Vantaa haluaa panostaa enemmän väestösuhteisiin

Tapahtuman taustalla olivat Hyvät väestösuhteet Suomessa -hanke, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta, järjestöt ja kotoutumisen palvelut.

Maahanmuuttajien yhdistykset keräsivät vuonna 2025 eri kieliryhmien kokemuksia väestöryhmien suhteista. Kokemuksia kerättiin osallisuudesta, turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja kunnan ilmapiiristä. Osallisuus kuvaa sitä, miten kunnan asukas voi vaikuttaa ja osallistua yhteisiin asioihin.

Tulosten pohjalta tehtiin ehdotuksia, joiden avulla voi edistää väestösuhteita Vantaalla. Tässä sana väestösuhde kuvaa, millaisia eri väestöryhmien suhteet ovat Vantaalla.

Väestösuhteiden edistäminen vaatii päätöksiä

Hyvät väestösuhteet syntyvät arjen kohtaamisissa. Ne tapahtuvat kouluissa, työpaikoilla ja naapureiden kesken. Näitä asioita tilaisuudessa korosti Ruth Kaboi-Mattila. Hän on monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Hän korosti myös, että moninaisuus on voimavara. Se vahvistaa koko yhteiskuntaa. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Tavoite on, että jokainen vantaalainen kokee, että hän kuuluu yhteiseen kaupunkiin. Pitää tehdä päätöksiä, jotka varmistavat, että se toteutuu.

Helppoja kohtaamisia tarvitaan lisää

Maahanmuuttajien yhdistykset ovat tehneet haastatteluja. Niistä huomaa, että osallisuus ja vuorovaikutus toimivat hyvin eri kielisten omissa yhteisöissä. Mutta tarvitaan lisää tukea, jotta laajempi osallistuminen onnistuu. Se vaatii selkeää viestintää ja yhteisiä tilaisuuksia.

Kielimuuri ja tiedon puute haittaavat, kun maahanmuuttaja haluaa vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Kielimuuri tarkoittaa, että ei ole yhteistä kieltä tai kielitaito ei riitä.

Syrjintä ja turvattomuus ovat ongelmia työelämässä. Ne ovat ongelmia myös, kun asioidaan viranomaisten kanssa. Oman yhteisön tuki vahvistaa luottamusta. Luottamus vahvistuu, kun kohtaamiset onnistuvat hyvin.

Ehdotuksissa korostettiin, että osallistumisen pitää olla helppoa. Puhutaan matalan kynnyksen osallistumisesta. Selkokielistä ja saavutettavaa viestintää pitää vahvistaa. Saavutettava viestintä on viestintää, jota kaikki ymmärtävät yhtä helposti. Myös yhteisöllisyyttä pitää vahvistaa.

Viranomaisille pitää tarjota koulutusta kulttuurien kohtaamisesta. Ehdotuksissa toivottiin vapaa-ajalle tapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Ne ovat harrastusryhmiä, kulttuuripäiviä ja kielikahviloita.

Käytännön toimintaa ja väestösuhteiden taitoja

Kaupunki ja järjestöt aikovat toteuttaa ehdotukset yhdessä. Väestösuhteiden edistäminen tulee osaksi Vantaan kaupungin strategiaa. Strategia kertoo, miten kaupunki kehittyy tulevaisuudessa. Siitä myös raportoidaan valtuustolle. Näin kertoi apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand.

Väestösuhteiden taidot muistuttavat kaveritaitoja. Niitä voi opetella samalla tavalla kuin kaveritaitoja. Silloin opetellaan, miten kohdataan ihmisiä, joilla on erilainen tausta. Tai miten osataan olla yhdessä myönteisessä vuorovaikutuksessa. Nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja Hanna Hänninen puhui näistä asioista tilaisuuden lopussa.

Mikä on monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta?

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta edistää osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Siinä ovat mukana poliittiset ryhmät, maahanmuuttajien järjestöt, 
kunnan toimialat, poliisi ja hyvinvointialueen edustajat. Neuvottelukunta toimii kaksi vuotta kerrallaan. Vantaan uusi neuvottelukunta nimettiin 11.8.2025.