Väestö kasvanut eniten Kivistön ja Tikkurilan suuralueilla

Vuoden 2019 alussa Vantaalla oli 228 166 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2018 aikana peräti 5 139 asukkaalla (2,3 %), joka oli enemmän kuin koko Suomessa (4 789) tai missään muussa kunnassa. Suuralueista suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistö (8,9 %), mutta määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella (+1 285).

Vantaalaisista 78,7 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 18,9 prosenttia vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista useampi kuin joka neljäs oli vieraskielinen. Vantaan yleisimmät kielet suomen jälkeen olivat viro ja venäjä, joita molempia puhui äidinkielenään 3,6 prosenttia väestöstä.

Lähes puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vantaan väestöstä syntyperäisiä vantaalaisia oli 27 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19 prosenttia ja ulkomailla syntyneitä oli kolmanneksi eniten, 16 prosenttia.

Vuonna 2000 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 2019 heidän osuutensa oli 56 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 20 prosentista 40 prosenttiin. 20–39-vuotiaista on muodostumassa käännekohta, koska tässä ikäluokassa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli vuonna 2019 ensimmäistä kertaa yhtä paljon (48 %). Tätä aiemmin kirkkoon kuuluvia on ollut enemmän kaikissa ikäryhmissä.

Lue lisää Vantaan väestörakenne 2018/2019 -julkaisusta.

Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ei hyödynnetä, paitsi huippualoilla

Helsingin seudulla ei ole hyödynnetty täysimääräisesti eri maista tulleiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamista. Heidän osaamispotentiaalinsa ja kapasiteettinsa ovat jääneet vajaakäyttöön, ilmenee Uudenmaan liiton sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien teettämässä muuttotutkimuksessa.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajataustaisten työllisyys ja tulotaso ovat tutkimuksen mukaan selvästi alemmalla tasolla kuin samanikäisillä koulutetuilla kantaväestöön kuuluvilla. Monet pitkälle koulutetut ja työmarkkinoille pyrkivät muuttajat ovat työttöminä, alityöllistettyinä tai työskentelevät koulutusta vastaamattomassa työssä.

Helsingin seudun aluetalouden ja työllisyyden kasvu on 2000-luvulla perustunut erityisesti asiantuntijavaltaisten korkean tuottavuuden erikoistumisalojen kasvuun. Tutkimuksesta käy ilmi, että ilman muualta Suomesta ja ulkomailta muuttaneita osaajia pitkälle erikoistuneilla aloilla ei olisi ollut mahdollisuuksia täyttää korkeasti koulutetun työvoiman tarvetta.

Kokemukset muista maista osoittavat, että maahanmuuttajien asiantuntemus edistää sekä teknistaloudellisten että yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä ja soveltamista muuttoalueella. Vilkas maahanmuutto johtaa yleensä pitkällä aikavälillä myös yritysten tuottavuuden nousuun.

Lue julkaisu: Muuttajat ja Uudenmaan aluetalous

Tietoa Vantaan väestöstä

Helsingin seudun vieraskielinen väestö yli kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuuden ennustetaan olevan 26 prosenttia ja Espoossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Vantaalla suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat, kun Helsingissä ja Espoossa niiden ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2018–2035 on laadittu Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä.

Koko uutinen löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. Tästä pääset lukemaan julkaisua Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035.

Muuttoliike Vantaalla on paikallista ja ikään sidottua

Ketkä Vantaalle muuttavat, ketkä lähtevät? Muuttoliikettä koskevassa selvityksessä tarkasteltiin kolmen erilaisen asuinaluetyypin, keskusten, lähiöiden ja uusien kerrostaloalueiden, muuttoliikettä ja rakennuskantaa vuosina 2008−2017. Tulosten mukaan muuttaminen on hyvin paikallista ja ikään sidottua. Alueille muutetaan läheltä ja kunnan sisältä ja aktiivisimpia muuttajia ovat nuorten aikuisten ikäluokat. Lapsiperheet, erityisesti kun lapset ovat kouluiässä, muuttavat hyvin vähän.

Kaikki selvitykseen valitut aluetyypit olivat kerrostalovaltaisia, mutta niin sijainneiltaan kuin rakennuskannan iältäänkin erilaisia. Keskuksista erityistarkastelussa olivat Tikkurila ja Myyrmäki, lähiöistä Hakunila ja Havukoski ja uusista kerrostaloalueista Kivistö, Leinelä ja Kartanonkoski. Selvityksessä tutkittiin tulo- ja lähtömuuton volyymejä ja ikärakenteita, tulo- ja lähtömuuttajien taustatietoja, tulomuuttoetäisyyksiä sekä lähtömuuttoja edeltänyttä asumisaikaa.

Lue julkaisu: Muuttoliike Vantaalla 2008–2017 – ketkä tulevat, ketkä lähtevät?

Ajankohtaista

Instagram @vantaankaupunki

Twitter