Vantaa vahvistaa selkokielen käyttöä uusilla selkokielen linjauksilla – tavoitteena ymmärrettävämpi viestintä kaikille

Kaupunki haluaa varmistaa, että palvelut, päätökset ja ohjeet ovat mahdollisimman monen saavutettavissa myös silloin, kun yleiskieli on vaikeaa ymmärtää.

-Selkosuomi on ollut yksi kaupungin virallisista viestintäkielistä tammikuusta 2023 lähtien, mutta nyt laaditut linjaukset määrittelevät tarkemmin, missä tilanteissa ja millä tavoin selkokieltä käytetään eri palveluissa ja viestintäkanavissa, kertoo kaupungin selkokielestä vastaava viestintäsuunnittelija Ann-Mari Berlin.

Kymmenilletuhansille asukkaille tärkeä muutos

Selkokeskuksen arvioiden mukaan noin 11–14 prosenttia suomalaisista tarvitsee selkokieltä. Vantaalla tämä tarkoittaa arviolta 27 000–35 000 asukasta.

Selkokielestä hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä, suomen kieltä opettelevat maahanmuuttajat, ikääntyneet sekä ihmiset, joilla on kognitiivisia haasteita. Kaupungin mukaan selkeä viestintä voi helpottaa arjen asiointia ja tukea myös kotoutumista.

Selkokieltä palveluihin ja kriisiviestintään

Kaupunki aikoo julkaista selkokielellä erityisesti tärkeimpiä palvelutietoja, kuten asumiseen, joukkoliikenteeseen ja hakemiseen liittyviä ohjeita. Myös kriisi- ja turvallisuustiedotteet pyritään julkaisemaan selkeällä suomen kielellä ja mahdollisuuksien mukaan selkokielellä.

Selkokielistä sisältöä tuotetaan verkkosivuille, uutisiin, esitteisiin, julisteisiin ja tarvittaessa myös sosiaaliseen mediaan. Kaupungin verkkopalvelussa on jo oma selkokielinen osio vantaa.fi/selkosuomi. Asukaslehdessä on tänä vuonna julkaistu selkokielisiä uutisia ja selkokielisten uutisten määrää aiotaan lisätä tänä vuonna myös kaupungin verkkosivuilla.

-Jotta saisimme enemmän selkokielistä sisältöä kanaviimme, suuri osa viestijöistämme on käynyt selkokielen koulutuksen, kertoo Ann-Mari Berlin.

Toimialat määrittelevät tärkeimmät sisällöt

Linjaukset koskevat kaikkia kaupungin toimialoja, jotka ovat jo tunnistaneet omia sisältöjään selkokielelle mukautettaviksi.

Kaupunkiympäristön toimialalla esiin nousivat esimerkiksi kaavoitukseen ja puistosuunnitelmiin liittyvät tiedotteet sekä sisäilma-asioita koskeva viestintä. Kasvatuksen ja opetuksen puolella selkokieltä tarvitaan muun muassa varhaiskasvatukseen hakemisessa, koulukuljetuksissa ja yhteishaussa.

Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa selkokieltä halutaan hyödyntää esimerkiksi kirjastojen ja museopalveluiden viestinnässä.

Koulutusta ja seurantaa koko organisaatiossa

Selkokielen kehittämistä koordinoi kaupungin konsernijohto ja elinvoima -yksikkö, mutta käytännön vastuu sisällöistä on toimialoilla. Kaupunki kouluttaa henkilöstöään selkokielen käyttöön, ja tähän mennessä koulutuksiin on osallistunut yli 150 työntekijää.

Viestinnän onnistumista seurataan vuosittain esimerkiksi asukaspalautteen ja selkokielisten sisältöjen määrän perusteella. Kaupunki aikoo hyödyntää myös tekoälyä selkokielen mukauttamisen tukena, vaikka lopullinen vastuu tekstien ymmärrettävyydestä säilyy viestijöillä.

Vantaa tavoittelee edelläkävijän roolia

Kaupungin mukaan tavoitteena ei ole tehdä selkokielestä vain erityisratkaisua pienelle ryhmälle, vaan osa laajempaa viestinnän kehittämistä. Linjausten arvioidaan vahvistavan asukkaiden osallisuutta ja helpottavan palveluiden käyttöä.

Samalla Vantaa profiloituu kuntakentässä edelläkävijänä, sillä kyseessä on yksi Suomen ensimmäisistä näin kattavista selkokielen linjauksista kunnallisessa viestinnässä.