaan yleisimpiä kieliä, myös niissä ikäjakauma on varsin erilainen. Somalia äidinkielenään puhuvista 34 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun thain-, tagalogin- ja uzbekkinkielisillä osuus oli 12 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (20 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, seitsemän prosenttia. Uzbekkin puhujissa ei ollut yhtään 65 vuotta täyttänyttä.

Ulkomaan kansalaisista joka neljäs on virolainen

Vantaalla asui 38 000 ulkomaan kansalaista vuonna 2022, mikä oli 15,6 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli huomattavasti suurempi, 61 400 henkilöä (25,3 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 20 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 34,8 %) ja Aviapoliksen suuralueella vähiten, 11,6 prosenttia (19 %).

Vantaan ulkomaan kansalaisista 54 prosenttia oli tullut Euroopasta, 34 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja noin 2 prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 68 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 26 prosenttia oli tullut Virosta, 8 prosenttia Venäjältä ja 6 prosenttia Irakista.

Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten venäläisille

Vuonna 2022 Suomen kansalaisuus myönnettiin 1 130 Vantaalla asuvalle ulkomaalaiselle, mikä oli peräti 350 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 909.

Vuonna 2022 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 77 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille ja irakilaisille (14–15 %). Vuodesta 2003 lähtien venäläiset ovat olleet suurin kansalaisuuden saanut ryhmä, mutta muiden kansalaisuuksien osalta tilanne on viime vuosina muuttunut. Vuosina 2021 ja 2022 toiseksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin irakilaisille, mutta vuosina 2019–2020 virolaiset olivat toiseksi suurin ryhmä ja vuosina 2005–2018 somalit (pois lukien vuosi 2011).

Kun ajanjaksoa pidennetään 2010- ja 2020-lukuihin, voidaan kansalaisuuden saaneita tarkastella sukupuolen ja iän mukaan (tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 30 Suomen kansalaisuuden saanutta ko. ajanjaksolla). Vuosina 2010–2022 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (53 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä eroja. Suurin naisenemmistö kansalaisuuden saaneissa oli Thaimaan kansalaisilla (81 %), jonka jälkeen tuli Brasilia (76 %) ja Kiina (72 %). Miesenemmistö oli suurin Yhdistyneen kuningaskunnan (Britannia) ja Algerian kansalaisilla (68–71 %).

Vuosina 2010–2022 Suomen kansalaisuuden saaneista 43 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla ja somaleilla (61–64 %), kun 55 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin ruotsalaisilla (34 %) ja briteillä (21 %).

Avainsanat

VäestöTilastot