“Vantaan ratikka on jatkoa kaupungin kehitykselle” – kotiseutuneuvos näkee Vantaassa rohkean raidekaupungin

Kotiseutuneuvos ja pitkän linjan Vantaa-tietäjä Jukka Hako näkee ratikan jatkumona, joka alkoi vuosikymmeniä sitten.

– Ratikka on luonnollista jatkoa sille, mitä Vantaa on ollut koko historiansa ajan. Vantaa on aina kehittynyt raiteiden ympärille, sillä se tuo elinvoimaa koko kaupunkiin, Hako sanoo.

Vantaasta tulee ratikkakaupunki – uudestaan

Kaupunkihistoriaan hyvin perehtyneen Hakon mukaan leikkimielisesti ratikan voi nähdä myös paluuna vanhaan. Yli sata vuotta sitten Helsingin maalaiskunta – nykyinen Vantaa – ulottui alueille, joilla raitiovaunut tuolloin kolkuttivat.

– Esimerkiksi Haagassa, Munkkiniemessä ja Kulosaaressa kulkivat ratikat aikana, jolloin nämä olivat osa maalaispitäjää. Tietyllä tavalla ratikka siis palaa juurille, Hako hymähtää.

Vantaa ei olisi nykyinen kaupunki ilman raideliikennettä

Tärkeämpää kuitenkin on, että nykyinen raitiovaunuhanke liittyy Vantaan pitkäjänteiseen valintaan rakentua raiteiden varaan.

– Vantaa ei olisi nykyinen kaupunki ilman raideliikennettä, Hako korostaa.

Pääradasta Martinlaakson rataan ja Kehäradasta ratikkaan

Päärata toi Vantaalle ensimmäiset taajamat. Martinlaakson radan mukana tulivat palvelut lähiöihin. Sittemmin rata tunnettiin Vantaankosken ratana.

Kehärata yhdisti Vantaan alueita vuonna 2015 ja toi uuden yhteyden lentoasemalle. Kehärata vauhditti uusien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden syntyä.

Kivistö, Leinelä, Vehkala ja Aviapolis kasvoivat kehäradan imussa. Se toi uutta elinvoimaa alueelle. Ratikka on seuraava askel.

– Näistä uusimmista hankkeista kehärata oli vaihe yksi. Ratikka on vaihe kaksi, ja vaihe kolme on sen laajeneminen Länsi-Vantaalle joskus myöhemmin, sanoo Länsi-Vantaalla itse asuva Hako.

Länsi-Vantaa ei jää ratikasta paitsioon

Tämänhetkinen ratikkahanke ulottuu Mellumäestä Aviapolikseen ja myöhemmin lentoasemalle. Hako ei kuitenkaan koe, että Länsi-Vantaa jäisi tässä paitsioon.

– Juurihan sinne on saatu kehärata, ja sen ympäristön kehittäminen jatkuu yhä kovaa vauhtia. Tällaiset hankkeet menevät aina sykleissä, hän lisää.

Hako muistuttaa, että ratikkaa on suunniteltu jo 1990-luvulta asti. Se on ollut yleiskaavassa parikymmentä vuotta. Kyse ei ole hetken päätöksestä.

Vaikka puolen miljardin investointi herättää tunteita, kunnallispolitiikassakin vaikuttanut Hako muistuttaa myös erosta sijoituksen ja käyttömenojen välillä.

Jos ratikan hinnalla parannettaisiin palveluja, se lisäisi tosiasiassa menoja. Tämä on investoinnin ja käyttömenojen ero.

– Jos samalla summalla parannettaisiin palveluja, se toki toisi lisäarvoa kaupunkilaisille, mutta tosiasiassa lisäisi menoja. Ratikka taas on investointi: tulot kertyvät vuosikymmenten aikana takaisin.

– Ja tietysti ratikka tuo myös paljon lisäarvoa kaupunkilaisille, kun kulkeminen helpottuu.

Raide ohjaa kasvua ja tuo kaupunkimaisen sykkeen

Hako muistuttaa, että raidehankkeet eivät ole pelkkiä liikenneprojekteja. Ne ovat maankäytön ja elinvoiman moottoreita.

Tampereen ratikka, Länsimetro ja Raidejokeri eli pääkaupunkiseudun pikaratikka 15 ovat kaikki muuttaneet kaupunkirakennetta ympärillään.

Vantaalla sama logiikka on jo nähty kehäradan varrella. Kivistö laajenee, Myyrmäkeä kehitetään ja Aviapolis kasvaa.

Raidehankkeet eivät koskaan ole vain liikennehankkeita.

– Alueet eivät kehity itsestään. Raide on pysyvä runko, jonka ympärille voidaan suunnitella järkevää ja tiivistä kaupunkia, Hako kuvailee.

Kun mukaan lasketaan päärata, kehärata, Helsingin ja Espoon metro sekä raitiovaunujärjestelmä, pääkaupunkiseudulle muodostuu Hakon mukaan varsin kattava raideverkosto.

Pääkaupunkiseudulla pitää jatkossakin varautua väestön kasvuun. On parempi, ettei tulla yllätetyksi housut kintuissa.

Hän nostaa esiin muitakin pitkän linjan historiallisia ratkaisuja, joissa Vantaa on uskaltanut toimia ennakkoluulottomasti. Näitä ovat 1960-luvun aluerakentamissopimukset, Martinlaakson radan rakentaminen, kehäradan läpivienti ja Aviapoliksen kehittäminen kansainväliseksi työpaikkakeskittymäksi.

– Vantaa on aina ollut rohkea tällaisissa hankkeissa. On aina parempi, että kasvu suunnitellaan etukäteen. Pääkaupunkiseudulla pitää jatkossakin varautua väestön kasvuun, joten on parempi, ettei tule yllätetyksi housut kintuissa.

Ratikka vie keskelle ihmisten arkea ja historiaa

Hakoa ilahduttaa ajatus siitä, että ratikan reitti kulkee läpi rikkaan kulttuurimaiseman.

– Ratikka ei ole vain kulkuneuvo – se on omanlaisensa sivistyksen suoni. Reitin varrella on linnoituksia, kartanoita, tehtaita ja paljon elinkeinohistoriaa, Hako kertoo.

Ratikan reitin varrella on linnoituksia, kartanoita, tehtaita ja elinkeinohistoriaa

Ratikka tuo Vantaan arjen liikkumiseen uuden kevyen ja sujuvan tavan, joka kulkee ihmisten arjen keskellä.

Hako toivoo, että nyt ratikkapäätöksen jälkeen fokus siirtyisi rakentavaan yhteistyöhön.

Vantaa jatkaa kehitystä, joka on kulkenut raiteita pitkin yli vuosisadan.

– On täysin ymmärrettävää, että ratikasta on eriäviä näkemyksiä. Mutta nyt kun päätös on tehty, pitäisi yhdessä varmistaa, että budjetissa pysytään ja että kaavoituksella saadaan paras mahdollinen hyöty.

Lopulta kyse on koko kaupungin elinvoimasta – ja siitä, että Vantaa jatkaa kehitystä, joka on kulkenut raiteita pitkin jo yli vuosisadan.