Vantaan väestönkasvu lähivuosina yli 4 000 henkeä vuodessa

Ennusteen ensimmäisen vuosikymmenen aikana vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan keskimäärin 1,7 prosenttia, mikä vastaa noin 4 300 uutta vantaalaista vuodessa. Vuoden 2019 alussa Vantaalla asui 228 166 henkilöä. Ennusteen mukaan väestöä olisi vuonna 2025 lähes 255 000 ja vuonna 2029 ylitettäisiin 270 000 asukkaan raja.

Runsaan asuntorakentamisen myötä väestön ennustetaan kasvavan määrällisesti eniten Myyrmäen (+9 800 henkilöä), Kivistön (+9 000 henkilöä) ja Aviapoliksen (+8 400 henkilöä) suuralueilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nopeimmin kasvavia ikäryhmiä ovat työikäisten, 16-64-vuotiaiden ikäryhmät (yhteensä +28 400 henkilöä) sekä 75 vuotta täyttäneet (+9 400 henkilöä).

Väestöennusteen loppujaksolle, vuosien 2030-2045 väliselle ajalle, on laadittu kolme ennusteversiota. Nopeimman kasvun versiossa väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2045 mennessä lähes 344 000:een, keskitason ”perusennusteessa” noin 325 000:een ja hitaimman kasvun versiossa lähes 316 000 henkilöön.

Vantaan väestöennuste 2019 kattaa koko kaupungin osalta vuodet 2019-2045 ja osa-aluetasolla vuodet 2019-2029. Tutustu tarkemmin Väestöennusteeseen 2019.

Vantaan väestönkasvu maan kärkeä vuonna 2018

Vuoden 2019 alussa Vantaalla oli 228 166 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2018 aikana peräti 5 139 asukkaalla (2,3 %), joka oli enemmän kuin koko Suomessa (+4 789) tai missään muussa kunnassa. Yhtä koviin kasvulukemiin Vantaalla päästiin viimeksi yli 40 vuotta sitten. Suuralueista suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistö (8,9 %), mutta määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella (+1 285).

Vantaa sai vuonna 2018 muuttovoittoa ennätysmäärän, lähes 4 000 henkilöä, josta 65 prosenttia tuli kotimaasta ja 35 prosenttia ulkomailta. Muuttovoiton kasvun taustalla on Helsingistä saadun muuttovoiton kohoaminen ennätyslukemiin, 2 050 henkilöön, mikä oli lähes 1 200 henkeä enemmän kuin edellisvuonna.

Vieraskielisten muuttovoitosta 52 prosenttia tuli Suomesta ja 48 prosenttia ulkomailta. Tämä oli 2000-luvulla ensimmäinen kerta, kun vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta.

Vantaalaisista 78,7 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 18,9 prosenttia vieraskielisiä. Vantaan yleisimmät kielet suomen jälkeen olivat viro ja venäjä, joita molempia puhui äidinkielenään 3,6 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuului 74 prosenttia Vantaan väestöstä ja perheiden keskikoko oli 2,78 henkilöä. Yhden hengen asuntokuntia oli 41 prosenttia, kahden hengen 32 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 15 prosenttia.

Lue lisää Vantaan väestö 2018/2019 -julkaisusta.

Koulutettujen maahanmuuttajien osaamista ei hyödynnetä, paitsi huippualoilla

Helsingin seudulla ei ole hyödynnetty täysimääräisesti eri maista tulleiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamista. Heidän osaamispotentiaalinsa ja kapasiteettinsa ovat jääneet vajaakäyttöön, ilmenee Uudenmaan liiton sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien teettämässä muuttotutkimuksessa.

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajataustaisten työllisyys ja tulotaso ovat tutkimuksen mukaan selvästi alemmalla tasolla kuin samanikäisillä koulutetuilla kantaväestöön kuuluvilla. Monet pitkälle koulutetut ja työmarkkinoille pyrkivät muuttajat ovat työttöminä, alityöllistettyinä tai työskentelevät koulutusta vastaamattomassa työssä.

Helsingin seudun aluetalouden ja työllisyyden kasvu on 2000-luvulla perustunut erityisesti asiantuntijavaltaisten korkean tuottavuuden erikoistumisalojen kasvuun. Tutkimuksesta käy ilmi, että ilman muualta Suomesta ja ulkomailta muuttaneita osaajia pitkälle erikoistuneilla aloilla ei olisi ollut mahdollisuuksia täyttää korkeasti koulutetun työvoiman tarvetta.

Kokemukset muista maista osoittavat, että maahanmuuttajien asiantuntemus edistää sekä teknistaloudellisten että yhteiskunnallisten innovaatioiden leviämistä ja soveltamista muuttoalueella. Vilkas maahanmuutto johtaa yleensä pitkällä aikavälillä myös yritysten tuottavuuden nousuun.

Lue julkaisu: Muuttajat ja Uudenmaan aluetalous

Tietoa Vantaan väestöstä

Helsingin seudun vieraskielinen väestö yli kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä

Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 201 000:sta 437 000:een vuoteen 2035 mennessä. Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 14 prosentista 25 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt noin 40 000 vieraskielistä ja vuoden 2035 ennuste on noin 95 000, jolloin vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 18 prosentista 34 prosenttiin. Helsingissä vieraskielisten osuuden ennustetaan olevan 26 prosenttia ja Espoossa 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Vantaalla suurimman kieliryhmän muodostavat venäjää ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat, kun Helsingissä ja Espoossa niiden ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä sekä Kauko-Aasian kieliä puhuvat.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2018–2035 on laadittu Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä.

Koko uutinen löytyy Helsingin kaupungin sivuilta. Tästä pääset lukemaan julkaisua Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018-2035.

Ajankohtaista

Twitter