Tämä sivu on yli 2 vuotta vanha

Kehut, aikuisen esimerkki ja sanoittaminen - toivottua käyttäytymistä voidaan opettaa lapsille!

Artikkeli

ProKoulu- ja ProVaka-mallit ovat tutkimustietoon perustuvaa toimintaa, joiden ajatuksena on, että käyttäytymistä voidaan opettaa lapsille siinä missä oppiaineitakin. Ruusa Riikola Vierumäen koulusta ja Nelli Nevalampi Hepopuiston päiväkodista kertovat, miten Pro-malli näkyy heidän arjessaan.

Nelli seisoo päiväkodin tiloissa ja näyttää lelusammakoita ja kuulapurkkeja.

Nelli Nevalampi esittelee Hepopuiston päiväkodin tapoja opettaa lapsille toivottua käytöstä.

Lyhenne “pro” tulee sanoista “positiivisesti ryhmässä oppiva”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimintamalliin koulutetut opettajat ja avustajat vahvistavat lasten tunnetaitoja ja ohjaavat heidän käyttäytymistään toivottuun suuntaan ohjeistuksilla, positiivisella palautteella ja omalla esimerkillään. Pro-toiminta tukeekin vahvasti työrauhaa ja arjen toimintojen, kuten ulos siirtymisten, sujuvuutta. 

Vierumäen koulussa opiskelee oppilaita vuosiluokilla 1.–5. Koulussa on käytössä kaikille yhteinen palkitsemisjärjestelmä: kun oppilas käyttäytyy toivotulla tavalla, hän saa opettajalta sanallisen kiitoksen lisäksi “irtovihreän”, eli vihreän laminoidun paperilapun, joka on oppilaalle konkreettinen palkkio. 

– Oppilaat keräävät irtovihreitä yhteisen hyvän eteen. Kun luokan irtovihreiden tavoitemäärä on täynnä, he saavat jotain mukavaa yhdessä tekemistä: se voi olla esimerkiksi piilosta koko koulun tiloissa tai tuplavälitunti. Tämä on lapsille motivoivaa, kun oikein toimiminen tuottaa jotain konkreettista mukavaa. Sillä on myös ryhmäyttävä vaikutus, sanoo Vierumäen koulun laaja-alainen erityisopettaja Ruusa Riikola.  

Irtovihreän voi ansaita esimerkiksi sillä, että jonottaa rauhallisesti. 

– Huomioimme mieluummin hyvän käytöksen kuin ei-toivotun. Palkitsemme irtovihreällä siis oppilaan, joka jonottaa niin kuin on ohjeistettu. Yleensä ei-toivotulla tavalla käyttäytyvä oppilas ikään kuin ryhdistäytyy, kun hänen vieressään olevaa oppilasta palkitaan, sillä hän haluaa palkinnon itsekin, Ruusa selittää.

Koulun seinillä on näkyvästi sanoitettuna se, miten esimerkiksi luokassa tai ruokalassa käyttäydytään. Näitä tilanteita harjoitellaan yhdessä oppilaiden kanssa. Ruusa pitää tärkeänä sitä, että oppilas tietää, mitä häneltä odotetaan, ja että jokainen opettaja odottaa samaa. Tämä on yhteydessä työrauhaan.  

ProKouluissa käydään tiivistä keskustelua koulun arvoista ja siitä, mikä nähdään tavoiteltavana käyttäytymisenä ja miten näitä taitoja opetetaan oppilaille. Pro-toiminta nojaa vahvasti tutkimustietoon ja on esimerkiksi havaittu, että kun aikuisen käyttäytyminen muuttuu, myös lapsen käyttäytyminen muuttuu.  

– Kun lähdimme mukaan ProKouluun, määrittelimme ensin aikuisten kesken, millainen koulu haluamme olla, ja mitkä ovat tavoitteemme kasvattamisessa ja käyttäytymisen opettamisessa. Pro-mallissa on selkeät tavoitteet ja jäsennellyt toimintaohjeet ja koulumme henkilöstö onkin erittäin sitoutunut malliin! Olemme kaikki entistä tietoisempia omasta toiminnastamme ja siitä, miten se vaikuttaa koko kouluyhteisöön, Ruusa kertoo.  

Syksyllä 2022 kolme vantaalaista peruskoulua oli mukana ProKoulu-toiminnassa. Nyt, syyskuussa 2023, kouluja on mukana 14. 

Vantaan varhaiskasvatuksessa 65 päiväkotia on mukana ProVaka-toiminnassa 

Hepopuiston päiväkodissa ProVaka-oppeja on sovellettu viime syksystä alkaen. Nyt päiväkodissa harjoitellaan toisten kunnioittamista erityisesti vessarauhan muodossa.   

– Olemme yhdessä sopineet, kuinka vessajonossa odotetaan rauhassa omaa vuoroa. Kun lapsi käyttäytyy sovitusti, häntä kehutaan ja hän saa laitaa pienen kuulan kuulapurkkiin. Kun purkki on täynnä, kuuntelemme lasten kanssa heidän valitsemansa toivekappaleen: koiraräpin. Tärkeintä on kuitenkin itse kehu, kuulat ja räpit ovat vain sivutuote, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Nelli Nevalampi.   

Pienempien ryhmässä kuulien tilalla on käytössä palloseinä, johon liimataan pahvipalloja. Kun palloseinä on täynnä, ryhmäläiset saavat heittää pallomeripallot ilmaan.  

– On ollut hauska seurata, kuinka lapset ottavat tämän innoissaan vastaan. Pienemmätkin selvästi jo seuraavat isompien esimerkkiä. Vessatilanne on nykyään rauhallisempi ja positiivisempi. Lapset ovat rutinoituneet tähän. He tsemppaavat ja yrittävät kovasti, jatkaa Nelli.  

Ennen kuin Pro-toiminta otettiin käyttöön lasten kanssa, sitä piti harjoitella päiväkodin aikuisten kesken, jotta kehujen antamisesta tuli sujuvaa.   

– Se toi tosi kivaa positiivisuutta myös työyhteisöön. Meillä oli aikuisten kesken käytössä kehutähti, jonka sai antaa kollegalle, jos joku ohjasi jumpan kivasti. Myös lapset kiinnittivät siihen huomiota, ja yritimmekin antaa myös toisillemme kehuja lasten kuullen, jotta toimimme esimerkkinä.  

Ennen Pro-toiminnan aloittamista päiväkodissa käytiin yhdessä läpi tärkeitä arvoja. Esiin nousi Hepopuiston päiväkodin Pro-toiminnan teemaksi valikoitunut kunnioittaminen.  

– Pohdimme sitten yhdessä, mitä kunnioittaminen kenellekin tarkoittaa, ja muodostimme yhteisen käsityksen siitä, mitä kunnioittaminen tarkoittaa tässä päiväkodissa. Oli tärkeää, että sovimme myös yhdessä tavat, joilla alamme opettaa, millaista käyttäytymistä toivotaan. Minulla oli esimerkiksi sellaiset eriväriset sammakot ja paperilapuista tehdyt ”vessat”, joilla esitin lapsille, kuinka sammakot liikkuvat rauhallisesti vessan edessä olevia viivoja pitkin; mitä pinkki sammakko tekee, kun vihreä sammakko menee vessaan, havainnollistaa Nelli.  

Hepopuiston päiväkotiin on muodostettu ProVaka-tiimi, joka kokoontuu säännöllisesti. Nyt kun Pro-toiminta on saatu päiväkodissa käyntiin sujuvasti, sen käyttöä on syksyllä tarkoitus laajentaa myös ruokailutilanteisiin.

ProKoulua ja ProVakaa on kehitetty Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoituksella Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston sekä Niilo Mäki Instituutin yhteistyönä. Lue lisää: https://www.prokoulu.fi/

 

Tämä kirjoitus julkaistiin Asukaslehden numerossa 4/2023. Lue lehden muut jutut Asukaslehden sivulta!