Tiesitkö tämän Tikkurilasta? Katso 10 yllättävää tietoa suuralueesta

Suomen ensimmäinen junareitti kulki Tikkurilan kautta

Tikkurilan vanha asemarakennus on yksi pääradan kolmesta punatiilisestä asemarakennuksesta. Muut sijaitsevat Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Asemarakennuksen on suunnitellut taidemaalari Albert Edelfeltin isä, arkkitehti Carl Albert Edelfelt. 

Tsaari Aleksanteri II vieraili Tikkurilan asemalla vuonna 1863. Sieltä hän lähti kieseillä kylään pääkaupunkiseudun hyväntekijän, varakkaan Aurora Karamzinin luo Espooseen.

Nyt Tikkurilan asema on yksi Suomen vilkkaimmista. Sen kautta kulkee myös pääkaupunkiseudun kehärata, joka täytti kymmenen vuotta vuonna 2025. 

Tikkurilan nimi kertoo vilkkaasta kaupankäynnistä historiallisella ajalla

Tikkurila on saanut nimensä joko turkiskauppiailta tai metsästäjiltä. Tikkuri oli kymmentä tarkoittava historiallinen mittayksikkö, jolla laskettiin nahkoja tai turkiksia. Tikkuri merkitsi esimerkiksi kymmentä oravannahkaa. 

Sanan arvellaan tulevan latinan sanasta decuria, joka tarkoitti roomalaisajalla kymmenen miehen taisteluyksikköä. 

Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus on salaperäisen mestarin suunnittelema

Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Tikkurilan suuralueella. Se on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus. Keskiaikainen harmaakivikirkko valmistui 1400-luvun puolivälissä.

Kirkon on suunnitellut arvoituksellinen Pernajan mestari. Hän oli tiettävästi saksalainen rakennusmestari, jonka nimi ei ole säilynyt jälkipolville. Pernajan mestari on suunnitellut valtaosan Suomen keskiaikaisista kivikirkoista.

Pyhän Laurin kirkko paloi vuonna 1893. Sisätilat on sen jälkeen uusittu.

Tunnelmallinen kirkko on rakastettu muun muassa hääkirkkona. Kirkon alueella ja pappilassa vietetään vuosittain elokuussa Helsingan keskiaikapäivää.

Kaupunki kuunteli nuoria Vernissan valtauksessa

Tikkurilan vernissakeittämö ja öljynpuristamo perustettiin 1860-luvulla uuden rautatien varteen, Keravanjoen äärelle. Vuodesta 1919 lähtien tehtaassa valmistettiin pääasiassa maalia. Sieltä sai alkunsa myös maalikonserni Tikkurila Oyj. 

Rakennus jäi tyhjilleen, kun Tikkurilan maalitehdas muutti vuonna 1976 uusin tiloihin Keravanjoen toiselle puolelle. Kaupunki hankki vernissatehtaan rakennuksen omistukseensa vuonna 1979 ja aikoi rakentaa sinne kulttuuritiloja.

Nuoret valtasivat rakennuksen muutamaa vuotta myöhemmin. Kaupunki päätyi antamaan entisen tehtaan tiloja nuorten käyttöön.

Nykyisin Vernissa on kulttuuritehdas ja tapahtumatalo, jossa on toimintaa erityisesti nuorille. Vernissan monivuotinen remontti valmistui kesällä 2025.

Tikkurilan Silkistä tuli toimisto- ja tapahtumatila

Insinööri Kurt Wrede perusti silkkitehtaan vuonna 1933 Helsinkiin nimellä Suomen Silkkiteollisuus. Sieltä tehdas muutti vuonna 1934 Tikkurilaan ja toimi siellä nimellä Tikkurilan Silkki.

Tehtaan punatiilinen rakennus on yhä olemassa Tikkurilan Silkkitehtaantiellä. Rakennus on nyt muunneltu asuin- ja toimistokäyttöön sekä tapahtumatilaksi.

Tikkurilan Silkki oli yksi Suomen ensimmäisistä silkkitehtaista. Tehtaassa kudottiin silkin lisäksi muitakin kankaita, ja siellä oli myös värjäämö ja silkkipaino. Yritys siirtyi vuonna 1958 uusille omistajille. Silkkitehtaan toiminta päättyi omistajanvaihdosten jälkeen vuonna 1977. 

Kirkonkylässä sijaitsee Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulurakennus

Kyrkoby skola (suomeksi kirkonkylän koulu) on Suomen vanhin koulurakennus, jossa edelleen toimii koulu. Kyrkoby skolassa annetaan ruotsinkielistä perusopetusta luokille 1-6.

Punainen kyläkoulu sijaitsee vanhassa kulttuuriympäristössä Helsingin pitäjän kirkonkylässä.

Koulurakennus valmistui vuonna 1837. Päätös koulun perustamisesta tehtiin jo 1825. 

Opetusta annettiin 1800-luvulla pääasiassa kiertokouluissa, joten pysyvät tilat olivat poikkeukselliset. Vantaan rakennushistoriallisen selvityksen mukaan koulu on yksi Vantaan merkittävimmistä rakennusperintökohteista. 

Jokiniemessä oli valtion koetila

Valtio perusti maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan Jokiniemeen vuonna 1898. Tuolloisen maanviljelyshallituksen tavoitteena oli parantaa viljelykasvien kestävyyttä.

Maatalouden koetila toimi alueella vuoteen 1981. Viimeisenä rakennuksista muutti pois kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian laitos, joka siirtyi Viikkiin vuonna 2006.

Tila levittäytyi Ånäsin (suomeksi Jokiniemi) tilan maille. Alueella on edelleen rakennuksia eri vuosikymmeniltä aina vuosisadan alusta 1960-luvulle asti. Vanhimmat rakennukset ovat maanviljelyshallituksen arkkitehdin, H.Rh. Helinin suunnittelemaa jugendia.

Hotelli Vantaan paikalla on kestitty ennenkin

Nykyisen Hotelli Vantaan paikalla oli aikanaan Hertaksen kantatila. Paikalla on toiminut muun muassa kestikievari, viinanpolttimo, krouvi, käräjätalo, nuorisoseuran tanssisali ja terveysasema.

Suomen ensimmäinen pakolaistoimisto perustettiin Vantaalle

Vantaan kaupunki perusti Suomen ensimmäisen pakolaistoimiston Tikkurilaan vuonna 1991. Toimisto avattiin Kielotielle. Siellä työskenteli muun muassa pakolaissihteeri sekä terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen asiantuntijoita.

Kaupunki pyrki muullakin tavalla tukemaan maahan muuttaneiden osallisuutta. Kaupunki perusti Vantaalle monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan vuonna 2001 nimellä maahanmuuttaja-asiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tavoitteena oli parantaa vuoropuhelua monikulttuuristen asukkaiden ja yhdistysten sekä kaupungin ja sen asiantuntijoiden välillä.

Keravanjokea on taitettu myös kelluen

Tikkurilan läpi soljuu leveä Keravanjoki, joka on Vantaanjoen pisin sivujoki. Sitä pitkin ovat edenneet myös kaljakellujat kumiveneillään. Kaljakellunta on vapaamuotoinen kesätapahtuma, joka on toteutunut ajoittain vuodesta 1997.

Kaljakellujat ovat kulkenut eri reittejä. Lähtöpaikkana tai määränpäänä on usein ollut Tikkurila.

Mukana on ollut parhaimmillaan lähes tuhat kellujaa. Tapahtumalla ei ole varsinaista järjestäjää.