Lukemisen poluilla rakennetaan tulevaisuutta

- Haluan vaaleanpunaisen kirjan! huudahti lapsi kirjastossa äidilleen.

- Lainataan taas tämä Pete ja Pulmu, ehdotti toinen.

- Olisiko teillä jossain kaivurikirjoja? kyseli huoltaja kirjaston työntekijältä ja kertoi kaivureiden kiinnostavan kovasti kaksivuotiasta lastaan.

Ilmiselvästi kyseisissä perheissä ja lasten mielissä lukemisen ilo oli löytynyt ja sitä ylläpidettiin vastaamalla lasten toiveisiin ja huomioimalla heidän kiinnostuksen kohteensa. Mikä riemu loisti lapsen kasvoilta, kun hän rutisti sylissään Peteä ja Pulmua! Aivan kuin nuo sympaattiset eläinhahmot olisivat olleet lapsen hyviä ystäviä matkalla leikkimään lapsen kanssa. Portti lukemisen maailmaan on avattu, ja portin takana häämöttää mahtava määrä lukemisen polkuja, valtateitä, risteyksiä ja raiteita. On vain tehtävä valinta, mitä tietä lähteä kulkemaan.

Lukumaistiaisista tiedon ja taidon tielle 

Pienen lapsen tutkimusmatka kirjojen maailmaan tapahtuu aluksi kosketellen kirjaa, katsellen kuvitusta, jopa maistaen kirjan kulmaa. Lapsi

innostuu sivujen kääntelystä ja ilahtuu, kun hänelle nimetään kirjan kuvia. Lapsi oppii yhdistämään kuvan ja sanan, hän oppii kieltä! Lapsen kasvaessa kokemusmaailma laajenee, ja tarinoiden maailmoihin voimme johdatella lapsia esimerkiksi kirjastoretkillä tai päiväkotiryhmien säännöllisillä lukuhetkillä.

Innosta lasta lukemaan

• Pidä lukuhetki uudessa paikassa: metsässä, puistossa, satuteltassa, pöydän alla.
• Kokeile iltasadun lisäksi saunasatua, aamurunoa ja loruongintaa.
• Pidä kirjat näkyvillä ja helposti saatavilla siellä, missä lapsen lelutkin ovat.
• Loihtikaa pihalle satupuu tai kotiin satuoksa: ripustakaa oksille lorukortteja, lapsen omia tarinoita ja piirustuksia.
• Seuraa kirjastojen tapahtumailmoituksia ja tee kirjasto tutuksi lapselle; kirjastot järjestävät monenlaisia maksuttomia tapahtumia lapsille
• Järjestä satusuunnistus: Piirrä muutamalle paperilapulle paikkoja kodistanne ja piilota ne. Anna lapselle ensimmäinen kuvavihje, joka johtaa esimerkiksi kukkaruukun luokse. Sieltä hän löytää seuraavan vihjeen. Vihjeitä seuraamalla lapsi löytää viimeisen piilopaikan, jossa on kirja, hänen oma pehmolelunsa ja herkkuhedelmä tai iltapalavoileipä. Satuhetki on valmis!
• Jos lapsi haluaa kuulla saman tarinan uudestaan ja uudestaan, salli se hänelle. Tällöin satu on hänelle tärkeä!

Elämyksellisten ja moniaististen kokemusten kautta luomme lukemisesta vahvoja muistijälkiä, jotka tukevat lapsen oman lukemisen kulttuurin muotoutumista. Elämyksen ei kuitenkaan tarvitse olla aina voimakas moniaistinen kokemus, vaan tärkeää on antaa arvoa myös pelkistetylle lukuhetkelle ja tarinan hitaalle virtaamiselle lapsen tietoisuuteen ja lapsen oman mielikuvituksen muovaamille mielikuville. Parhaimmat hetket voivat olla aikuisen ja lapsen kahdenkeskisiä satuhetkiä viltin lämmössä omalla kotisohvalla.

Lukukipinä vaatii välillä ylläpitoa

Lukukipinä saattaa sammua, ellei sitä ruokita ja siihen puhalleta välillä lisää tulta. Niinpä kannattaakin lapsen kasvaessa etsiä uusia makuja lukuelämyksiin tutustumalla erilaisiin tarinoihin, aihepiireihin ja kirjallisuuden lajeihin ja ruokkia lapsen mielikuvitusta ja tiedonjanoa yhä monipuolisemmilla ja pidemmillä tarinoilla. Samalla lapsen muisti ja keskittymiskyky kehittyvät ja sanavarasto karttuu.

Luetut tarinat siirtyvät usein luontevasti mukaan lasten leikkeihin, ja aikuinen voi tarjota tarinan käsittelyyn lisää keinoja kuten liikettä, tanssia, musiikkia, kuvallista ilmaisua ja yhteistä keskustelua. Näin tarina jää elämään pidemmäksi aikaa lapsen mieleen, ja samalla lapsi löytää tarinalle uudenlaisia merkityksiä.

Pidetään portti lukemisen maailmaan avoinna

Lapsen lukemaan innostamisessa kyse on aikuisten valinnoista. Toisinaan valinnan tekemiseen tarvitaan tukea ja tietoa siitä, miksi lukeminen ja lapsen ja vanhemman yhteiset lukuhetket ovat tärkeitä. Lukemisen monista muodoista ja mahdollisuuksista tiedottamisessa kirjastot, varhaiskasvatus, neuvolat, lapsiperheiden avoimet kohtaamispaikat ja koulut ovat avainasemassa. Kirjaston lastenosaston henkilökunnalla on valtavasti tietoa lastenkirjallisuudesta, uusimmista kirjoista ja kirjasarjoista, joten heidän tietämystään kannattaa uutta luettavaa etsiessä hyödyntää.

On tärkeää, että emme anna kirjojen ja tarinoiden maailmaan johtavan portin sulkeutua lapselta, silloin, kun lukeminen aiheuttaa haasteita, vaan etsimme yhdessä sellaisen polun, jolla on mahdollisimman vähän esteitä.

Mitä tehdä, jos lapsi ei jaksa kuunnella satuja?

• Valitse riittävän lyhyt kirja, jonka kuvitus ja värit houkuttelevat.
• Keskittykää kirjan kuvitukseen. Muista, että pieni lapsi tykkää selailla kirjan sivuja edestakaisin.
• Lainatkaa kirjastosta piilokuvakirjoja. Niiden runsas kuvitus ja etsimistehtävät houkuttelevat keskittymään. Kuvan löytäminen palkitsee!

• Seuraa lapsen mielenkiinnon aiheita ja etsi niihin liittyvää lukemista kirjastosta.
• Anna lapsen valita kirja, vaikka se ei sinua itseäsi kiinnostaisi.
• Liitä lukemiseen toimintaa ja vuorovaikutusta: jos kirjassa jänis loikkaa, pyydä lasta näyttämään, kuinka hän osaa loikkia. Kehu lasta.
• Anna lapsen hypistellä käsissään lelua lukemisen aikana.
• Asetu itse lukemaan kuvakirjaa; luultavasti saat hyvin pian seuraa lapsestasi!

Jatkakaa yhdessä lukemista, vaikka lapsi osaa itsekin lukea

Ei kannata unohtaa yhteisiä lukuhetkiä silloinkaan, kun lapsi oppii itse lukemaan. Edelleen lapsi nauttii hänelle luetuista tarinoista ja yhteisestä hetkestä äidin, isän tai muun läheisen kanssa. Lapsi ja vanhempi voivat lukea kirjaa ääneen myös vuorotellen sivu sivulta lapsen saadessa samalla ääneen lukemisen harjoitusta ja onnistumisen kokemuksia, kun hänen taitoaan kehutaan.

Lapsuuden kosketukset kirjallisuuteen ovat kuin lukumaistiaisia. Niitä tarvitaan, jotta pitkästä matkasta maailman moninaisen ja monenlaisessa muodossa esiintyvän tiedon, taidon, taiteen ja viihteen ääreen kasvaisi mahdollisimman sujuva. Hyvä, monipuolinen luku- ja kirjoitustaito luo turvaa ja varmuutta; se avaa portteja mahdollisuuksien maailmaan.

Lukemisesta kannattaa tehdä arkeen luontevasti kuuluva asia, ja siinä aikuisen oma rooli lukijana ja tukijana on merkittävä. Annetaan lapsille lukemisen lahja!

Seija Meller

Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opettaja, joka toimii 1.2.–31.10.2023 Avin rahoittaman Makuja kielelle – lukuintoa lapsiperheille -kirjastohankkeen hanketyöntekijänä.