Asumisterveys
Esittely
Tarkastuksia ei tehdä asunnon oston tai myynnin tarpeita varten eikä rakennuksen kunnon arvioimiseksi.
Terveellisen talon edellytykset
Ilmanvaihdon toimivuus, ehjät lämpö- ja kosteuseristeet sekä rakenteiden pitäminen kuivina ovat terveellisen talon perusedellytykset.
Oikein toimiva ilmanvaihto on perusedellytys hyvälle sisäilman laadulle. Puutteellinen tai väärin toimiva ilmanvaihto saattaa aiheuttaa terveyshaittaa asukkaille. Huoneilman lämpötila ja kosteus vaikuttavat suoraan asumisviihtyvyyteen.
Asumisesta ja rakenteista vapautuu jatkuvasti epäpuhtauksia ja kosteutta huoneilmaan. Epäpuhtauksien poistamiseksi huoneilmasta pitää kaikissa asuinrakennuksissa olla riittävä ilmanvaihto. Ilmanvaihto voi olla painovoimainen tai koneellinen. Ilmanvaihdon toimivuutta ei saa estää esim. sulkemalla venttiilejä tai korvausilma-aukkoja.
- Painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus riippuu ulkoilman ja huoneilman lämpötilaerosta, tuulensuunnasta ja nopeudesta. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto toimii yleensä huonosti ja edellyttää lisätuuletusta ikkunoiden kautta.
- Koneellinen poistoilmanvaihto on asuntojen yleisin ilmanvaihtotapa. Erillisen puhaltimen avulla käytetty ilma poistetaan asunnosta ja puhdas ulkoa tuleva korvausilma otetaan asuntoon ikkunoiden tiivistekatkojen tai erillisten korvausilmaventtiileiden kautta. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilma saadaan vaihtumaan tasaisesti kaikkina vuodenaikoina.
- Koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä sisältää ainakin kaksi erillistä puhallinta, tulo- ja poistoilmakanavat venttiileineen. Tuloilma johdetaan yleensä oleskelutiloihin. Järjestelmässä voi olla lisäksi suodattimia, äänenvaimentimia ja lämmöntalteenotin, jotka vaativat säännöllistä huoltoa ja puhdistusta. Lämmöntalteenotin säästää energiaa.
- Koneellinen ilmanvaihto on pidettävä aina päällä.
Terveyshaittojen aiheuttajia
Terveyshaittoja voi aiheuttaa muun muassa rakennusmateriaaleista tulevat epäpuhtaudet, asuntoon kuuluva melu, asunnon ulkopuolelta tulevat epäpuhtaudet, radon tai kosteus- tai mikrobivauriot.
Ilmanlaatua voivat heikentää muun muassa rakennusmateriaaleista tulevat epäpuhtaudet. Poikkeavat hajut ja asukkaiden oireilu voivat viitata mahdolliseen sisäilmaongelmaan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) mittauksilla voidaan joissakin tapauksissa selvittää hajujen alkuperää.
Asunnossa kuuluva melu vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja liiallinen melu voi aiheuttaa terveyshaittaa asukkaille. Melu voi vähentää esimerkiksi unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä heräämisiä.
Asuntoon saattaa muualta rakennuksesta rakennevuotojen tai väärin toimivan ilmanvaihdon kautta kulkeutua epäpuhtauksia. Esimerkiksi asunnosta toiseen kulkeutuva tupakansavun haju on terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. Myöskään muiden hajujen esimerkiksi viemärikaasujen tai ruoan käryjen kulkeutumista asuntoon ei voida pitää hyväksyttävänä.
Radon on maata vasten sijaitsevien asuntojen ja muiden oleskelutilojen ongelma. Se on maaperästä ja kalliosta erittyvä hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu, jota ei pysty mitenkään aistimaan. Maaperän radonpitoinen ilma pääsee asuntoon perustuksissa olevien rakojen sekä huokoisten materiaalien kautta.
Huoneilman radonpitoisuus voidaan mitata radonmittauspurkeilla. Radonmittaus voidaan tilata kaupallisilta toimijoilta tai Säteilyturvakeskuksesta. Säteilyturvakeskuksen hyväksymistä radonmittausmenetelmistä ja niiden toimittajista löytyy lisätietoa osoitteesta stuk.fi.
Tutkimusnäytön perusteella rakennuksen kosteusvaurioilla on todettu olevan yhteys seuraaviin tauteihin ja oireisiin:
- Astmaa sairastavien hengitysoireet, ylähengitystieoireet, yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, astman kehittyminen.
- Hengitystieinfektiot, allerginen nuha, yleisoireet (väsymys, päänsärky, pahoinvointi), atooppinen ihottuma.
Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016
Oireita voi kuitenkin esiintyä myös ilman, että syynä olisi rakennuksen mikrobivaurio. Mikäli epäilette oireidenne johtuvan rakennuksen mikrobivaurioista, kannattaa terveyskeskuksessa käydessänne mainita epäilyksistänne. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä on kuitenkin vaikeaa osoittaa syy-seuraussuhdetta oireiden ja rakennuksen mikrobivaurioiden välillä.
Kosteusvaurioiden syyt
Mikä tahansa rakennusmateriaali vaurioituu, jos kosteutta on riittävästi. Kosteusvaurioiden syitä voivat olla:
- putkivuodot, asennusvirheet
- puutteellinen lämmöneristys (huoneilman kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin)
- riittämätön ilmanvaihto
- huono salaojitus ja pintavesienohjaus
- liian matalat perustukset tai alapohjan puutteellinen tuuletus
- puutteellinen vesi- ja kosteuseristys tai väärien materiaalien käyttö märkätiloissa
- kattorakenteiden virheet, puuttuvat räystäät (sadevesi tunkeutuu seinärakenteisiin)
- yläpohjan puutteellinen tuuletus.
Kosteusvaurion toteaminen
Joskus mikrobikasvusto on silminnähtävää rakennuksen sisäpinnoilla, mutta usein se on kuitenkin pintamateriaalien alla piilossa. Tällöin kosteus- tai mikrobivaurioon voivat viitata:
- sisäilman tunkkaisuus, maakellarin tai homeen haju (vaurio on mahdollinen, vaikka hajua ei esiintyisikään)
- maalin hilseily tai värimuutokset sisäpinnoitteissa, tapetin tai muovimaton irtoaminen alustastaan, saumojen aukeaminen
- parketin tummuminen paikoitellen
- kaakeleiden tai klinkkereiden irtoaminen, saumojen tummentuminen
- sokkelin maalin irtoileminen
- valkoinen suola tiili/betonirakenteissa
- ikkunoiden jatkuva huurtuminen
- rakennuksessa oleskelevien oireilu tai sairastelu, joka lievittyy tai häviää muualla oltaessa
- runsaina esiintyvät hyönteiset (sokeritoukat, muurahaiset, pölytäit).
Epäiltäessä rakennuksessa olevan kosteusvaurioita, on hyvä käydä läpi kaikki kiinteistön kosteusvaurioalttiit rakenteet, eikä lopettaa tarkastelua välittömästi, kun ensimmäinen vaurio on löydetty. Kun kosteus- tai mikrobivaurio on todettu rakennuksessa, on pikaisesti ryhdyttävä selvittämään rakenteiden kostumisen syitä ja vaurion laajuutta, sekä tehtävä korjaussuunnitelma.
Terveeltäkin näyttävän rakenteen taustat ja ympäristöt on syytä tarkastaa vaurion läheltä. Korjattuun rakenteeseen piilevänä jäänyt kosteus tai mikrobikasvusto voi aiheuttaa nopeasti saman vaurion uusiutumisen. Entinen rakenne ja siinä käytetyt materiaalit on selvitettävä tarkoin ennen korjaussuunnitelman laatimista. Rakenteita on yleensä avattava vaurioiden laajuuden ja käytettyjen materiaalien selvittämiseksi.
Ensisijaiset toimenpiteet kosteusvauriota epäiltäessä
Korjaamaton kosteusvaurio johtaa useimmiten mikrobikasvuun, joten kosteusvauriot pitää selvittää ja korjata viivytyksettä. Tällöin ei terveyshaittoja ehdi syntyä. Myös korjauskustannukset jäävät pienemmiksi, kun vaurio ei ehdi levitä laajalle.
Rivi- ja kerrostaloissa ottakaa ensisijaisesti yhteys rakennuksen edustajaan (isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja). Rakennuksen omistaja (joskus myös rakennuttaja) on pääsääntöisesti velvollinen selvittämään rakenteiden kostumisen syitä ja vaurion laajuutta sekä korjaamaan epäkohdat. Kosteusvaurioiden kartoitukseen, korjattavien rakenteiden suunnitteluun ja korjauksen toteutukseen on yleensä syytä käyttää asiaan perehtyneitä ammattilaisia.
Mitä suurempi vaurio on, sitä tarkemmin kannattaa rakenteiden kunto ja tekninen toimivuus selvittää. Ennen kuin ryhdyt omatoimisesti korjaamaan rakenteita, keskustele suunnitelmistasi kiinteistön omistajan edustajan kanssa. Korjaustoimenpiteiden mahdolliseen luvanvaraisuuteen liittyen tulee olla yhteydessä Vantaan kaupungin rakennusvalvontaan.
Terveyshaitan selvittäminen
Mikäli olette todenneet asuinhuoneistonne aiheuttavan siellä oleskeleville terveyshaittaa tai rakennuksessa on selviä merkkejä kosteusvaurioista, ottakaa ensisijaisesti yhteys kiinteistön kunnossapidosta vastaavaan tahoon. Vastuu vaurioiden selvittämisestä ja korjaamisesta on yleensä rakennuksen omistajalla.
Ympäristökeskus ei ota sellaista asiaa tutkittavaksi, josta huoneiston haltija ei ole tehnyt ilmoitusta kiinteistön kunnossapidosta vastaavalle.
Mikäli rakennuksen edustaja ei pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin selvitys- ja korjaustöihin, ottakaa yhteys ympäristökeskuksen terveysinsinööriin. Terveysinsinööri neuvoo ja arvioi tarkastustarpeen, sekä pyytää muut asian hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.
Asia saatetaan ympäristökeskuksen tutkittavaksi kirjallisesti, asumisterveydestä pyydettäessä saatavalla lomakkeella tai lähettämällä oma vapaamuotoinen tutkimuspyyntö. Ennen tutkimuspyyntöä kannattaa harkita, mitä asunnossa on ensisijaisesti tutkittava tai korjattava.
Tutkimusten kannalta on hyödyllistä hankkia tiedot kiinteistössä aiemmin mahdollisesti sattuneista kosteusvaurioista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Tarkastaja arvioi mitä mittauksia ja tarkastuksia kosteusvaurion ja mahdollisen terveyshaitan selvittämiseksi on tarpeellista suorittaa.
Selvitä, miten talosi huolto ja kunnossapito on järjestetty. Ilmanvaihdon toimivuus, ehjät lämpö- ja kosteuseristeet sekä rakenteiden pitäminen kuivina ovat terveellisen talon perusedellytykset. Jos näissä todetaan puutteita, on tilanteeseen syytä puuttua ajoissa. Korjaustoimenpiteiden siirtäminen eteenpäin voi aiheuttaa terveysriskin ja johtaa huomattavasti suurempiin vaurioihin ja kalliimpiin korjauksiin.
Tarkastaja ratkaisee itsenäisesti mitä tutkimuksia, näytteitä tai mittauksia terveyshaitan olemassaolon arvioimiseksi kulloinkin vaaditaan.
Selvimmissä tapauksissa esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurion toteamiseen riittää aistinvarainen havainto. Vaurioitunutta materiaalia voidaan tutkia laboratoriossa sekä rakenteiden ja pintojen kosteutta voidaan mitata pintakosteusilmaisimella. Mikrobivaurioituneen asunnon huoneilman mikrobi-itiöpitoisuus poikkeaa vain harvoin varioimattoman asunnon huoneilman itiömäärästä. Tämän johdosta huoneilman mikrobipitoisuutta mitataan vain harvoin ja vain vaikeasti selvitettävissä tapauksissa. Ilmanäytteet eivät yleensä myöskään kerro mistä mikrobit ovat peräisin.
Asunnon mikrobipitoisuuksia ei ole tarpeen mitata, jos asunnon kosteus- ja mikrobiongelma voidaan muuten todeta.
Ensimmäinen tarkastus on maksuton. Lisätutkimukset voidaan tarvittaessa määrätä suoritettavaksi kiinteistön omistajan kustannuksella.
Tehtyjen tarkastusten ja mahdollisten tutkimusten jälkeen terveysinsinööri laatii tarkastuspöytäkirjan, joka voi sisältää mahdollisen toimenpidekehotuksen kiinteistön omistajalle. Mikäli kiinteistön omistaja ei ryhdy vaadittuihin lisäselvityksiin ja korjaustoimenpiteisiin, voi terveydensuojeluviranomainen määrätä korjaukset suoritettaviksi määräaikaan mennessä. Tarvittaessa voidaan määrätä uhkasakko korjausten laiminlyönnistä. Korjausten teettäjä, yleensä kiinteistön omistaja, vastaa korjaustöiden riittävyydestä ja työn valvonnasta.
Jälkitarkastuksia tehdään tarvittaessa korjausten valmistumisen jälkeen.
Lisää asumisterveydestä
Haittaeläimet
Haitta- tai tuhoeläimillä tarkoitetaan yksinkertaisesti niitä ei-toivottuja eläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa elintarvikkeille, tuotteille, rakennuksille sekä terveydellistä haittaa ihmisille ja kotieläimille.

Tupakointikielto taloyhtiöissä
Taloyhtiöt voivat hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin.

Sisäilma
Vantaan toimitilojen sisäilma on yhteisen työn tulosta: käytetään tiloja asianmukaisesti, siivotaan ja huolletaan säännöllisesti sekä korjataan...

Lisätietoja
Asumisterveys
asumisterveys@vantaa.fiKari Grönberg
Ympäristöterveys/YmpäristökeskusVirve Hyyryläinen
Ympäristöterveys/YmpäristökeskusTiina Tamminen
Ympäristöterveys/YmpäristökeskusHuomioi sähköpostiosoitteen muoto
Toimipisteet
Vantaan ympäristökeskuksen tehtävänä on huolehtia viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön säilymisestä.
Lisätietoa toimipisteestä Vantaan ympäristökeskusKielotie 20 C, 4. krs
01300Vantaa
Suomi