Rauhalanlaakson kaavarunko Kivistöön
Saarankylään kaavoitetaan pientaloja noin 3000 uudelle asukkaalle. Lisäksi kaavoitetaan viher- ja katualueet. Rakentaminen sijoittuu nykyisille pelloille kulttuuriympäristöön. Metsäiset alueet osoitetaan viheralueiksi. Kaavarunko luo periaatteet alueen asemakaavoitukselle.
Saarankylän nimistöä. Uudet nimet lihavoituna. Kaavarungon aluevaraukset taustalla
Pientalojen Saarankylä
Sijainti
Kaavarunkoalue sijaitsee Vantaan Kivistön kaupunginosassa, historiallisen Keimolan kylän mailla. Aluetta reunustaa lännessä Hämeenlinnanväylä, pohjoisessa valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, idässä Linnanmetsän luonnonsuojelualue ja etelässä Kivistön-Kanniston pientaloalueet.
Kaavarunkoalueen laajuus on noin 138 hehtaaria. Alue on tällä hetkellä suurilta osin peltoa ja metsää.
Kivistön asemalle alueen eteläreunalta on noin 1,5 km ja pohjoisreunalta 3 km. Keimolantie halkoo aluetta keskeltä pohjois–eteläsuunnassa.
Kaavarungon suunnitteluratkaisu
Uuteen Saarankylään, Keimolan kylän maille, osoitetaan kaavarungossa asemakaavoituksen lähtötiedoksi aluevarauksia pientalorakentamiselle (A, A*) noin 3000 uudelle asukkaalle.
Kaavarungossa on osoitettu lisäksi muun muassa aluevaraukset viheralueille (VP), katualueille ja Keimola-Aviapolis-voimajohdolle.
Kaavarungon työstönimi Rauhalanlaakson kaavarunko jää tämän kaavarunkotyön jälkeen historiaan ja uudesta alueesta aletaan käyttää nimeä Saarankylä, ruotsiksi Saras. Nimi perustuu vuonna 1618 leskeksi jääneeseen Sara rouvaan, joka piti Saraksen tilaa hallussaan. Kaavarunko sijoittuu suurilta osin Saraksen tilan maille.
Suunnitteluperiaatteet
- Metsäiset alueet säilytetään viheralueina ja asuminen sijoitetaan pääasiallisesti nykyisille peltoalueille.
- Alueen nykyinen sini- ja viherverkosto muodostaa suunnitelman viheralueiden rungon.
- Kylän sydän, toiminnallinen keskuspiste, sijoittuu Saaranaukion ympärille, jonka ympärille sijoittuu koulu, lähikauppa, ja muita liiketiloja.
- Alueella on pieni korttelikoko, sivultaan korkeintaan 70 m.
- Rakennetuilla alueilla on selkeä tilahierarkia.
- Tiiviimmät uudet korttelialueet sijoittuvat Saaranaukion ympärille sekä alueen eteläosaan, Miekkapuiston pohjoisreunalle ja Vesikorvenkadun varteen. Väljimmät omakotitontit sijoittuvat alueen reunoille.
- Asuinrakennukset luovat alueelle vaihtelevaa ja mielenkiintoista kyläkuvaa.
- Aidat ja pihaa rajaavat talousrakennukset sekä pihojen istutukset ovat osa sympaattista katukuvaa.
- Liike- ja palvelurakennukset ovat alueen merkkirakennuksia. Asemakaavavaiheessa ne sovitetaan pienimittakaavaiseen ympäristöön ja huolehditaan, että niiden maantasokerros avautuu katutilaan.
- Täydennysrakentamiseen nykyisillä asuinkiinteistöillä suhtaudutaan positiivisesti. Näiden alueiden asemakaavoitus toteutetaan laajempina kokonaisuuksina vaiheittain ympäröivien uusien naapurustojen yhteydessä.
- Keimolantien historiallinen linjaus säilytetään. Tonttikatujen autoliikenne alueella suunnitellaan siten, että läpiajo naapurustojen halki minimoidaan. Tonttikadut suunnitellaan viihtyisiksi ja turvallisiksi, oleskeluun houkutteleviksi.
- Miellyttävää katutilaa vaalitaan pysäköinnin huolellisella sijoittelulla tonteilla
- Vaalitaan suunnitelmassa esitettyjä maisemallisia kiintopisteitä ja näkymäakseleita, jotka tukeutuvat alueen vanhaan kulttuurimaisemaan.
- Rakennusperintöarvoiltaan merkittävien rakennusten suojeluperusteet tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä.
- Mahdollistetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueen toiminnan jatkuminen ja kehittäminen.
- Suunnittelualueen eteläosassa on tilavaraus Aviapolis-Keimola-voimajohdon tiedossa olevan linjauksen mukaisesti.
Nykytilanne
Suuri osa tarkastelualueesta on nykyisellään peltoa.
Asukasmäärä alueella on alle 150. Alueella on nykytilanteessa n. 50 omakotitaloa. Talot sijoittuvat pääasiassa metsäisille kumpareille.
Alueella toimii muutamia yrityksiä.
Keimolassa on säilynyt paljon vanhaa kulttuurimaisemaa ja rakennusperintöä. Keskeisimmät ja arvokkaimmat laajat avoimet maisemat jäävät pääosin tarkastelualueen pohjoispuolelle, josta alkaa valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Tietyt rakennukset ovat maiseman kiintopisteitä, samoin kuin jotkut näkymäakselit ja metsäiset mäennyppylät.
Osallistaminen
Prosessin aikana on pidetty useita yleisötilaisuuksia. Viimeisin tilaisuus pidettiin 21.1.2026 Bykullassa Keimolassa. Lisäksi on pidetty mm. työpaja Kanniston koulun 2–9-luokkalaisten koululaisten kanssa siitä, mitä he haluaisivat otettavan huomioon alueen jatkosuunnittelussa.
Päätöskäsittely
Kaupunkisuunnittelulautakuntaan 9.6.2026.
Liity asemakaavoituksen seurantapalveluun
Voit seurata kaavoituksen etenemistä sinua kiinnostavalta alueelta tilaamalla automaattiset sähköposti-ilmoitukset kaavanseurantapalvelusta. Siirry palveluun.