Vantaan asuntokanta on kerrostalo- ja omistusasuntovaltainen

Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa – verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta kasvoi noin 3 400 asunnolla. Vantaan asuntokanta kasvoi jo toista vuotta peräkkäin suhteellisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Kanta kasvoi kaikilla suuralueilla, Tikkurilan suuralueen asuntomäärän kasvaessa eniten, noin 850 asunnolla. Kivistön asuntomäärän vuosilisäys puolittui viime vuodesta, mutta se on yhä suhteellisesti nopeimmin kasvanut suuralue.

Pitkällä aikavälillä Vantaan asuntokanta on muuttunut kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisemmaksi, ja erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Lue lisää tilastokatsauksesta Asunnot ja asuinolot Vantaalla 2017.

Vantaalle valmistui ennätysmäärä asuntoja

Vuonna 2017 asuntoja valmistui 3 288, mikä oli yli 300 asuntoa edellisvuotta enemmän. Uusista asunnoista kerrostaloasuntoja oli 84 prosenttia. Sekä Tikkurilan että Myyrmäen suuralueiden osuus valmistuneista asunnoista oli noin neljännes.

Rakennuslupia myönnettiin 5 154 asunnon rakentamiseen. Kerrostaloasuntoja luvilla rakennetaan noin 4 500. Uusia asuntoja valmistuu runsaasti myös vuonna 2018, sillä vuonna 2017 aloitettiin 5 050 asunnon rakentaminen. Aloitetut asuinrakennuskohteet ja annetut rakennusluvat painottuvat Kivistön, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueille.

Vuoden 2017 rakentamisesta voit lukea lisää Rakentaminen Vantaalla 2017 -tilastokatsauksesta. Tarkempaa tietoa löydät Excel-muotoisista tilastoista.

Tietoa Vantaan asumisesta ja rakentamisesta

Eri tyyppisten asuinalueiden sosioekonomiset profiilit eriytyvät toisistaan

Sosioekonomisilla mittareilla, eli asuinalueittaisella työttömyysasteella, vain peruskoulutettujen osuudella ja pienituloisten osuudella mitaten, asuinalueiden väliset erot Vantaalla ovat kasvaneet viimeisen 20 vuoden aikana. Alueiden jakauma on ”leventynyt”, eli tulosten perusteella näyttää siltä, että niin kunnan keskiarvoa paremmin kuin heikomminkin pärjääviä alueita on aiempaa enemmän. Erityisesti lähiöiden ja 80- ja 90-lukujen kerrostalovaltaisten alueiden sosioekonominen profiili on keskimäärin muun tyyppisiä alueita heikompi, ja erityisesti pienituloisia ja vain peruskoulutuksen varassa olevia on enemmän näillä alueilla.

Lue lisää mm. erilaisuus- ja eristyneisyysindeksien kehityksestä, alueittaisten hallintomuoto-osuuksien ja vieraskielisyyden suhteesta tutkittuihin sosioekonomisiin muuttujiin tutkimuksesta Alueellinen eriytyminen Vantaalla 1995-2015.

Ajankohtaista

Instagram

Twitter