Yhteistä hyvää vahvistamalla kiusaamista vastaan

Aikuinen laittaa kaksi omenaa kiertämään lapsille. Hän pyytää, että lapset käsittelevät toista omenaa hellästi ja puhuvat sille nätisti. Toiselle omenalle saa huutaa ilkeyksiä ja käsitellä sitä kovakouraisesti. Omenat kiertävät lapselta toiselle. Lopulta aikuinen pyytää lapsia katsomaan omenia. Kauempaa katsottuna omenoita ei voi erottaa toisistaan. Omenat kuoritaan. Toinen on mehukas niin kuin omenan kuuluukin olla. Toisen kuoren alta paljastuu lommoinen ja osin mustunut hedelmä. Kovat otteet ovat jättäneet omenan sisälle lähtemättömät jäljet. Yhdessä pohditaan asiaa.

Kaveritaidot opitaan yhdessä

Kaveri- ja tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Turvallisessa päiväkotiympäristössä niitä harjoitellaan joka päivä. Omien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätelyn harjoitteleminen auttavat lapsia ymmärtämään myös muiden tunteita. Tämä antaa eväitä haastavissa tilanteissa kuten ristiriitatilanteissa toimimiseen.

Pienten lasten keskuudessa kiusaaminen voi näyttäytyä niin fyysisenä kuin sanallisena kiusaamisena, mutta myös hienovaraisena epäsuorana kiusaamisena. Epäsuoraa kiusaamista on mm. leikin sääntöjen muuttaminen tai leikkien ja esimerkiksi syntymäpäiväkutsujen ulkopuolelle jättäminen. Pienten lasten epäsuoraa kiusaamista voi olla vaikea havaita tai tunnistaa. Tunne- ja kaveritaidot vaativat opettelemista ja opettamista aivan kuten liikennesäännöt täytyy oppia ja opettaa lapselle ennen kuin lapsen on turvallista liikkua liikenteessä itsenäisesti.

Ryhmässä toimiessaan pienet lapset usein siis vasta harjoittelet käsittelemään tunteitaan, kaveritaitojaan ja käyttäytymistään. He opettelevat yhdessä toimimisen, tekemisen ja jakamisen sääntöjä. Ja joskus harjoitellessa vielä epäonnistutaan. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta näiden asioiden oppimisessa ja tilanteiden käsittelyssä. Mannerheimin lastensuojeluliiton (2024) mukaan alle kolmevuotiaat eivät tietoisesti kiusaa toisia lapsia.

Huoltajat voivat olla mukana kaveri- ja tunnetaitojen opettamisessa lapselle ja näin auttaa hyvän ryhmähengen vahvistumista päiväkodissa. Huoltajat voivat ohjata lasta pienestä pitäen reiluun kaveruuteen ja hyviin käytöstapoihin. Yhteistyöllä huoltajat ja päiväkodin henkilöstö luovat yhdessä turvallista ryhmää lapsille.

Miten kiusaamista ehkäistään?

Jokaisessa päiväkodissa tehdään suunnitelmallista työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Työtä ohjaavat Vantaalla elokuussa 2022 käyttöön otettu toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseen ja ehkäisyyn sekä varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Suunnitelmaa täydennetään, tarkennetaan ja päivitetään vuosittain jokaisessa päiväkodissa. Näiden lisäksi päiväkotiryhmät käyttävät erilaisia kaveri- ja tunnetaitoja vahvistavia materiaaleja ja menetelmiä sekä kirjaavat ryhmän toimintasuunnitelmiin yhdessä sovittuja toimintatapoja erilaisissa tilanteissa toimimiseen.

Pöytäteatterieläimet ovat valmiina esitykseen. Lapset ovat hetki sitten nähneet esityksen metsäneläinten kesäpäivästä. Tarinassa metsään vasta muuttanutta kettua ei kutsuta mukaan yhteiselle eväsretkelle. Kettu on surullinen. Viisaan pöllön avustuksella metsäneläimet pohtivat mukaan ottamista ja ennakkoluulojen käsittelemistä. Eläimet tutustuvat kettuun ja yhteinen eväsretki voi alkaa. Seuraavaksi on lasten vuoro esittää sama tarina uudelleen pöytäteatterihahmoilla. Esittäminen jännittää. Ryhmän edessä onkin erilaista, kun muut katsovat. Kettu tekee hassun hypyn ja kaikkia naurattaa. Esityksille taputetaan. Esitysten välissä jutellaan tunteista ja erilaisissa tilanteissa käyttäytymisestä.

Sitoudutaan yhteisiin toimintatapoihin

Ensi syksystä lähtien jokainen vantaalainen päiväkoti on mukana ProVaka-toimintamallin mukaiseen työskentelyyn (ProVaka = positiivisesti ryhmässä oppiva). ProVaka-toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa henkilöstön ohjauksen tapoja sekä vahvistaa lapsiryhmien inklusiivista toimintakulttuuria. Tämä tarkoittaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja toimia osana yhteistä ryhmää. Toiminnan avulla tuetaan lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä positiivista käyttäytymistä vahvistamalla.

ProVaka-työskentelyn lisäksi kaikille lapsille turvallista oppimisympäristöä rakennetaan myös turvallisemman tilan periaatteiden avulla. Ne laaditaan ja niihin sitoudutaan yhdessä lasten kanssa. Lisäksi lasten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja yhdessä olemisesta. Yhdessä pohditaan esimerkiksi sitä, millaisessa ryhmässä meillä kaikilla on hyvä olla. Turvallisemman tilan periaatteet kuvitetaan ja laitetaan kaikkien nähtäville. Niitä kerrataan yhdessä lasten kanssa, esitellään huoltajille sekä päivitetään tarvittaessa. Turvallinen tila lapselle on turvallinen tila kaikille.

Ryhmän seinällä on kuvataulu. Taulussa lukee ensimmäisenä lapsen kirjoitus ”puhutaan toisille kauniisti ja leikitään yhdessä”. Seuraavaksi taulussa lukee ”aina voi kysyä aikuiselta apua” sekä muutamia muita yhdessä sovittuja ”sääntöjä”. Lapset ovat piirtäneet tekstien viereen kuvia. Turvallisemman tilan periaatteet on sovittu yhdessä lasten kanssa elokuun lopussa, mutta niitä on pohdittu läpi toimintavuoden.

Kuvataulun vieressä on pahville piirretty iso purnukka. Purnukan sisälle on sinitarralla kiinnitettynä eri värisiä pahvilappuja. Niitä lapset saavat aikuisilta, kun aikuiset huomaavat lasten käyttävän toista kunnioittavaa puhetapaa. ”Puhutaan toisille kauniisti”, on valittu ryhmän yhteiseksi tavoitteeksi. Jokaisesta pienestäkin ystävällisestä sanasta lapsi saa pahvilapun vietäväksi purnukkaan. Purnukka on melkein täynnä. Purnukan täytyttyä lasten toivoma ”Piilosta koko yläkerrassa”-leikkipäivä koittaa.

Kiusaamisen ehkäiseminen vaatii lapsiryhmän tuntemusta ja pedagogista osaamista. Jokaisella lapsella on oikeus kuulua ryhmään ja osallistua juuri sellaisena kuin hän on. Varhaiskasvatuksen henkilöstö mallintaa omalla sensitiivisellä vuorovaikutuksellaan toisten kohtaamista ja yhdessä toimimista. He varmistavat, että ketään ei kiusata, jätetä leikkien ulkopuolelle tai syrjitä. Yhteistä hyvää vahvistamalla kiusaamiselle ei jää tilaa. Päiväkodissa aikuiset rakentavat kaikille turvallista oppimisympäristöä yhdessä lasten ja erityisesti yhteistyössä huoltajien kanssa.

Lapset ovat innoissaan. Vihdoinkin purnukka on täynnä yhdessä kerättyjä onnistumisia, kilttejä tekoja ja kauniita sanoja toisille. Yhteistä leikkipäivää on odotettu malttamattomana. Aikuinen on etsijä. 1,2,3...10! Piilossa tai ei, täältä tullaan!” Nurkan takana kuuluu hihitystä.

Lähteet:

Vantaan toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi

Niilo Mäki Instituutti (2024): ProVaka toimintamalli varhaiskasvatuksessa.

Mannerheimin lastensuojeluliitto (2024): Kiusaaminen ja pienet lapset.

Lisälukemistoa:

MLL: Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän rakentamiseen