Oikea osaaja oikeisiin tarpeisiin
Kun monilla aloilla kärsitään osaajapulasta, on samaan aikaan tuhansia ihmisiä vailla töitä. Vantaalla työttömyyden kierteeseen puututaan palvelutarve edellä, ja hyväksi havaitussa mallissa työpaikat sekä osaaminen kohtaavat toisensa entistä sujuvammin.
Vantaan Osaamiskeskuksella työllisyys-palveluiden omavalmentajat kartoittavat työnhakijoiden vahvuuksia, ja yritysyhteistyön suunnittelijat auttavat työvoimaa tarvitsevia yrityksiä löytämään työnhakijoista yritysten tarpeisiin parhaiten sopivat henkilöt. Ketterällä yhteistyöllä on saatu erinomaisia tuloksia. Nyt hyväksi havaittu malli moniste-taan ja tuunataan myös kaupungin muille työllisyyspalveluiden asiakasryhmille sopivaksi.
– Lähtökohta on palvelutarpeessa. Pohdimme millaisia osaajia yritykset tar-vitsevat ja millaista osaamista työttömät työnhakija-asiakkaamme tarvitsevat työllistyäkseen, Vantaan työllisyyspäällikkö Eija Väätäinen kertoo.
Yksilöllistä valmennusta erityisesti maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille tarjoavan Osaamiskeskuksen toimintatapa on tehokas ja suoraviivainen. Kun työnhakijan osaaminen on kartoitettu, työllistymistä tukevaa polkua lähdetään rakentamaan sitä vahvistamalla. Jos työllistämistoimi ei tuota tulosta, tehdään korjausliike ja kokeillaan jotain muuta. Palautetta annetaan puolin ja toisin, ja prosessista opitaan. Yritysasiakkaita autetaan haasteelliseksi koetussa rekrytoinnissa heidän tarpeitaan kuunnellen ja avoimesti keskustellen.
– Uskallamme myös sanoa työnantaja-asiakkaille ei-oota, ja pyydämme heitä pohtimaan, olisivatko he valmiita tarkastelemaan työntekijöille asettamiaan kriteereitä ja kiinnostuneet kouluttamaan itselleen työntekijän esimerkiksi oppisopimuksella tai hyödyntämään työnantajille tarkoitetun palkkatuen työttömän rekrytoimiseen, Vantaan Osaamiskeskuksen yritysyhteistyösuunnittelija Minna Honkanen kertoo.
Osaamiskeskuksen asiakasmäärät ovat vuodessa kasvaneet merkittävästi. Toimintamallia on hiottu, ja onnistumisprosentti työllistämistoimissa on säilynyt korkeana.
– Olemme saaneet kiitosta järjestämistämme anonyymeistä haastattelutilanteista ja näiden myötä onnistuneista rekrytoinneista. Haastattelutilanteeseen valitut työnhakijat ovat myös valmiiksi tietoisia, millaisia tehtäviä ja odotuksia työnantajalla on. Työnantajayritykset luottavat, että ymmärrämme heidän tarpeensa ja löydämme juuri heille parhaiten sopivat hakijaehdokkaat haastatteluun, Honkanen kertoo.
Työ ja tarve kohtaamaan notkeasti
Kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta tulevien työllisyystoimien valmistelu (TE24-uudistus) on Vantaalla hyvällä mallilla. Palveluja on ehditty pilotoida ja viedä käytäntöön. Väätäinen iloitsee siitä, että kaupunki saa rakentaa palve-lukokonaisuuden itse, vantaalaisille parhaiten toimivaksi.
– TE24-uudistuksessa on kyse kokonaisvaltaisesta palveluiden uudistamisesta, jossa työllisyyspalveluita ovat toteuttamassa myös kaupungin muut toimijat kuten oppilaitokset ja elinvoimapalvelut.
Uudistuksen myötä Vantaan työllisyyspalveluiden asiakasmäärä tulee kasvamaan noin neljällä tuhannella työnhakijalla. Kaikilla ei ole tarvetta Osaamiskeskuksen kehittelemälle yksiölliselle työllistämispolun rakentamiselle, suurella osalla työnhakija-asiakkaista on vain tarve löytää töitä. Tähän Vantaalla on suunniteltu itsenäisen työnhaun ja yritysten työvoimatarpeen kohtaamispaikka, Palvelutori.
– Tehostetun työnvälityksen palvelu toteutetaan Vantaalla Palvelutori-konseptina, joka saattaa yhteen työntekijöitä tarvitsevat yritykset ja työnhakijat. Yritykset saavat Palvelutorin asiantuntijoilta tietoa työnhakijoista ja työnhakijat puolestaan tietoa avoimista työpaikoista, rekrytointitilaisuuksista sekä muista tarjolla olevista työllistymistä edistävistä palveluista. Työnhakijoiden apuna ovat yritys- ja työllisyysasiantuntijat ja koulutuksen ammattilaiset.
Valmennusta työnhakuun sekä työllistämissuunnitelman lakisääteinen laadinta on edelleen tarjolla työnhakija-asiakkaille.
Väätäinen kertoo, että Palvelutorille tullaan myöhemmin hakemaan yhteistyökumppaneita kuten esimerkiksi rekrytointiin liittyviä palveluntuottajia.
Kansainvälistyminen on kilpailuetu työmarkkinoilla
Vantaan Osaamiskeskuksen Honkanen ja kollegansa Aarno Sirpi ovat huomanneet, että työllistymisen esteenä on useammin suomen kielen riittämättömät taidot sekä haasteet digitaitoja vaativassa työnhaussa kuin esimerkiksi ammatillisen osaamisen puute. Monella maahanmuuttaneella on Suomessa suoritettu ammatillinen koulutus.
Kielimuuri on konkreettinen hidaste työllistymiselle. Se ei kuitenkaan ole este, kuten Osaamiskeskuksen malli on osoittanut. Työllistävä yritys voi saada suomen kielen opetusta maahanmuuttajataustaiselle työntekijälleen, vaikka ihan työpaikalle kielikummipalvelun myötä.
Sirpi kertoo, että englanninkielisten palveluiden sekä työpaikkojen tarve on viimeisen vuoden aikana korostunut. Kielitaito yleisestikin nousee keskusteluissa yhä useammin esille.
– Työnantajien olisi hyvä nähdä kielitaito kilpailuvalttina ja miettiä, miten työtehtäviä voitaisiin räätälöidä niin, että ne hoituvat ilman sujuvaa suomen kieltäkin.
Yritysyhteistyösuunnittelijat ovat saaneet yrityksiltä kiitosta myös toimiessaan tulkkina työllistämisen byrokratiaviidakossa. Honkasella ja Sirpillä onkin selkeä viesti työnantajille, joilla on tarve työvoimalle: me autamme erilaisissa työvoimahaasteissa, ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin yhteistyötahojen tai palveluiden pariin.
