Henkilöstökertomus 2023: Terveys ja turvallisuusjohtaminen

Työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2023–2025 käsiteltiin kaupungin yhteistoimintaryhmässä 4.4.2023. Uudessa toimintaohjelmassa panostetaan niin asiakastyön turvallisuuden kuin työyhteisön toimivuuden parantamiseen.  

Painopisteet on jaoteltu kolmeen osaan: 1) Väkivallan, väkivallan uhan ja häirinnän torjunta, 2) Ennakointi ja tapaturmien ehkäisy ja 3) Vastuullinen työkäyttäytyminen.  

Tavoitteena tällä toimintakaudella on uhka- ja väkivaltatilanteiden riskin huolellinen arviointi työyksiköissä ja toimiala- ja palvelualuetasoilla, tietoisuuden lisääminen mahdollisten uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta, henkisen ensiavun toimintatavan kehittäminen ja epäasiallisen kohtelun ja häirintätilanteiden puuttumisprosessin kehittäminen (esimerkiksi seksuaalinen häirintä sekä rasismi). Myös #OllaanIhmisiksi-kampanja saa jatkoa nimellä “Käyttäydy kunnolla” vuonna 2024.  

Jokaisella on oikeus turvallisiin työoloihin ja vastuu omassa roolissaan edistää työturvallisuutta. Esihenkilöillä on lisäksi erityinen työturvallisuusvastuu. Tapaturmien ennaltaehkäisyyn panostetaan arvioimalla mahdollisia vaaroja, kehittämällä tapaturmatutkintaa ja ottamalla opiksi tapahtuneista tapaturmista.  

Vastuulliseen työkäyttäytymiseen ja työyhteisötaitoihin kiinnitetään myös toimintakaudella huomiota. Kannustava ja psykologisesti turvallinen ilmapiiri on kestävän työkyvyn edellytys. Vantaalla on nollatoleranssi kiusaamiselle, epäasialliselle käytöksellä ja häirinnälle. Päihteettömyys on myös Vantaan tavoitteena, ja uudistunut päihdeohjelma Piilottelusta puheeksi korostaa varhaisvaiheen reagointia päihteiden käyttöön. 

Työtapaturmayhtiön korvaamien työ- ja työmatkatapaturmien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, samoin tapaturmien aiheuttamien työkyvyttömyyspäivien määrä, mutta korvausten euromäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna (yhteensä 659 kpl, korvaukset lähes 420 000 € ja lähes 2 000 työkyvyttömyyspäivää).  

76 % työtapaturmista oli tapahtunut työssä, 24 % matkalla kotoa työhön tai työstä kotiin. Yleisin syy korvattuun tapaturmaan oli henkilön liukastuminen, horjahtaminen tai kompastuminen. Toiseksi yleisin syy oli ihmisen tai eläimen aiheuttama väkivalta tai järkyttävä tilanne. Ammattitauteja todettiin vuonna 2023 yhteensä 3 kpl.  

Työturvallisuusilmoituksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 5 277 työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan. Useimmiten ilmoitus liittyi uhka- ja väkivaltatilanteisiin (66 % ilmoituksista), joiden määrä lisääntyi 48 %:lla edelliseen vuoteen verrattaessa. Yleisin uhka- tai väkivaltatilanteen vaaratyyppi oli raapiminen, pureminen, sylkeminen, ruhjominen tai lyöminen. Lähes 95 % uhka- tai väkivaltailmoituksista oli tehty kasvatuksen ja oppimisen toimialalta.

Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ryhdyttiin valmistelemaan kampanjaa toimintatapojen kehittämiseksi. Myös yhteistyötä kaupunkiturvallisuustiimin kanssa on tiivistä esimerkiksi työyhteisöjen kouluttamisen kuin Tutkan uhka- ja väkivaltatietojen hyödyntämisen osalta. 

Sisäilma-asioiden seuranta ryhmiteltiin uudelleen; toimialatasoiset seurantaryhmät täydentävät kaupunkitasoista sisäilman seurantaryhmää. Tavoitteena on koota kattava kokonaiskuva toimitilojen sisäilmatilanteesta. Työturvallisuusjärjestelmä Tutkan sisäilmaoireilun ilmoittamisohje on päivitetty. Vuoden aikana tehtiin 174 sisäilmaan liittyvää tutkimus- tai korjaustiedotetta yhteensä 90 eri toimitilaan. 

Vuonna 2023 Vantaalla oli kaksi työterveyshuollon toimijaa, Terveystalo ja Lääkärikeskus Aava. Lääkärikeskus Aava aloitti uutena kumppanina heti vuoden alusta 1.1.23. Aava toimii varhaiskasvatuksen ja kaupunkiympäristön työterveyskumppanina. Yhteistyö alkoi jouhevasti eikä negatiivisia asiakaspalautteita juuri tullut ollenkaan koko vuoden aikana. Toimintamalleja ja -tapoja on tarkasteltu vuoden kuluessa useaan otteeseen ja yhteistyössä on vielä hiomista seuraavaa vuotta ajatellen. 

Vantaa ja Keva tekivät yhteistyötä hankkeissa, ohjausryhmissä ja verkostoissa tiiviisti vuoden aikana. Yhteistyötä tehtiin eri hankkeissa, muun muassa Kestävän työkyvyn ja Kestävää työelämää -hankkeissa.

Kestävää työelämää on julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta. Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.

Kestävä työelämä sisältää yhdeksän erilaista hanketta, joista Vantaa on mukana kahdessa, Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin ja Pulssi-hankkeissa.

Hanke 1: Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin  

Hankkeessa tavoitteena on kehittää työvälineitä työkyvyttömyysriskin mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen sekä tukea työkykyjohtamisen ja tiedolla johtamisen kehittämistä.

 – Yksi työvälineistä tulee olemaan työkykyriskiennuste. Työkykyjohtamisen työkalulla voi ennakoida riskejä, esimerkiksi kustannusten nousua, rekrytointihaasteita ja vaihtuvuutta, kertoo työkykykonsultti Kristiina Henttonen.  

Projektin aikana rakennettavat digitaaliset työvälineet luodaan tutkimustiedon pohjalta ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Työvälineiden avulla voidaan arvioida ja ennakoida työkyvyttömyysriskejä ja tukea tiedolla johtamista hyödyntämällä niitä toiminnan ja kehittämistyön suunnittelussa sekä päätöksenteossa.  

 – Vantaa on osallistunut aktiivisesti uusien työvälineiden kehitystyöhön, ja olemme pilotoimassa niitä jo vuonna 2024. Työskentely antoi hyvän sisäänajon uudelle työterveystoimijalle, ja yhteistyö eri tahojen kanssa tulee varmasti helpottumaan. Kevalaisten näkökulma päiväkotien toiminnasta on laajentunut, jatkaa Kristiina.

Hanke 2: Pulssi

Pulssi-hankkeessa tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan työkykyyn liittyviä haasteita mahdollisimman varhain sekä ohjata työnantajia käynnistämään suositellut toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Projektissa kehitetään asiakasymmärryksen ja -tarpeiden pohjalta digitaalinen toiminnanohjauspalvelu, Pulssi-palvelu, joka tuottaa jatkuvalla tilanneseurannalla yksikkö- ja organisaatiotason tietoa koetusta työhyvinvoinnista ja tarjoaa tilannekuvaan sopivia toimenpidesuosituksia.

Palvelun avulla esihenkilö saa arjen johtamisen tueksi ajantasaista tietoa esimerkiksi työntekijöiden kokemasta työn kuormituksesta, stressistä ja työstä innostumisesta. Palvelu kannustaa pohtimaan työyhteisön hyvinvointia ja siihen liittyviä toimenpiteitä säännöllisesti, myös yhdessä tiimin kanssa.

Palvelu mahdollistaa työyhteisöjen työhyvinvoinnin kehittymisen seurantaa vuosikellon ympäri ja tekee näkyväksi toimenpiteiden vaikutusta. Palvelu rakentaa työhyvinvoinnin tulosnäkymää esihenkilöille, keskijohdolle, HR:n edustajille sekä ylemmän johdon käyttöön.

Lisäksi Vantaalla on ollut oma Kevan rahoittama Kestävä työkyky -hanke, joka päättyi elokuussa 2023. 

Sairauspoissaolopäiviä vuoden aikana oli yhteensä 113 661. Vuoden 2023 sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna runsaasti. Vuonna 2023 sairauspoissaoloprosentti oli 6 %, kun se vuonna 2022 oli vain 5,02 %. Luvut eivät ole kuitenkaan täysin vertailukelpoisia, koska sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastuslaitos olivat vielä alkuvuonna 2022 mukana luvuissa.

Laskentatapaa on tarkistettu menneen vuoden aikana HR-järjestelmän vaihdon takia, joten tällä voi olla vaikutusta prosenttiin ja vaikka vuoden aikana tultiin tutuiksi uuden HR-järjestelmä Hertan kanssa, esimerkiksi aiempien vuosien tapaista välkeherätettä sairauspoissaolorajojen ylittymisestä ei saatu kaikilta osin toimimaan vielä vuoden 2023 aikana.  

Vantaalla on käytössä Hertan välkeherätetoiminto, joka on esihenkilön apuväline sairauspoissaolojen seurannassa. Se seuraa työntekijöiden sairauspoissaolokertymiä ja ilmoittaa Vantaan sairauspoissaolorajojen ylittymisestä sähköpostilla sekä esihenkilölle että kyseessä olevalle työntekijälle. Välkeherätetoiminto käynnistyi vasta joulukuun viimeisillä viikoilla. Herätteen puuttuminen haastoi esihenkilöitä ottamaan suurempaa vastuuta työyhteisön sairauspoissaolotilanteen seurannasta. Loppuvuoden aikana myös pitkien sairauspoissaolojen seuranta käynnistyi uudelleen, sillä myös siinä oli katkosta järjestelmän vaihdon takia.

Sekä Lääkärikeskus Aavan että Terveystalon raportoimista sairauspoissaoloista suurimpana diagnoosiluokkana on ollut luokka Muut, joka kokoaa erilaisia pieniä sairauspoissaolodiagnooseja sekä esihenkilön luvalla olleet poissaolot. Suurin osa näistä on ollut esihenkilön luvalla olleita poissaoloja ja se nostaa tämän diagnoosiluokan ensimmäiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Vantaan toimintamallit työkykyjohtamisen suhteen, kuten aktiivinen välittäminen on suuressa roolissa esihenkilön päivittäisessä arkijohtamisessa.  

Tuunatun työn päiviä vuonna 2023 yhteensä 2161, joista 1516 oli kasvatuksen ja oppimisen toimialalla (vaka + kaso). Sairauspoissaolojen toiseksi suurin ryhmä on ollut laajalti mielenterveysperusteiset poissaolot. Ainoastaan kaupunkiympäristön toimialalla mielenterveysperusteiset poissaolot olivat kolmantena ja toisena siellä olivat tuki- ja liikuntaelinperäiset poissaolot. Tuki- ja liikuntaelinperäisten poissaolojen osuus sairauspoissaoloista on 9,5 %. Mielenterveysperusteisten osuus kaikista poissaolopäivistä on laskenut kuitenkin vuodesta 2022 (1,42 %) ja vuoden 2023 mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen prosenttiosuus on 21 %.  

Työterveyden kustannukset vuodelta 2023 ovat olleet yhteensä hieman yli kolme miljoonaa euroa. Tästä reilu 1,6 miljoonaa euroa käytettiin lakisääteiseen, ennaltaehkäisevään työterveyshuoltotyöhön, kuten esimerkiksi työpaikkaselvityksiin, työkykyasioiden hoitamiseen ja lakisääteisiin alku- ja määräaikaistarkastuksiin. Hieman vajaa 1,4 miljoonaa euroa käytettiin työterveyspainotteiseen sairaudenhoitoon.

Työterveyshuollon toiminta painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan ja yhteistyöhön, ja esimerkiksi työpaikkaselvityskäyntejä tehtiin toimintasuunnitelmien mukaisesti kaikilla toimialoilla ympäri vuoden. Työpaikkaselvityskäynneillä työterveyshuolto ottaa kantaa työn terveydelliseen merkitykseen ja tehdään toimenpide-ehdotuksia asioiden kehittämiseksi ja mahdollisten todettujen riskien alentamiseksi.  

Työkyvyn varhainen tuki on toimintaa, jota tehdään yhdessä esihenkilöiden, työterveyshuollon ja työntekijöiden kanssa. Varhaisen tuen toiminta on ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä toimintaa työntekijöiden hyväksi. Varhaisen tuen tuote on jokin tuote, palvelu tai ohjeistus, jonka avulla esihenkilö voi auttaa työkyvyn haasteiden ensimerkkien esiintyessä. Vuonna 2023 käytettiin monia erilaisia varhaisen tuen tuotteita.

Mielen voimalinja

Mielen voimalinja on Lääkärikeskus Aavan toteuttama palvelu, jonne sekä esihenkilöt että työterveyden toimijat voivat ohjata työntekijöitä arjen ja työn haasteissa. Palvelun on tarkoitus toimia helppona ja nopeana ensilinjan keskusteluapuna, kun työntekijän mieltä painaa mikä tahansa asia. Tavoitteena on tukea ihmistä varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat kärjistyvät liian suuriksi. Aavan työterveys toivoo, että kynnys palvelun käyttämiselle on mahdollisimman matala, minkä vuoksi vastaanotosta ei tehdä merkintää asiakkaan sairauskertomukseen. Palvelu on ollut Aavan toteuttamaa, mutta myös Terveystalo voi ohjata palvelun piiriin.

Työkykyvalmennus

Työkykyvalmentaja on työelämän ja työkykyä edistävän toiminnan ammattilainen, joka tuntee laaja-alaisesti työkykyä edistävät palvelu- ja kuntoutusjärjestelmät ja jonka erityisosaamista on osatyökykyisen työntekijänolevan työkyvyn hyödyntäminen. Työkykyvalmentaja auttaa, kun työntekijän jatkaminen nykyisessä työssä on uhattuna terveydellisistä tai muista työkykyyn vaikuttavista syistä tai työsuhteen päättymisestä johtuen. Hän voi antaa konkreettista tietoa ammatillisista vaihtoehdoista, käytännön apua työhön paluuseen liittyvien asioiden hoitamiseen sekä tietoa toimeentulosta ja muista sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Työkykyvalmentaja etsii aina työntekijän kanssa laaja-alaisesti mahdollisuuksia jatkaa työssä, ja tavoitteena on pitkäkestoinen, työuraa tukeva ratkaisu ja jatkosuunnitelma.

Työkykyvalmentajaa käytettiin apuna työterveydessä yhtenä työterveyden tukimuotona haastavissa työkykytilanteissa, joissa tavoitteina oli esimerkiksi ennaltaehkäistä eläköitymistä, löytää työkyvylle sopivaa työtä tai tukea työhön paluuta pitkältä sairauspoissaololta. Työkykyvalmentaja oli käytössä sekä Aavassa että Terveystalossa.

Kestävä työkyky -hanke

Kestävä työkyky oli Vantaan oma, Kevan rahoittama hanke, joka kesti kaksi vuotta (1.9.2021–31.8.2023). Viimeisten vuosien aikana mielenterveysperusteiset sairaspoissaolot ovat kasvaneet yleisesti ja haluttiin löytää ratkaisuja tukea työntekijää jo ennen sairauspoissaolojen syntymistä.  Hankkeen tarkoituksena olikin kokeilla ja luoda palveluita, jotka jo varhaisessa vaiheessa tukevat työntekijöiden mielen hyvinvointia ja tarjoavat myös esihenkilöille palveluja, joihin ohjata työntekijä tarvittaessa. Kokeiluun otettiin sekä yksilömuotoisia että pienryhmämuotoisia tuotteita. Hankkeessa havaittiin, että tarvetta mielen hyvinvoinnin varhaisen tukemiselle on. Yksilöiden palveluita on otettu kokeiluun työterveyshuollon kautta.  

Erityisen huomion sai myös ryhmämuotoinen ryhmäcoachingvalmennus. Vaikka kyseessä on yksilömuotoinen tuki, ryhmän vertaistuki on todettu saatujen kokemusten perusteella vahvistavaksi ja hyväksi tukimuodoksi. Vantaalle luotiin mielen hyvinvointia tukeva ryhmäcoachingvalmennus.  

Työhyvinvoinnin johtamiseen erikoistunut työyhteisövalmentaja Sini Rantama (Hyvinvointiluotsi Oy) kehitti Vantaalle Kestävää työkykyä -valmennuksen. Valmennuskokonaisuuden tavoitteena on parantaa työntekijöiden kokemaa työkykyä ja työhyvinvointia sekä luoda pitkäaikaista hyötyä mielen hyvinvoinnille. Menetelmänä on tavoitteellinen ryhmäcoaching, jossa osallistujat pääsevät pohtimaan yksilöllistä tilannettaan ja samalla saavat etenemiselleen koko ryhmän tuen. Tässä työkyvyn tuki perustuu teemalliseen coachingiin ja vertaistuen malliin.  Ryhmä aloitti syksyllä 2023 jo kolmatta kertaa ja palautteet ryhmästä ovat olleet erityisen hyviä ja juuri vertaistuki on koettu hyväksi tässä ryhmässä. Menetelmä pohjautuu Psyykkinen valmennus -teokseen.

Toinen hankkeessa kehitetty palvelutuote on Työn imua työtä tuunaamalla - valmennuskokonaisuus, joka on työyhteisöille tarkoitettu työpajatyöskentelyn ja verkkokurssin avulla rakennettu kehittämisprosessi. Tämä palvelutuote kehitettiin ja tuotettiin myös yhteistyössä ulkoisten konsulttien kanssa. Mukana yhteistyössä olivat Kirsi Hoffren (MukavaMonday) sekä Jaana Laukkarinen (Werka Kehitys Oy). Yhteistyötä tehtiin myös Työterveyslaitoksen kanssa ja prosessi rakennettiin Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla -verkkokurssin ympärille. Kolmas toteutus käynnistyy tammikuussa 2024. Myös tämä palvelu on havaittu hyväksi tukimuodoksi. Palvelu liittyy myös saatavuusohjelman joustavan työn ja työn muotoilun tavoitteeseen.

Työkyky- ja työsuojeluasiantuntijat ovat olleet vuoden aikana mukana yhteensä 200 henkilön työkykytilanteissa esihenkilöiden tukena mm. antamassa konsultaatiotukea työkykyjohtamisen haasteisiin olemalla mukana työkykyneuvottelussa tai ohjaamassa oikean työkykyjohtamisen toimintamallin äärelle. Työkyky- ja työsuojeluasiantuntijoita on hyödynnetty enemmän kuin aiemmin, mikä on oikea suuntaus.  

Työterveyshuolto on ohjannut työkykytilanteissa ja suositellut työkykyneuvotteluissa työntekijöitä erilaisten ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen äärelle kattavasti. Lisäksi sosiaalialan ammattilaista, työkykyvalmentajaa on käytetty vuoden aikana sekä Terveystalolla että Aavassa pitkittyneiden työkykytilanteiden tukena tilanteen jatkotoimenpiteiden selvittämiseen ja ratkaisujen löytämiseen.

Vastaanottojen käyntimäärät työkykyvalmentajalla olivat vuoden aikana: Aavassa 58 kpl ja Terveystalossa 11 kpl. Näiden lisäksi työkykyvalmentaja osallistui muutamiin työkykyneuvotteluihin työterveyslääkärin rinnalla. Työterveyshuollon palveluita on annettu sekä Aavassa että Terveystalossa niin lähi- kuin etätapaamisina. Etäpalveluita on hyödynnetty enemmän kuin aiemmin. 

Vantaalla halutaan puuttua mahdollisiin päihdeongelmiin ennen kuin ne muodostuvat päihdehaitaksi. Tavoite on, että jokainen voi työskennellä terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä sekä työyhteisössä, jossa asiat otetaan puheeksi tarvittaessa matalalla kynnyksellä.  

Uudistetun päihdeohjelman tavoitteena on päihdehaitaton työkulttuuri. Lisäksi tavoitteena on edistää koko henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä ennaltaehkäistä terveydelle haitallisten ja riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttöä.

Piilottelusta puheeksi on tarkoituksella valittu nimi päihdeohjelmalle, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä päihdeasioista puhumiseen ja tarjota myös konkreettisia ohjeita esihenkilöille ja työyhteisön jäsenille päihdeasioiden käsittelyssä.  

Alkoholin lisäksi viime vuosina myös muiden päihdyttävien aineiden käyttö on lisääntynyt Suomessa. Päihdeongelman tunnistaminen voi olla yhä vaikeampaa, kun mukana ovat perinteisen alkoholin lisäksi mahdollisesti myös lääkkeiden väärinkäyttö tai huumausaineet.  

Vantaalla vastataan ajan haasteisiin sekä huolehditaan myös lainsäädännön asettamista vaatimuksista. Siksi tässä päihdeohjelmassa on nostettu esille varhaisen vaiheen tunnusmerkkejä mahdollisesta päihdeongelmasta ja kirjattu ohjeet myös huumausainetestauksesta. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus kertoa epäilynsä mahdollisesta päihdeongelmasta esihenkilölle, jolla on taas velvollisuus puuttua asiaan ottamalla asia puheeksi.  

Puuttuminen on välittämistä ja mitä varhaisemmassa vaiheessa päihdeongelmainen saa apua ja tukea, sitä parempi ennuste hänellä on säilyttää työkykynsä. 

Palaa tästä takaisin henkilöstökertomuksen pääsivulle