Suuralueet ja kaupunginosat

Vantaan yleiskartta, tekijä: Markku Lappalainen.

Vantaa on Suomen kasvavin kaupunki, jossa on monipuoliset mahdollisuudet elää, viihtyä ja yrittää. Omaleimaiset asuinalueet, kattavat liikenneyhteydet sekä kansainvälinen elinkeinoelämä ovat varteenotettava vaihtoehto monelle pääkaupunkiseudulle haluavalle. Palveluista ei myöskään ole pulaa, päinvastoin. Vantaalta löytyy Suomen suurimpia kauppa- ja viihdekeskuksia sekä monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta.

Monta yhdessä

Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, joka sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa. Se on rakenteeltaan verkostomainen ja sillä on useita kaupunkikeskuksia sekä asuinalueita. Virallisesti Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Suurimpia niistä ovat Myyrmäki ja Tikkurila, ja kasvavimpia Aviapolis ja Kivistö.

Vireät vantaalaiset

Vantaalaisten lukumäärä on tällä hetkellä lähes 230 000, mutta se kasvaa jatkuvasti. Vantaa onkin suhteellisesti Suomen kasvavin kaupunki. Kaupungissa on poikkeuksellisen monipuolisia mahdollisuuksia asumiselle. Vaihtoehtoja löytyy aina urbaanista kerrostalokorttelista idylliseen puutarhakaupunkiin ja rauhalliseen maaseutuun saakka. Alueet ovatkin omaleimaisia ja yhteisöllisiä. Asukkailla on aktiivisesti toimivia yhteisöjä, jotka järjestävät yhteisiä tapahtumia ja palveluja.

Reipasta uudistumista

Vantaa myös uudistuu jatkuvasti. Uusia alueita nousee ja vanhempia kehitetään. Aivan tuoreimpia on esimerkiksi värikäs Kivistön keskus, jossa pidettiin Suomen asuntomessut vuonna 2015. Toinen merkittävä uutuus on Aviapoliksen lentokenttäkaupunki. Siellä Suomen kasvavimman yrityskeskittymän ja tärkeimmän lentoaseman ympärille nousee ainutlaatuinen asumisen, palvelujen ja työpaikkojen monitoimikeskus. Näitä sekä muita keskuksia yhdistää vuonna 2015 avattu Kehärata.

Yrittämisen ydinalueet

Vantaa on yritysten ykköspaikka. Kaupunki on ketterä elinkeinoelämän kumppani ja sen sijainti on erinomainen. Vantaalla toimii lähes 10 000 yritystä ja työpaikkoja on yli 110 000. Suurimpia työllistäjiä ovat tukku- ja vähittäiskauppa, varastointi ja logistiikka sekä teollisuus. Vantaan suurin ja Suomen kasvavin työpaikkakeskittymä on Aviapolis yli 37 000 työpaikalla. Myös Tikkurila ja Myyrmäki ovat merkittäviä työpaikka-alueita. Kaupan keskittymistä tärkeimpiä ovat Vantaanportti, Tammisto, Porttipuisto ja Varisto-Petikko.

Valtaväylien virrassa

Vantaa on alusta saakka rakennettu vahvojen liikenneyhteyksien varaan. Useat alueet syntyivät jo Suomen ensimmäisen rautatien eli pääradan varteen 1900-luvun vaihteessa. Länsi-Vantaan urbaanit keskukset rakennettiin 1970-luvulla avatun Martinlaakson radan varteen, joka täydentyi Kehäradaksi vuonna 2015. Kehärata mahdollistaa nyt uusien alueiden rakentamisen. Rautateiden lisäksi Vantaan läpi kulkee useita Suomen pääteitä sekä pääkaupunkiseudun valtasuoni, Kehä III. Sisäistä liikennettä täydentävät bussit, pyörätiet ja kaupunkipyörät.

Kaupunki siivillä

Vantaa on myös koko Suomen portti maailmalle ja maailman portti Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoaseman läpi kulkee lähes 21 miljoonaa matkustajaa vuosittain ja määrän odotetaan kasvavan 30 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Asemaa laajennetaan ja uudistetaan parhaillaan. Kehäradan avulla kentälle pääsee kätevästi joukkoliikenteellä. Lentoaseman kautta Vantaa ei ainoastaan sijaitse keskellä pääkaupunkiseudun metropolia vaan keskellä kaikkia maailman metropoleja.

Luontoäidin lempilapsi

Luonto on Vantaalla aina lähellä. 97 % kaikista vantaalaisista asuu 300 metrin säteellä viher- tai luontoalueesta. Kaikkein vihreimpiä suuralueita ovat Kivistö ja Hakunila, joiden kaupunginosissa vihreyden osuus on parhaimmillaan jopa 90 %. Vantaan tärkein luontokohde on Kuusijärven ulkoilualue, joka toimii läntisenä porttina Sipoonkorven luonnonsuojelualueelle. Muita merkittäviä ovat Petikon ja Ojangon ulkoilualueet. Kaiken kruununa Vantaalla virtaa kaksi merkittävää jokireittiä, Vantaanjoki ja Keravanjoki.

Keskiajalta kasvukaupungiksi

Vantaan tarina pohjautuu Helsingin pitäjään, jonka keskiaikainen kirkko sijaitsee edelleen pitäjän vanhassa kirkonkylässä. Siitä syntyi Helsingin maalaiskunta vuonna 1865, joka muutettiin Vantaan kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974. Jo 1950-luvulta lähtien Vantaata on rakennettu kaupungiksi ensimmäisine kerrostaloineen, kaupungintaloineen ja lentokenttineen. Samalla Tikkurilasta muodostui hallinnollinen keskus. Nykyään Vantaa on osa Suomen tärkeintä metropolialuetta, jonka suosio ei ainakaan hiivu.

Vantaan tulevaisuuskuvat

Millainen on huomisen Vantaa? Miten ihmiset elävät esimerkiksi 50 vuoden kuluttua? Miten tulevaisuutta ennakoidaan ja suunnitellaan?

Luova Leinelä

Taidekaupunginosa Leinelä laittaa luovuuden valloilleen. Kehäradan varrella sijaitsevassa Leinelässä kohtaavat taide, luonto ja asumisen ilo.

Uusi yrityskeskittymä Vehkalaan

Kehäradan ja Kehä III:n tuntumassa sijaitsevasta Vehkalasta rakennetaan uuden tuotannon työpaikka-aluetta erityisesti pk-sektorin toimijoiden tarpeisiin.

Keimolanmäen uusi elämä

Keimolan entinen moottoristadion herää eloon uutena asuinalueena, jossa on tulevaisuudessa kodit 2 500 asukkaalle.

Vieraile Vantaalla

Vantaan suuralueiden ja kaupunginosien rajat

Ajankohtaista

Twitter