Vantaa ennen: Näin 50-vuotias kaupunki aikuistui

1. Vantaan huippumodernit lähiöt houkuttelivat asukkaita 1970- ja 1980-luvulla

Kaupunkioikeudet vuonna 1974 saanut Vantaa pyrki pitämään palvelunsa alusta lähtien houkuttelevina. Nuori kaupunki halusi kasvaa ja menestyä itsenäisenä osana pääkaupunkiseutua.

Vantaalle muutettiin puhtaan luonnon, hyvien liikenneyhteyksien ja vasta valmistuneiden asuntojen perässä. Uusien lähiöiden kaukolämpö, suihkut ja sisävessat olivat monelle ennen kokematonta.

Kunnalliset palvelut, kuten neuvolat, varhaiskasvatus ja hammashoito suunniteltiin edistyksellisiksi ja laadukkaiksi. Vantaa aloitti esimerkiksi mammografiaseulonnat jo 1980-luvun alussa ja oli siinä ensimmäinen kunta Suomessa. Kaupunki valmistautui peruskoulun aloitukseenkin niin hyvin, että se olisi voinut käynnistää peruskoulun ennen muita pääkaupunkiseudun kuntia.

Vantaalle muutti 1970- ja 1980-luvuilla paljon nuoria lapsiperheitä. Se loi yhteisöllisyyttä. Pihapiireihin, kortteleihin ja asuinalueille syntyi yhteistä toimintaa, kuten palloilujoukkueita, talkoita ja makkaranpaistoa. Yhteiset ajanvietot olivat alku monelle yhä toistuvalle kulttuuritapahtumalle.

Varhaiskasvatuslain uudistus vuonna 1985 takasi jokaiselle alle 3-vuotiaalle lapselle oikeuden päivähoitopaikkaan. Varhaiskasvatuksen palveluverkosto laajeni uuden lain siivittämänä. Vanhempien työssäkäynti helpottui. Työssä käyvien naisten osuus olikin Vantaalla 1970- ja 1980-luvulla suurempi kuin muualla maassa keskimäärin.

2. 1990-luvun lama iski lujaa – mutta oli uusi alku

Vantaalle oli jo vuosisatojen ajan hakeutunut teollisuutta ja yrityksiä, jotka tarvitsivat tilaa, työvoimaa ja hyviä yhteyksiä. Lainsäädäntö tuki 1980-luvulta lähtien yrittäjyyttä yhä ponnekkaammin. Se vauhditti yritystoiminnan kasvua Vantaalla entisestään.

1990-luvun lama uhkasi kuitenkin pysäyttää kehityksen. Kasvun tyrehtyminen rasitti rajusti kaupungin taloutta. Samalla se oli kuitenkin uuden alku.

Kaupunki alkoi määrätietoisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä Vantaalla. Kaupungin ensimmäinen yritysneuvontapalvelu avattiin Vantaalle vuonna 1995.

Lentoaseman läheisyys oli yrityksille merkittävä tekijä. Valmiille tuotteille ja tavarantäydennyksiin tarvittiin nopeita kuljetusreittejä, ja kansainväliset yhteydet vahvistuivat.

1990-luvulla avattiin uusia lentokoneen lähestymisreittejä, mikä hillitsi lentomelua. Vantaa pystyi kaventamaan melualueita ja rakentamaan toimitiloja lähemmäs lentoasemaa. Se helpotti yritysten asettumista Vantaalle ja auttoi kaupunkia selviämään lamasta.

Okmeticin piikiekkotehdas aloitti toimintansa Vantaalla 1995. Moni teknologiayritys tuli perässä. Vantaalla oli jo valmiiksi paljon työvoimaa ja osaamista.

Aviapoliksen aluetta alettiin rakentaa rohkeasti 2000-luvun alussa. Siitä tuli vahva vantaalainen työpaikkakeskittymä ja tuhansien ihmisten koti.

3. Kasvukipujen kautta yhä kansainvälisemmäksi kaupungiksi

Tulo-, koulutus- ja muut erot vantaalaisten välillä olivat 2000-luvulle asti vähäisiä. Suuralueiden yhtenäisyys näkyi myös kuntademokratiassa. Asukkaat äänestivät kaupunginvaltuustoon usein oman alueensa edunvalvojia. Alueet kehittyivät sen mukaisesti.

Vantaasta tuli vähitellen Suomen kansainvälisin kaupunki. Vantaalle muutti vietnamilaisia pakolaisia 1970-luvulla ja yksittäisiä chileläisiä pakolaisia 1980-luvulla. Inkeriläisiä paluumuuttajia ja somalialaisia pakolaisia tuli puolestaan 1990-luvulta lähtien.

Tikkurilaan avattiin Suomen ensimmäinen pakolaistoimisto vuonna 1991. Kahdeksan vuotta myöhemmin Vantaalle perustettiin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta, joka oli niin ikään Suomen ensimmäinen.

Kotoutustyöhön ei silti osattu täysin valmistautua. Uusia keinoja vuoropuheluun ja kotouttamiseen on löydetty lisää viime vuosikymmeninä. Aktiiviset kuntavaikuttajat järjestivät esimerkiksi 2000-luvun alussa keskustelutilaisuuksia, joiden avulla kaupunki löysi uusia tapoja monikulttuuriseen yhteiseloon.

4. Kohti uusiutuvaa energiantuotantoa

Viime vuosina Vantaa on ratkaissut myös kestävän energiantuotannon haasteita. Hakunilan lähelle valmistui vuonna 2010 Vantaan Energian jätevoimala, joka alkoi tuottaa jätteistä käyttövoimaa polttamalla.

Vuonna 2022 jätevoimalaa laajennettiin.  Vantaa saattoi sen ansiosta luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa.

Jätevoimala on osoittautunut monessa mielessä edistykselliseksi ratkaisuksi. Sen avulla tuotetaan käyttövoimaa kestävämmin ja energiakustannusten noustessa monia vaihtoehtoja edullisemmin.

Vantaan Energia aikoo luopua fossiilisista polttoaineesta vuoteen 2026 mennessä ja tuottaa käyttövoimaa hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.

Vantaan matka esihistoriallisesta asuinalueesta kaupungiksi

7 400 eaa.: Ensimmäiset merkit asutuksesta nykyisen Vantaan alueella.

1200-luku: Ruotsalaisia ja hämäläisiä siirtolaisia muuttaa nykyisen Vantaan alueelle.

1300-luku: Helsingin pitäjä nykyisen Vantaan alueella kasvaa merkittäväksi keskukseksi, jossa käydään vilkasta kauppaa.

1550: Helsingin kaupunki perustetaan Vantaanjoen suulle, mutta Helsingin kirkkopitäjä säilyttää asemansa alueen hengellisenä keskuksena.

1600-luku: Helsingin pitäjän alueelle perustetaan ratsuväen tueksi useita aateliskartanoita, jotka edistävät alueen kasvua ja kehitystä.

1600−1700-luku: Helsingin pitäjän alueelle aletaan perustaa teollisuutta, joka kasvaa merkittäväksi koko Suomen mittakaavassa.

1862: Suomen ensimmäinen rautatieyhteys avataan Helsingistä Hämeenlinnaan. Helsingin pitäjään kuuluvasta Malmista tulee seuraavina vuosina vilkas risteysasema ja alueen hallinnollinen keskus.

1865: Helsingin pitäjästä tulee uuden kunnallishallinnon myötä Helsingin maalaiskunta.

1900-luku: Rautatieyhteyden myötä maalaiskunnan alueelle kasvaa Malmin ohella useita suosittuja taajamia, kuten Huopalahti, Kulosaari, Oulunkylä, Pitäjänmäki ja Tikkurila. Huopalahti, Kulosaari ja Oulunkylä eroavat myöhemmin Vantaasta omiksi kunnikseen.

1940-luku: Vantaalle aletaan rakentaa uusia asuinalueita muun muassa karjalaisen siirtoväen ja maaltamuuttajien tarpeisiin. Noin kolmasosa maalaiskunnan alueesta liitetään vuonna 1946 Helsinkiin.

1952: Seutulan lentokenttä (nykyinen Helsinki-Vantaa) valmistuu.

1960−70-luku: Uusien liikenneyhteyksien, kuten Helsinki−Martinlaakso-radan ja Kehä III:n, rakentamisen myötä perustetaan uusia asuinalueita ja kasvukeskuksia. Vantaasta tulee 1972 kauppala ja 1974 kaupunki.