Tikkurilasta ja Pähkinärinteestä löytyy kymmeniä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia
Tikkurilan nuori rakennuskanta pääsi ensi kertaa mukaan rakennusperintölistaukseen.
Tikkurilassa sijaitseva Tiedekeskus Heureka valmistui vuonna 1988. Kuva: Heli Haavisto.
Vuoden aikana on inventoitu kolme isoa kokonaisuutta: Vantaankosken mylly ja pato, Tikkurilan moderni rakennuskanta sekä Pähkinärinteen 1970-luvun kerros- ja rivitaloalue. Inventointien avulla rakennussuojelun näkökulma on helpompi ottaa huomioon kaupungin kaavoitustyössä sekä maankäyttöön liittyvissä päätöksissä.
Inventoinnit toteutti 1.6.2020–31.5.2021 Vantaan kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnittelun palkkaama projektiasiantuntija FM Heli Haavisto. Tikkurilassa käytiin läpi 1960–1990-luvun rakennuksia ja Pähkinärinteessä yhtenäinen, vuosina 1972–1979 rakennettu alue.
– Rakennuksista tarkistettiin, kuinka tyypillisiä ja edustavia ne ovat rakennusaikaan nähden, miten alkuperäisinä ne ovat säilyneet ja mikä on niiden historiallinen todistusvoima, Haavisto avaa työn sisältöä.
Näiden kriteerien perusteella Tikkurilasta löytyi 18 uutta, kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erittäin merkittävää tai merkittävää (R1 ja R2) kohdetta. Pähkinärinteessä merkittäviksi (R2) rakennuksiksi luokiteltiin 34 kerros- ja 17 rivitaloa eli lähes koko alue. Inventoinnit toimivat Tikkurilan ja Pähkinärinteen kaavarunkoalueiden taustaselvityksinä.
Vantaankosken myllyn ja padon historiasta tehtiin selvitys
Vantaankosken alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta, Vantaan vanhinta teollisuusaluetta. Inventoinnissa kartoitettiin Vantaankoskelle 1900-luvun alussa rakennetun myllyn ja 1800-luvun alkupuolella valmistuneen padon historiaa ja nykytilaa.
– Vantaankoskella oli ruukki ja ruukkiyhteisö 1837–1860, ja pato rakennettiin alun perin ruukin tarpeisiin, Haavisto kertoo.
Mylly valmistui kosken länsirannalle 1907, ja rakennuksessa toimi myöhemmin myös sähkövoimalaitos ja trasselitehdas. Kosken itärannalla oli 1880–1960-luvulla Dahlforsin viilatehdas. Sen omistaja Walfrid Wahlberg omisti myös myllyn rakennukset vuodesta 1916 alkaen. Nykyään mylly on Vantaan kaupungin omistuksessa, ja aluetta tullaan kehittämään lähivuosina.