Hulevedet

Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla muodostuvaa sade- ja sulamisvesien pintavaluntaa. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Mitä tiiviimmin rakennettu alue on ja mitä suurempi osa valuma-alueen pinnoista on vettä läpäisemätöntä, sitä enemmän ja nopeammin muodostuu pintavaluntaa.

Hulevesien hallinta haasteena

Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja tonttikoon pienentyessä yhä laajemmat vettä imevät maapinnat ovat peitossa joko talon tai asfalttipinnan alla. Myös ennen vettä haihduttaneet puut ovat poissa tai niiden määrä on vähentynyt. Tämä lisää haasteita rakennusten perustusten kuivana pitämiselle, rakennusten kuivatusjärjestelmät joutuvat koetukselle etenkin silloin, kun sateet ovat pitkäaikaisia ja rankkoja. Hulevedet kuljettavat myös epäpuhtauksia eri lähteistä, kuten liikenteestä, rakennustyömailta ja teollisuusalueilta.

Hulevesien hallinnan periaatteet Vantaalla

Vantaan kaupunki huolehtii hulevesien käsittelystä yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän (jäljempänä HSY) kanssa. Vesihuoltolain (119/2001) 17 b §:n mukaan alueella, missä on yleinen hulevesiviemäröinti, on kiinteistö liitettävä hulevesiviemäriin. Hulevesiviemäriin liittymisestä saa tietoa HSY:n kotisivuilta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta perustellusta syystä.

Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan, esimerkiksi imeyttäen maahan. Jos hulevesiä ei voi imeyttää syntypaikallaan vaan ne on johdettava eteenpäin esimerkiksi hulevesiviemäriin, se tehdään hidastaen ja viivyttäen veden kulkua esimerkiksi viivytysrakenteiden kautta.

Uudisrakennuksen kuivatusjärjestelmät

Uudisrakennuksen rakennuslupaa käsiteltäessä rakennusvalvonta katsoo, että tontin ja rakennuksen kuivatusjärjestelmät toimivat oikein, ja ovat yhteensopivia alueellisen hulevesijärjestelmän kanssa. Alueilla, joilla on HSY:n hulevesiviemäröinti, liitetään uudisrakennuksen kuivatusjärjestelmä usein siihen. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna niihin vahinkoihin, joita vesi perustuksille ja koko talolle voi aiheuttaa. Hulevesijärjestelmät tulee suunnitella niin, että ne toimivat kaikkina vuodenaikoina ja myös rakentamisen aikaiset hulevedet on käsiteltävä asianmukaisesti.

Tonttien väliset avo-ojat tarvitsevat ylläpitoa

Alueilla, joissa sadevesiviemäröintiä ei ole, korostuu kiinteistön omistajien vastuu ympäröivän kuivatusjärjestelmän eli avo-ojien huollosta ja toimivuudesta. Näiden rajaojien kunnossapito on naapureiden yhteisellä vastuulla. Usein rakennuksien salaojat saattavat liittyä rajaojaan. Ojat tulee muistaa puhdistaa, esimerkiksi haravoimalla säännöllisesti ojasta lehdet ja risut pois, sekä pitämällä tonttiliittymän rumpu puhtaana. Katualueen viherkaistaleilla sijaitsevat ojat kuuluvat myös kiinteistön omistajan puhtaanapitoon tonttiin rajautuvalla osuudella.

Toisen kiinteistöä palvelevaa ojaa ei saa perusteettomasti tukkia eikä estää sen virtausta. Ongelmia saattaa aiheutua esimerkiksi avo-ojan tukkimisesta tai sen korvaamisesta liian pienellä putkella, jotta saataisiin tonttimaa tehokkaampaan käyttöön.