Ekologisesti kestävä Vantaa

Ekologisesti kestävä Vantaa -teeman toteutusta ohjaa resurssiviisauden tiekartta, jonka avulla Vantaa pyrkii tavoitteeseensa olla vuonna 2030 hiilineutraali ja edistää luonnon monimuotoisuutta, resurssiviisautta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä asukkaiden ja yhteisöjen vastuullista toimintaa. On olennaista osallistaa tähän työhön paitsi koko kaupunkiorganisaatio, myös kaupunkialue laajemmin. Ekologisesti kestävä Vantaa -teemaa ei voikaan nähdä erillisenä muista teemoista, vaan ympäristön kestävyys tulisi huomioida kaikessa toiminnassa.

Pikkulintu istuu puun oksalla.

Johdanto

Vantaa vastaa osaltaan kansainväliseen tavoitteeseen, jolla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030, mikä tarkoittaa, että kaupunki vähentää päästöjään 80 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on laadittu Ekologisesti kestävä Vantaa -strategiateemaa tukeva ohjelma resurssiviisauden tiekartta.

Vuonna 2021 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 872 kt hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv) eli kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin vastaava luku oli 871 kt CO2-ekv. Jotta kaupunki olisi hiilineutraali tulisi päästöjen vuonna 2030 olla 215 kt CO2-ekv.

Vantaan resurssiviisauden tiekartta hyväksyttiin vuonna 2018 ja päivitys uudelle valtuustokaudelle hyväksyttiin helmikuussa 2022. Päivitetyn resurssiviisauden tiekartan tavoitetilana vuonna 2030 on hiilineutraali Vantaa, jossa kaupungin suunnittelu ja toteutus on resurssiviisasta, luonto monimuotoista, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja jossa asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen toimintatavat ovat vastuullisia.

Tavoitetilaa kohti edetään resurssiviisauden tiekartan kuudella kaistalla: Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, Hiilineutraali energia, Materiaalien elinkaari ja kiertotalous, Monimuotoinen luonto, Vastuullinen Vantaa ja Hiilinielut ja kompensointi.

Vantaan resurssiviisauden tiekartan toimenpiteiden toteutumisen yhteenveto kirjataan vuosittain Ympäristövastuuraporttiin. Raportissa kerrotaan myös vuoden aikana kaupungissa tehdyistä hyvistä esimerkeistä ilmastoasioiden ja resurssiviisauden eteenpäin viemiseksi. Vuoden 2023 keväällä resurssiviisauden tiekartan toimenpiteiden etenemistä voi Ympäristövastuuraportin lisäksi seurata myös toimenpidetasolla Ympäristövahti-sovelluksella, joka on avoinna kaupungin nettisivuilla.

Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen

Resurssiviisaasti toteutettu yhdyskuntarakenne mahdollistaa vantaalaisille kestävän ja vähäpäästöisen elämäntavan, kestävät liikkumismuodot ja luonnon arvojen turvaamisen. Ympäristövastuun toteuttamisen kannalta keskeistä on vähentää ympäristön kuormitusta ja panostaa vihreisiin, kestäviin ja esteettömiin ratkaisuihin ja julkisiin tiloihin sekä lisätä mahdollisuuksia osallistavaan, integroituun ja kestävään asuinyhdyskuntien suunnitteluun. Maankäytön ratkaisuilla voidaan merkittävästi vähentää Vantaan alueen kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi vaikuttamalla rakennusten energiankulutukseen, uusiutuvan energian käyttöön ja liikenneratkaisuihin. Vaikutukset syntyvät viiveellä vuosien kuluttua ja ovat pitkäkestoisia. Samalla suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään Vantaata muuttuvan ilmaston vaatimukset huomioiden.

Vantaa sijaitsee valtakunnallisten pääväylien, kansainvälisen lentokentän sekä kauko- ja lähiliikenteen rautateiden solmukohdassa. Monipuoliset ja kattavat liikenneyhteydet mahdollistavat sujuvat matkaketjut kaupungin ja metropolialueen sisällä sekä muualle Suomeen ja ulkomaille. Vantaalla liikennejärjestelmän osalta panostetaan tulevina vuosina erityisesti toimivaan joukkoliikenteeseen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen, liikenteen infrastruktuurin sujuvoittamiseen ja ajoneuvojen vähäpäästöisyyden edistämiseen. Suunnitteilla oleva ratikka on yksi Vantaan seuraavien vuosien kärkihankkeista.

Hiilineutraali energia

Vantaalla energiantuotanto ja -kulutus aiheuttavat valtaosan ilmastopäästöistä. Kaukolämmitettyjen rakennusten kerrosneliöiden osuus koko kaupunkialueella on noin 70 prosenttia. Tavoitteena on, että Vantaan alueella on luovuttu lämmityksessä fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuutta parannetaan systemaattisesti niin omissa kuin koko kaupunkialueen kiinteistöissä. Kuntalaisia kannustetaan aktiivisiksi energiantuotannon toimijoiksi. Keskeistä on varmistaa edullinen, luetettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille kestävällä, vähäpäästöisellä tavalla.

Vantaan Energia tekee määrätietoisesti töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Hiilinegatiivinen 2030 -hankekokonaisuudellaan, jonka myötä yhtiö sitoo toiminnallaan enemmän hiilidioksidia kuin se vapauttaa ilmakehään. Näin yhtiö etenee kohti hiilinegatiivisuutta vuonna 2030. Vantaan kaupunki omistaa 60 prosenttia Vantaan energiasta.

Materiaalien elinkaari ja kiertotalous

Vantaa on yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa. Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä rakennukset aiheuttavat kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Rakennusten elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä rakennusmateriaalien osuus on merkittävä, ja päästöjä aiheuttaa myös esirakentaminen. Rakennusmateriaalien merkitys kasvaa edelleen rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja käytön aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä.

Vantaalla uusiomateriaalien käyttö on lisääntynyt infran rakentamiskohteissa. Infrarakentamisessa on myös pilotoitu hiililaskuria hyvin tuloksin. Rakennusvalvonnassa on otettu käyttöön rakennus- ja purkujäteselvityksen sähköinen menettely.

Monimuotoinen luonto

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat toisiaan vahvistavia kestävän kehityksen kriisejä. Vantaa on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja edistämiseen monien kansainvälisten sopimusten sekä EU:n ja kansallisen lainsäädännön kautta. Myös kaikki valtuustoryhmät sitoutuivat vuodet 2021–2023 kattavassa valtuustosopimuksessa laatimaan pitkän aikavälin strategian mittareineen lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vantaan kaupunki on sitoutunut strategiassaan huolehtimaan luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja monimuotoisuuden tilan seurannasta.

Vuonna 2022 päivitettyyn kaupungin resurssiviisauden tiekarttaan lisättiin uusi kaista, Monimuotoinen luonto. Tämän kaistan tavoitteet ja toteutussuunnitelmien toimenpiteet toimivat Vantaalla luonnon monimuotoisuusohjelmana. Vuonna 2023 kaistan toimenpiteitä tukemaan laaditaan luonnon monimuotoisuuden kokonaissuunnitelma.

Vastuullinen Vantaa

Resurssiviisauden tiekartan Vastuullinen Vantaa -kaistalla tarkoitetaan kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien osallistamista ympäristövastuulliseen toimintaan. Kaupunki toimii esimerkkinä, mahdollistajana ja viestinviejänä muille ja kehittää myös erilaisia yhteistyön muotoja, joilla ympäristövastuuta edistetään. Esimerkkejä näistä toimista on myös tämän raportin muissa osioissa, esimerkiksi elinvoimainen ja osaava Vantaa -teeman alla. Tässä osiossa nostetaan esiin toimia, joilla erityisesti kouluja, lapsia ja nuoria kannustetaan toimimaan ympäristön hyväksi ja tekemään vastuullisia valintoja, millä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Hiilinielut ja kompensointi

Hiilineutraalius tarkoittaa, että alueellisesti Vantaalla kasvihuonekaasupäästötase on nolla. Vantaan hiilineutraaliustavoitteessa päästöjä on vuonna 2030 vähennetty vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Loput 20 prosenttia voidaan sitoa kasvillisuuteen, maaperään ja puurakentamiseen tai kompensoida päästövähennystoimia muualla. Hiilikädenjäljen huomioiminen on myös noussut esille. Jos päästövähennyksissä ylitetään 80 prosentin osuus, vähentää se tarvetta hankkia kompensaatioita.

Tavoitteeksi on asetettu kaupunkialueen päästöjen kompensointi, hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistaminen, hiilikädenjäljen kasvattaminen ja hiilinegatiivisuuden edistäminen sekä kaupungin omien suorien päästöjen kompensointi. Taloudellisesti ja tieteellisesti kestävät ja Vantaan kannalta hyödylliset kompensointimekanismien tavat selvitetään tekemällä yhteistyötä muiden kaupunkien, valtion, Syken ja HSY:n kanssa. Kompensointitapoja otetaan käyttöön kokeilujen kautta ja haetaan kokemuksia kompensoinnista muista kaupungeista. Tavoitteena on luoda kompensaatiomalli ja saada kompensaatiolaskenta osaksi päästölaskentaa.

Lisätietoja

Lotta Alajoki

Strategia ja tutkimus
Vastuullisuusasiantuntija
lotta.alajoki@vantaa.fi