Vuorovaikutuksellinen sadun lukeminen

Säännöllinen ääneen lukeminen lapselle kehittää lapsen sanavarastoa, tunne- ja kaveritaitoja sekä kommunikaatiotaitoja. Säännöllinen lapselle ääneen lukeminen ja lapsen myöhempi koulumenestys ovat myös yhteydessä toisiinsa. Lukemisessa tärkeää on vuorovaikutus lukijan ja lapsen tai lasten välillä.

Kuvassa: Demi Aulos ja Emily Hallfast Kuvaaja: Satu Somervuori

Kiireetön yhdessä lukeminen on hyvä tapa harjoitella rauhoittumista, kuuntelemista ja keskustelemista. Aikuinen ja lapsi voivat ihmetellä ja innostua yhdessä ja lapsi voi oppia uusia sanoja ja ajatuksia. Vuorovaikutuksellinen sadun lukeminen voi opettaa myös aikuiselle lapsen ajatusmaailmasta. Kaksi- ja monikielisten lasten on hyvä kuulla tarinoita kaikilla lapsen kielillä. Lukuhetkissä tärkeintä on aikuisen ja lapsen vuorovaikutus ja kiireetön yhdessä oleminen.

Tähän blogiin on kerätty erilaisia vinkkejä lukemisen lisäämiseen ryhmässä tai perheessä, miten erilaisia lapsia voidaan huomioida satutuokion suunnittelussa ja miten luettua kirjaa voidaan käsitellä jälkikäteen. Ideat on kerätty Vantaudu lukemiselle – lukukulttuuria lapsiperheille –hankkeen yhteistyöpäiväkodeista Vantaalta sekä Lukulumo-palvelun pedagogisesta oppaasta. Blogin lopussa on hyödyllisiä linkkejä lukemisesta ja lukemaan innostamisesta, joihin voi halutessaan perehtyä. Blogin ideat sopivat niin varhaiskasvatuksen työntekijöille kuin perheen aikuisillekin.

Kolme vinkkiä lukemisen lisäämiseen ryhmässä tai perheessä

Säännöllisyys

Voitte sopia esimerkiksi oman lukupäivän. Lukupäivä on kerran viikossa ja sinä päivänä on sovittu, että pidetään lukutuokio. Lapset oppivat odottamaan satutuokiota ja lukeminen pysyy myös aikuisten mielessä, kun se on merkitty kalenteriin. Myös kirjastoreissusta voi tehdä rutiinin. Lukupuu tai lukumato voi myös motivoida lukemaan useammin.

Ilo

Lukeminen on mukava ja iloinen asia. Kun lukeminen on säännöllistä, myös lasten keskittymiskyky kasvaa. Aloittakaa pienistä tuokioista, joissa kaikki lapset ja aikuiset voivat kokea onnistuvansa. Pienikin lukutuokio auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Kun lukeminen on iloinen asia, sitä jaksaa tehdä useammin.

Armollisuus

Jokaisen lukutuokion ei tarvitse olla suuri show ja samaa ideaa ja kirjaa voi käyttää monta kertaa. Toistolukeminen auttaa lapsia sisäistämään asioita ja pääsemään mukaan. Toistolukeminen auttaa aikuisia jaksamaan, kun voi kierrättää ideoita.

Satuhetken suunnitteleminen

Satuhetkeä suunnitellessa on monia tapoja, joilla voidaan pyrkiä huomioimaan kaikki lapset ja mahdollistamaan kaikkien osallistuminen. Satutuokioissa niin lukijalla kuin lapsillakin on tarkoitus olla hauskaa. Aloita siis suunnittelu miettimällä, minkälaisista tarinoista ja asioista itse innostut. Jotkut käyttävät tarinatuokioissa musiikkia ja loruja rytmittämään kirjan lukemista, toisille rekvisiitta ja muu tarpeisto tuo iloa ja jotkut pitävät liikeilmaisun ja draamallisten keinojen käyttämisestä. Jokainen tekee tyylillään, löydä mikä sopii sinulle. Lukutuokio voi olla myös todella yksinkertainen, eikä esimerkiksi rekvisiittaa tarvitse olla aina mukana.

Kolme vinkkiä erilaisten oppijoiden huomioimiseen

1. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tarinan pituuteen, kieleen ja kuvien selkeyteen. On parempi valita hieman liian lyhyt kuin liian pitkä teksti. Tekstiä saa helpottaa kertomalla omin sanoin. Lyhyt tarina antaa myös aikaa osallistaa ilman, että tuokio venyy liian pitkäksi. Kuvituksen on hyvä olla riittävän selkeä, että kuuntelijoiden on helpompi hahmottaa tarina kuvien kautta.

2. Tarinaa olisi hyvä konkretisoida eri aistien kautta: äänin, liikkein ja rekvisiitalla. Tarinassa voi olla esimerkiksi eläimiä, jotka löytyvät helposti käsinukkeina tai pehmoleluina, asioita tai eläimiä, joiden ääniä tai liikettä on helppo matkia yhdessä tai toimintaa, jota lapset voivat kokeilla myös itse. Myös ilmeikkäät kuvat, joiden tunnetilasta voidaan keskustella, toimivat hyvin.

3. Osallistamisessa kannattaa hyödyntää toistamista. Esimerkiksi jokin avainfraasi ja liike, joka toistuu tarinan aikana auttaa lasta pysymään mukana ja kokemaan osallisuutta, vaikka esimerkiksi lapsen kielitaito ei riittäisi koko tarinan ymmärtämiseen. Käytä riittävästi aikaa tämän fraasin ja liikkeen merkityksen luomiseen. Voit käyttää apuna myös kuvia tai rekvisiittaa. Lapset oppivat musiikin kautta, joten tarinatuokion yhteyteen voi liittää myös tuttuja aiheeseen sopivia lauluja.

ESIMERKKI: Kirjassa “Arvaa kuinka paljon sinua rakastan” (Sam MacBratney) pieni pupu ja iso pupu arvuuttelevat, kuinka paljon rakastavat toisiaan. Lukija voi jokaisella aukeamalla toistaa “arvaa kuinka paljon rakastan, rakastan sinua” ja näyttää vielä paperisella sydämellä sydämen pampatusta rinnassa. Fraasin voi toistaa, vaikkei se lukisi suoraan kirjassa. Fraasi on konkreettinen ja lapset voivat tehdä pampatusliikettä mukana. Jokainen lapsi pääsee tähän mukaan ja fraasi ja sen merkitys vahvistuvat toiston kautta. Mitä dramaattisemmin liikkeen tekee, sitä hauskempaa se monesti on lasten mielestä. Kirjan luvussa voi olla mukana pupupehmolelu, joka kuuntelee lasten kanssa kirjaa. Kirjassa olevia asioita voidaan tehdä yhdessä: levittää kädet levälleen, kuten puput tarinan alussa näyttääkseen, kuinka paljon rakastavat. Pehmopupu voi näyttää, miten pikkupupu menee pääalaspäin puuta vasten. Ja yhdessä voidaan tehdä käsillä kiemurtelevaa liikettä ja kukkulan yli meneminen, kun tarinassa mainitaan joki ja vuoret. Jos kirja on liian pitkä eikä keskittyminen riitä koko kirjaan, kirjasta voi jättää muutaman kirjan keskivaiheilla olevan aukeaman lukematta – tarina etenee silti loogisesti. Ennen tarinatuokiota on voitu myös esimerkiksi lorutella tai laulaa rakkaudesta tai keskustella, ketkä ovat lapsille rakkaita ihmisiä. Nämä voi myös tehdä tarinatuokion jälkeen.

Vinkkejä kirjan käsittelyyn lukutuokion aikana tai sen jälkeen

Lukutuokion jälkeen kirjaa voidaan käsitellä monin eri tavoin. Kirjasta voidaan esimerkiksi keskustella lukutuokion aikana tai sen jälkeen. Hyviä avoimia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

Mikä oli hauskaa/jännittävää
Kenestä kirja kertoo?
Mitä tarinassa tapahtui?
Mikä kirjan hahmo haluaisit olla?
Miltä tarinan hahmosta tuntui alussa? Entä tarinan lopussa?
Miksi hahmo teki niin kuin teki - mitä luulet?
Onko sinusta joskus tuntunut samalta kuin hahmosta? Mitä silloin teet?
Millainen asento tai ilme kuvaisi hahmon tunteita tässä kuvassa?
Miten hahmo liikkuisi? Näytä.

Luettua kirjaa voi käsitellä myös eri taiteen keinoin

Nukketeatterina
Äänimaisemina käyttäen apuna mahdollisia instrumentteja
Piirtämällä kohtauksia tai kuvittamalla tarinan kokonaan uusiksi yhdessä
Kertomalla tarinaa omin sanoin kuvitusten pohjalta
Näyttelemällä tarinaa
Jatkamalla tarinaa "mitä tapahtuu tarinan lopun jälkeen?"
Askartelemalla teeman mukaisia asioita
Kertomalla tarinaa uudelleen: kirja luetaan uusiksi, mutta lapset saavatkin päättää, mikä menee toisin tarinassa. Otetaan siis kirja toiminnan pohjaksi, mutta tarinasta tehdään oma.
Luomalla yhteisen leikin, esimerkiksi kirjastoleikki, jos ollaan luettu kirja, jossa käydään kirjastossa

Linkkejä lukemisen hyödyistä

Lue lapselle –vanhemman opas 22 eri kielellä (luelapselle.fi)

Monikielinen lukutaito kehittyy suotuisassa lukuympäristössä -artikkeli (luelapselle.fi)