Suuralueet ja kaupunginosat

Vantaalla on vaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen. Hyvät kulkuyhteydet osana pääkaupunkiseutua, kehittyvät työpaikka-alueet ja luonnonläheinen asuminen palvelujen äärellä ovat monen asuin- tai yrityspaikkaa etsivän valinta.

Monikeskuksinen verkostokaupunki

Vantaan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja on kiinteä osa pääkaupunkiseutua lentokenttineen ja kehäratoineen. Kaupunki on jaettu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Lähes 220 000 asukkaan Vantaa on rakenteeltaan monikeskuksinen. Suurimmat keskustat ovat Tikkurila, joka on toiminut kaupungin hallinnollisena keskuksena vuodesta 1946 lähtien, ja Myyrmäki, joka on läntisen Vantaan keskus.

Kasvua ja kehitystä kehäradan varressa

Vantaa on paljon muutakin kuin kansainvälinen lentokenttä. Vantaan vanhat kaupunginosat tiivistyvät tehoneliöiksi ja uudet rakentuvat omaleimaisiksi alueiksi. Kehärata on mahdollistanut Kivistön ja Leinelän kaltaiset uudet asuinalueet ja Suomen nopeimmin kasvavan yritysalueen, Aviapoliksen, jatkokehityksen. Rata yhdistää metropolialueen kansainvälisenä toimintaympäristönä, josta koko Suomi hyötyy.

Omaleimaista asumista lähellä juna-asemia

Vantaan keskustat kuten Myyrmäki, Martinlaakso, Korso ja Koivukylä rakentuvat entistä kaupunkimaisemmiksi. Asemanseudut kehittyvät, ja uusia asuntoja on tulossa radan tuntumaan tuhansille asukkaille. Suurin osa vantaalaisista asuu kilometrin säteellä juna-asemista. Asemia on Vantaalla toiseksi eniten Suomen kaupungeista, yhteensä 14.

Yrittäjyyden ykköspaikka

Vantaan kaupunki on elinkeinoelämälle ketterä ja sijainniltaan ylivoimainen kumppani. Kaupungissa toimii lähes 10 000 yritystä. Työpaikkoja on eniten kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä teollisuuden aloilla. Eniten työpaikkoja on Aviapoliksen alueella. Lentoaseman ympärille on rakennettu yrityksille toimitiloja sekä palveluja ja Kehä III:n molemmin puolin on muodostumassa yhtenäinen työpaikkanauha, jossa on varasto-, teollisuus-, liike- ja toimistorakennuksia. Merkittäviä kaupan keskittymiä on useita, kuten Jumbon ja Flamingon muodostama kokonaisuus sekä Tammiston, Porttipuiston ja Varisto-Petikon alueet.

Lähellä luontoa

Rakennetun kaupunkialueen vastapainona Vantaalta löytyy myös toisenlainen maailma: laajat metsäalueet Sotungissa ja Petikossa, Vantaan- ja Keravanjokilaaksojen avarat viljelymaisemat sekä puro- ja jokivarret, jotka kaikki ovat Vantaan luontoa parhaimmillaan.
Lähes kaikilla vantaalaisilla on alle 500 metrin matka lähimmälle ulkoilu- ja virkistysalueelle. Vantaalla on yli tuhat hehtaaria luonnonsuojelualueita. Luonnossa liikkumiseen tunnetuin paikka on Kuusijärven ulkoilualue, joka toimii Sipoonkorven kansallispuiston läntisenä porttina. Kuusijärveltä löytyvät pääkaupunkiseudun ainoat yleiset savusaunat.

Kehitys kaupungiksi alkoi 1950-luvulla

Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta 1865, maalaiskunnasta kauppala 1972 ja kaupunki Vantaasta tuli 1974. Kehitys kaupungiksi alkoi kuitenkin jo 1950-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset kerrostalot, kaupungintalo ja avattiin lentokenttä. Vantaan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet liikenneyhteydet; rautatie, lentoasema ja useat isot tiet.