Vantaa panostaa ihmiskaupan vastaiseen työhön - Työllisyys ja kotoutuminen kulkevat käsi kädessä ihmiskaupan uhrien auttamisessa

Ihmiskaupan uhreja auttava IKU-tiimi toimii osana Vantaan työllisyyden- ja kansainvälisten asiakkaiden palveluita Osaamiskeskuksessa, ja sen tehtävänä on ehkäistä ihmiskauppaa sekä tukea uhreja kohti turvallista ja itsenäistä arkea. IKU-tiimin toiminta perustuu ihmiskaupan ilmiön kattavaan tuntemukseen sekä vahvaan verkostoyhteistyöhön. 

Kaupungin IKU-tiimiä vetävä vastaava työllisyysasiantuntija Sari Latvasalo on ollut perustamassa Vantaan kaupungin ihmiskaupan uhrien parissa työskentelevää tiimi. ”Tiimi on perustettu tarpeeseen pohjautuen. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite tuoda ihmiskauppaa ilmiönä näkyväksi ja lisätä asiantuntijoiden osaamista ihmiskaupan uhrin tunnistamiseen, kohtaamiseen ja ymmärrykseen ihmiskaupasta ilmiönä”, Latvasalo kiteyttää.

Toiminnan ytimessä ovat ihmiskaupan tunnistaminen ja siihen mahdollisimman varhainen puuttuminen. Ihmiskaupan ilmenemismuodot ja menetelmät muuttuvat jatkuvasti ja tunnistaminen edellyttää tietämystä ilmiöstä, minkä vuoksi myös IKU-tiimin asiantuntijat jatkuvasti kehittävät osaamistaan ihmiskaupasta ihmiskaupan toiminnasta. 

Ihmiskauppa ilmenee hyväksikäytön erilaissa muodoissa ja vie ihmisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden

Ihmiskauppa tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö joutuu hyväksikäytön kohteeksi – esimerkiksi työelämässä, seksuaalisesti tai pakottamisen seurauksena. Uhriksi voi joutua kuka tahansa: suomalainen tai ulkomaalaistaustainen, nuori tai vanhempi, työssä käyvä tai työnhakija.

Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, minkä vuoksi jatkossakin on erittäin tärkeää vaihtaa tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu. Jatkuvasti muuttuva ilmiö, löydetään uusia väyliä toteuttaa hyväksikäyttöä, miten tilanteita voidaan hyödyntää. Esimerkiksi netissä, enemmän nuorempiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä, ja voi olla myös muotoja, joita ei heti tunnistetakaan.

”Koska ihmiskaupan uhrin tilanne on herkkä, se vaatii sensitiivisyyttä, pelisilmää ja tilannetajua, mitkä korostuvat kohtaamisissa asiantuntijan työssä”, ihmiskaupan uhrien parissa toimiva työllisyysasiantuntija Hamit Bicer sanoo.

Ihmiskauppaa ilmenee eri muodoissa. Yleisimmät ihmiskaupan muodot ovat pakkotyö ja pakkoavioliitto. Pakkoavioliitto on vuodenvaihteessa tunnistettu myös Suomen lain edessä ihmiskaupan muodoksi. Suomessa seksiperäistä ihmiskauppaa tunnistetaan vielä huonommin.

Uhrilta viedään usein vapaus, itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kaikki eivät kuitenkaan tunnista itseään uhriksi, minkä vuoksi asiantuntijatiimien työ ja varhainen tunnistaminen ovat avainasemassa uhriksi joutuneiden auttamiseksi. 

Suurin osa tapahtuvasta ihmiskaupasta on pakkotyötä

Ihmiskaupan uhrien parissa työskentelevän tiimin toimintaa ohjaavat esimerkiksi kotoutumislaki (681/2023), laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) sekä ulkomaalaislaki (301/2004). Näiden lakien avulla turvataan ihmiskaupan uhrin oikeus erityiseen tukeen ja auttamisjärjestelmään.

Ihmiskauppa ja hyväksikäyttö ilmenee erilaisissa muodoissa. Vuoden 2024 Ihmiskaupan vuosikatsauksen mukaan pakkotyö oli 45 % kaikista ihmiskaupan muodoista ja  32 % oli pakkoavioliiton uhreja. 

Uhrit edustivat 47 eri kansallisuutta. Nämä luvut kertovat, kuinka tärkeää asiantuntijoiden osaaminen ihmiskaupan tunnistamisesta on.

Ihmiskauppa voi horjuttaa uhrin luottamusta yhteiskuntaan, viranomaisiin ja työelämään. Ilman oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea yhteiskuntaan takaisin kiinnittyminen on uhrille vaikeaa ja uhri jäisi kovin yksin. Siksi ennakointi ja uhriksi joutuneen yksilön kokonaisvaltainen tukeminen ovat erittäin merkityksellistä.

Tavoitteena saada uhri irtautumaan ihmiskaupasta ja rakentamaan uudelleen luottamuksen yhteiskuntana ja työelämään

IKU-tiimi antaa tukensa työllisyyden ja kotoutumisen palveluiden asiantuntijoille tunnistamaan ihmiskauppaa ilmiönä. Lisäksi IKU-tiimi järjestää omille asiantuntijoilleen koulutusta, miten viranomainen tukee ja ohjaa asiakasta eteenpäin esimerkiksi ihmiskaupan auttamisjärjestelmään.

Toiminnan vaikuttavuus näkyy yksilön mahdollisuudessa irtautua ihmiskaupasta ja rakentaa uudelleen luottamusta yhteiskuntaan ja työelämään. Työllistymisen tukeminen ei ole pelkästään työpaikkojen etsimistä, vaan se on ennen kaikkea myös luottamuksen palauttamista, turvallisuuden vahvistamista sekä yksilön osallisuuden mahdollistamista. Lisäksi tämä on ohjausta kunnan kotoutumispalveluihin.

Ihmiskaupan vastaisen työn tiimin toiminta on konkreettinen askel kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja tulevaisuuteen. Tämä on tärkeä osa kotouttamistyötä.

IKU-tiimi toimii linkkinä, joka tukee sekä asiakkaita että työntekijöitä silloin, kun ihmiskaupan riski tai epäily nousee esiin. Yhdessä, oikea-aikaisesti ja inhimillisesti toimien rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen – yksi kohtaaminen kerrallaan.

Ihmiskaupasta puhuminen asioiden oikeilla nimillä on tärkeää, jotta saamme poistettua stigmaa ja häpeää ilmiön ympäriltä. Ihmiskaupan ytimessä on ihmisen ytimeen iskostettu ja lamaannuttava häpeä. Ihmiskaupan vastaisessa työssä tahdotaan korostaa tämän häpeän olevan jotain, mistä voidaan irtautua ja jopa toipua. 

Vantaan IKU-tiimin missio on lähtökohtaisesti normalisoida ihmiskaupan ilmiötä sellaiseksi, josta voidaan keskustella ilman häpeää. Tässä tietoisuuden lisääminen on keskeinen työkalu.

Ihmiskaupasta irtautuminen ja kotoutuminen kulkevat käsi kädessä

Työllisyys- ja kotoutumispalvelut ovat ihmiskaupan uhrien integroitumisen ja toipumisprosessin kannalta äärimmäisen tärkeitä. Vuoden 2025 alussa voimaan astuneen kotoutumislain uudistuksessa vahvistettiin ihmiskaupan uhrien mahdollisuuksia päästä kiinni näihin palveluihin, joiden toteuttaminen on nyt kuntien vastuulla.

Ihmiskaupan vastainen työskentely on tärkeä osa kotouttamistyötä ja konkreettinen askel kohti yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja tulevaisuuteen.

Ihmiskauppa voi horjuttaa uhrin luottamusta yhteiskuntaan, viranomaisiin ja työelämään. Siksi sen tunnistaminen ja torjuminen ovat olennaisia osia kestävää kotoutumista ja työllistymistä. Taustalla voi olla kaltoinkohtelun tai kontrollin kokemuksia, epäluottamusta viranomaisia kohtaan, puutteellista tietoa oikeuksista ja mahdollisuuksista tai fyysisiä ja psyykkisiä traumoja.

Ilman oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea yhteiskuntaan kiinnittyminen ei välttämättä ole realistista. Ihmiskaupan ehkäisy on myös kotouttamistyötä.

Hyväksikäyttö usein estää ja viivästyttää ihmisen pääsyä palveluihin

Yhteistyö eri kumppaneiden kanssa, kuten hyvinvointialueen, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja järjestöjen kanssa vahvistaa palveluketjua ja varmistaa, että uhrien tarpeet huomioidaan kokonaiskuvassa.

Hyväksikäytön uhriksi joutunut maahanmuuttaja-asiakas ei aina välttämättä pääse Suomessa työllisyyspalveluiden piiriin, jolloin myös asiakkaan varsinainen kotoutumisaika on saattanut umpeutua kontrollin ja hyväksikäytön vuoksi. 

Kun hyväksikäyttö ja kontrolli estävät työllisyyspalveluihin pääsyn, asiakas pääsee usein hakeutumaan niihin vasta kotoutumisajan päätyttyä. 

Kotoutumislaki katsoo tällaisen olosuhteiden pakottaman viiveen kotoutuja-asiakkaan hyväksi, jolloin kotoutujan oikeutta kotoutumisaika voidaan poikkeuksellisesti aloittaa myöhemmin. 

Joustavuus ja ymmärrys sekä halu tehdä yhteistyötä viranomaistoimijoiden välillä ovat kaiken yhteisen tekemisen ytimessä.

Monelle uhrille työelämä näyttäytyy paikkana, jossa oikeuksia on rikottu. Luottamuksen palauttaminen vaatii aikaa ja herkkyyttä – mutta se on mahdollista. IKU-tiimin työ osoittaa, että työelämään voi oppia luottamaan uudelleen, kun ihmistä tuetaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti.

Viranomaisten yhteistyöllä on tärkeää vaikuttavuutta uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen

Ihmiskaupan uhrien auttamistyö perustuu vahvaan verkostoyhteistyöhön kaupungin ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueen kesken. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa.

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Veikko Mäkelän mukaan kaupungin tekemisellä ja tiedonvaihdolla auttamisjärjestelmän kanssa on suuri merkitys. 

”Ihmiskaupan auttamisjärjestelmässä emme voi kuin iloita siitä, että ihmiskaupan uhrien auttaminen ja heidän kotoutumis- ja työllisyyspalveluidensa järjestäminen on otettu vakavasti ja että kokonaisuudesta vastaavat erikoistuneet ja osaavat ammattilaiset. Auttamisjärjestelmän näkökulmasta IKU-tiimin kaltaiset toimintamallit ovat äärimmäisen arvokkaita.”, Mäkelä sanoo.

Sen lisäksi että asiakkaita saadaan irtautumaan ihmiskaupasta, sen myötävaikutuksena ehkäistään myös harmaata taloutta. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tunnistetaan ja ohjataan ihmiskaupan uhreiksi joutuneita asiakkaita kaupungin IKU-tiimille

Myös Vantaa-Kerava hyvinvointialueella hankepäällikkönä ja sosiaalityöntekijänä työskentelevä Marjukka Nyström kertoo sujuvasta yhteistyöstä kaupungin ja hyvinvointialueen IKU-tiimien välillä. Vaikka yhteistyö on vielä suhteellisen uutta, Nyströmin mukaan se on ollut onnistunutta siihen nähden, mitä on ehditty toteuttaa.

Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan myös hyvinvointialueen palveluiden terveydenhuollon palveluiden puolella. Näistä asiakkaista välitetään tieto kaupungin kotoutumispalveluihin, jotta asiakkaan tilannetta saadaan edistettyä.

“Yhteistyömme on joustavaa ja erittäin asiakas- ja tapauslähtöistä. On tärkeää, että eri tahot ymmärtävät mitä ihmiskauppa on ja että asiakkaiden oikeudet toteutuvat. Vantaan ja hyvinvointialueen tiimit tekevät työtä asiakkaille sellaisten tulevaisuuksien eteen, joihin he voivat jatkossa itse vaikuttaa”, sanoo Nyström.

Yhteistyötä varten on luotu asiakkuuskohtaisesti nimetyt työntekijät sekä kaupungin että hyvinvointialueen puolelta, jolloin asiakkuutta hoidetaan yhteisesti kaupungin kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden näkökulmasta sekä hyvinvointialueen sosiaalityön ja terveydenhuollon kanssa.

Katseet tulevaan uhrien auttamisessa ja valtakunnallisen tietoisuuden lisäämisessä

Yhteistyötä kehitetään jatkuvasti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja VAKEHYVA:n mukaan tavoitteena on lisätä tiedonvaihtoa, koulutusyhteistyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä. 

Laajempi ihmiskaupan vastainen työ tarkoittaa tietoisuuden lisäämistä mahdollisille riskiryhmille ja ilmiön parissa toimiville tahoille, koulutusyhteistyötä, tiedonvaihtoa, hyvien käytänteiden levittämistä ja nykyisen toiminnan vahvistamista. 

Mäkelän mukaan Vantaan IKU-tiimillä on tässä kokonaisuudessa merkittävä rooli, ja työllisyys- ja kotoutumisasiantuntijoina paljon annettavaa tietoisuuden lisäämisessä alalla ja hyvien toimintamallien levittämisessä.

Vantaan kaupungin ihmiskaupan uhrien parissa työskentelevän IKU-tiimin toimintamallien jakaminen myös laajemmin Suomessa jatkuu alkaneena vuonna. 

Nimittäin yhteistyössä IKU-tiimi ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä ylitarkastaja Veikko Mäkelä aloittavat vuoden 2026 alusta toteuttamaan yhteistyömallia. Tarkoituksena on viedä eri työllisyysalueille koulutusta ihmiskaupasta ja mahdollisuutta mallintaa Vantaan IKU-tiimin toimintaa, sekä jatkaa yhdessä verkostoyhteistyössä eri kuntien kesken.

Ihmiskaupasta kaivataan selvästi paljon vahvempaa osaamista valtakunnallisella tasolla, ja tässä Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palveluiden IKU-tiimi raivaa alaa.