Saatavuusohjelma 2022–2024
Teemme Vantaalla jatkuvasti töitä saatavuuden parantamiseksi. Saatavuusohjelmassa on tartuttu tärkeisiin pito- ja vetovoimatekijöihin.
Saatavuusohjelma 2022–2024 koskee kaikkia 1.1.2023 kaupungilla olevia työntekijä- tai viranhaltijaryhmiä. Saatavuusohjelmassa on listattu toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön saatavuutta varmistetaan. Saatavuusohjelmaa toteutetaan toimialan ja HR:n yhteistyössä teemakohtaisesti ja tarvelähtöisesti, joten näin toimenpiteiden painoarvo vaihtelee toimialoittain, palvelualueittain ja jopa palveluyksiköittäinkin. Kaikki toimenpiteet eivät siis koske kaikkia.
Saatavuuden lisäksi on tärkeää huolehtia henkilöstön pitovoimasta. Vuonna 2023 henkilöstön lähtövaihtuvuus laski vuoden 2022 10,9 prosentista 10,1 prosenttiin. Henkilöstön viihtymiseksi ja työssä pysymiseksi huolehdimme siitä, että lähijohtaminen tukee työntekijöitä, työn ohessa on mahdollista pätevöityä ja palkitseminen ja henkilöstöedut ovat kohdillaan. Pito- ja vetovoiman parantamiseksi Vantaalla on käytössä hybridityö työtehtävien niin salliessa.
Henkilöstön saatavuushaasteita oli varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, ja siksi saatavuusohjelmassa on erityinen painoarvo juuri kasvatuksen ja oppimisen toimialan tekijöissä. Lisäksi muilla toimialoilla saatavuushaasteita oli yksittäisiin asiantuntijatehtäviin.
Palkantarkistukset vahvistamaan pito- ja vetovoimaa
Palkkoja nosti vuoden aikana sekä yleiskorotukset että virka- ja työehtosopimusten kirjaukset. Kaupunki vahvisti pito- ja vetovoimaansa suuntaamalla paikallisia palkantarkistuksia erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien, päiväkodin johtajien ja lastenhoitajien palkat nousivat.
Vantaan kaupunki neuvotteli paikallisesti sovittavat kunta-alan valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten 1.6.2023 palkantarkistukset vahvistamaan suurimman työvoimapula-alansa pito- ja vetovoimaa. Lisäksi kaupunki käytti vuoden 2023 budjettiin varatun ylimääräisen palkkapotin, kustannusvaikutukseltaan miljoona euroa, henkilöstön pysyvyyttä ja saatavuutta varmistamaan 1.8. alkaen.
Koulunkäyntiavustajien, nuorisotyöntekijöiden ja pätevien perusopetuksen erityisluokanopettajien palkat korottuivat. Lisäksi korotettiin perusopetuksessa työskentelevien opettajien palkkoja kouluissa, joissa on erityisen paljon suomi toisena kielenä eli S2-oppilaita. Palkantarkistukset korottivat niin ikään lakimiesten, nuorisotyöntekijöiden, pätevien erityisluokanopettajien, pysäköinninvalvojien, palkanlaskijoiden, sovitteluohjaajien, kartoittajien, suunnitteluassistenttien, viherkunnossapitotyöntekijöiden, kunnossapitotyöntekijöiden, ääni- ja valosuunnittelijoiden ja monien muiden palkkoja.
Palkankorotusten rinnalla Vantaan kaupunki panosti vahvasti edelleen lähijohtamisen kehittämiseen, työyhteisöjen hyvinvointiin sekä rekrytointikäytänteisiin ja hyvään perehdytykseen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiskeinoina. Vantaa myös tukee henkilöstönsä pätevöitymistä lastenhoitajaksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi. Palkitsemisjärjestelmää kehitettiin kasvattamalla henkilökohtaisen suoriutumisen ja työn tuloksellisuuden perusteella kohdennettavien henkilökohtaisen lisien osuutta.
Korottamalla alan palkkatasoa Vantaan kaupunki työnantajana halusi vaikuttaa varhaiskasvatusalan houkuttelevuuteen, ja siksi korotukset ovat poikkeuksellisen suuria.
Alla esimerkkejä korotusten 1.6. ja 1.8.2023 yhteisvaikutuksesta sekä keskimääräisistä kokonaispalkoista korotusten jälkeen varhaiskasvatuksessa (pienin luku vastavalmistuneella):
| Ammattinimike | Palkka € 1.6.2023 vähintään | Palkka € 1.8.2023 vähintään | Kokonaiskorotus € (sis. yleiskorotukset) | Keskimääräinen kk-palkka € korotusten jälkeen |
| Varhaiskasvatuksen opettaja | 2919 | 3049 | 308,29 | 3049–3482 |
| Varhaiskasvatuksen erityisopettaja | 3303 | 283,76 | 3303–3767 | |
| Lastenhoitaja | 2372 | 2400 | 154,55 | 2400–2692 |
Tiedolla johtamisen kehittämistä
Saatavuusohjelmassa nostetaan esille tiedolla johtamisen kehittäminen. Pito- ja vetovoimatekijöissä on tarkasteltava työyhteisöjä, johtamisen laatua ja henkilöstötilannetta mm. sairauspoissaoloja, tehtäviä ja tehtäväkuvia, lähtövaihtuvuutta ja hakijamääriä eri ammattiryhmissä. Kerättyä dataa tulkitaan ja pyritään ymmärtämään, jotta voitaisiin tehdä oikeita päätöksiä ja toimenpiteitä. Tähän teemaan liittyy muun muassa lähtöpalautteiden hyödyntäminen sekä ennakointitiedon saaminen työkyvystä.
Palvelualueet ovat vuoden ajan saaneet raportit kuukausittain lähtöpalautteista käyttöönsä. Lähtöpalautekyselyiden raporttien säännöllinen seuranta palvelualueilla on tärkeää, jotta henkilöstöjohtamisen laatua voidaan seurata ja kehittää. Jokainen palvelualue on määrittänyt aikataulunsa ja toimintatapansa omien tarpeidensa pohjalta.
Perinteisesti työkykyyn liittyvässä tiedossa on katsottu taaksepäin ja vuosittain nostettu tarkasteluun sairauspoissaoloraportit, tuunatun työnpäivät sekä työtapaturmat. Tiedolla johtamisen näkökulmasta on kehitettävä edellisten lisäksi myös ennakointitietoa. Työkykyyn liittyvän ennakointitiedon osalta Vantaa on tehnyt yhteistyötä Kevan kanssa, esimerkiksi Kestävää työelämää -hankkeessa. Työkykyyn liittyvän ennakointitiedon äärellä oltiin myös ylimmän johdon ja päälliköiden yhteisessä valmennus- ja verkostopäivässä, jossa teemana oli kestävä työkyky. Päivä toteutettiin yhteistyössä Kevan asiantuntijoiden kanssa. Työkykyjohtamisen osalta tiedolla johtamisen hanke ja kokeilut jatkuvat vuoden 2024 aikana.
Case: Uusi työnantajailme ja messukonseptit
Vantaalla tehdään jatkuvasti töitä saatavuuden parantamiseksi. Osana saatavuusohjelmaa 2022–2024 luotiin uusi työnantajailme yhdessä mainostoimiston kanssa. Uusi työnantajailme kuvaa Vantaata lempeän huumorintajuisena ja helposti lähestyttävänä työnantajana, jonka palveluksessa kuka tahansa voi nähdä itsensä. Uudella ilmeellä on tarkoitus kirkastaa Vantaan työnantajabrändiä ja lisätä sen positiivista näkyvyyttä.
Pohjana kehitystyölle käytettiin Kunta10-tuloksia, joiden perusteella Vantaa erottuu edukseen hyvällä työyhteisöllä, johtamiskulttuurilla sekä ennen kaikkea merkityksellisenä työnantajana.
– Vantaa haluaa olla jatkossakin rento ja rohkea työnantaja, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä. Haluamme erottautua muiden kuntien ja kaupunkien vastaavista rekrytointikampanjoista, ja säilyttää Vantaan omaleimaisuuden ja aitouden. Olla rohkeasti juuri sellaisia kuin olemme, kertoo rekrytointipäällikkö Sirpa Mikkola.
Konsepti tehtiin monikäyttöiseksi siten, että sen elementit palvelevat noin 384 rekrytoivaa esihenkilöä ja siitä saa tarvittaessa tukimateriaalia hakuprosessin eri vaiheisiin. Uusi työnantajailme lanseerattiin elokuussa 2023. Ilmeen keskeisenä elementtinä ovat eläimet, jotka edustavat eri toimialoja.
Yhtenä tähtenä nähdään työhönsä uutterasti keskittyvä majava, joka yhdyskunnan rakentajana sopii kajolaisten ja yleisen tason rekrytointeihin. Opetusalan rekrytoinnissa nostetaan esille viisaan pöllölajin näyttävä edustaja: huuhkaja. Varhaiskasvatuksen rekrytoinnissa esiin nousevat uteliaat pienet ketunpojat. Kaupunkiympäristön asiantuntijan rekrytoinnissa toimii keulakuvana orava, suunnitelmallinen elinympäristönsä hahmottaja. Kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin asiantuntijan rekrytoinnissa korostuvat luovuus ja uudistuminen, joita kaunis perhonen kuvastaa. Kesätyöntekijöiden, harjoittelijoiden ja opiskelijoiden rekrytoinnissa päätähtenä tepastelee tipu, vastikään syntynyt uusi lahjakkuus.
Uuden ilmeen lisäksi Vantaalla otettiin käyttöön uudet messukonseptit helmikuussa 2023. Messukonseptit pitävät sisällään kolme erilaista ja eri kokoista (S-XL) messupakettia, joita on mahdollista vuokrata yhteistyökumppaniltamme Planexilta.
– Jatkossa olemme suunnitelmallisesti entistä näkyvämmin esillä omilla verkkosivuillamme, sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa ja oppilaitoksissa, jotta tavoitamme mahdollisimman hyvin potentiaaliset uudet osaajat. Erityisesti opiskelijat kohderyhmänä on tärkeä, jotta näyttäydymme varteenotettavalta työnantajalta uusille eri alan ammattilaisille, sanoo Sirpa Mikkola.
Vuoden aikana 2023 olemme näkyneet 21 opiskelijatapahtumassa ja rekrytointimessuilla, jossa uutta eläinilmettä ja #vantaududuunille materiaalia on käytetty eri muodossa.
Lähijohtamisen ja työyhteisöjen kehittämistä sekä tukea työkykyyn
Saatavuusohjelmassa halutaan vahvistaa lähijohtamista ja työyhteisöjen kyvykkyyttä erilaisilla tukitoimenpiteillä. Valtuusto myönsi saatavuusohjelman toimenpiteiden toteutukseen vuodelle 2023 rahoitusta, josta osa on ohjattu kestävän työkyvyn kehittämiseen ja osa työyhteisöjen ja lähijohtamisen kehittämiseen. Tukirahoituksen kohderyhmänä ovat olleet erityisesti yksiköt, joilla on henkilöstön saatavuushaasteita tai heikot Kunta10-tulokset.
Esihenkilötyön kehittämiseksi on järjestetty esihenkilöille valmennuksia sekä kaupunkitasoisesti että toimialoittain. Erityisesti valmentavan johtamisen valmennuksia on toteutettu esihenkilöille. Valmentavalla johtamisella halutaan edistää työyhteisön houkuttelevuutta nykyisille ja tuleville työntekijöille. Yleistä lähijohtamisen kehittämistä ja tukea ovat tarjonneet erilliset, uudistetut esihenkilön strategisen johtamisen työkalut. Erityisesti Vaikuttavaa työtä -keskusteluja (entiset tulos- ja kehityskeskustelut) on käyty vuoden aikana uudistetun pohjan avulla, joka nostaa keskiöön työn merkityksellisyyden. Palaute keskusteluiden sisällöllisestä kehittymisestä on ollut positiivista.
Toimialoilla johtoryhmät kävivät alkuvuodesta tuoreet Kunta10-tulokset läpi ja tunnistivat eniten tukea tarvitsevat yksiköt. Niihin suunnattiin heti johtamisen tukea, ja käytettävissä oli kehittämisen rahoitusta, jota linjajohto sai hakea keskitetyistä kehittämispalveluista. Kehittämishankkeet olivat työnohjausta, coachingia, pienimuotoisia kehittämisprosesseja tai valmennusta. Työyhteisöjen ja lähijohtamisen hankkeita toteutui 22 kappaletta.
Vuoden 2023 marraskuussa toteutettiin seurantakysely linjajohdon nimeämille tai tukea saaville yksiköille, jotta tilannetta voitiin seurata heti kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1108 työntekijää. Kyselyn vastausprosentti oli noin 50,5 %. Kysely toteutettiin Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla. Kyselyn avulla saatiin arvokasta seurantatietoa yksiköiden tai tiimien työn sujumisesta, voimavaroista, palautumisesta ja esihenkilötyöstä. Tavoitteena on varmistaa pito- ja vetovoimaiset ja kyvykkäät työyhteisöt sekä pito- ja vetovoimaa tukeva lähijohtaminen.
Kestävää työkykyä tukevia tuotteita ja palveluja ovat vuoden aikana olleet työterveyshuollon tuottamat Työkykyvalmentaja- ja Mielen voimalinja -palvelut ja lisäksi ulkoisen työyhteisövalmentajan vetämä ryhmämuotoinen Kestävä työkyky -valmennusohjelma.
Lisäksi kasvatuksen ja oppimisen toimialan esihenkilöille on pidetty luentosarjamaisia koulutuksia jaksamiseen liittyen. Koulutuksista on saanut työkaluja haastaviin tilanteisiin sekä oman itsensä että työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.
Case: Palkankorotuksia varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä
Vantaan kaupunki vahvisti pito- ja vetovoimaansa suuntaamalla palkantarkistuksia erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstöön ja nuorisotyöntekijöihin. Varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen erityisopettajien, varhaiskasvatuksen sosionomien, päiväkodin johtajien ja lastenhoitajien palkat nousivat 1.6.2023.
Vantaan kaupunki neuvotteli paikallisesti sovittavat kunta-alan valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten 1.6. palkantarkistukset vahvistamaan suurimman työvoimapula-alansa pito- ja vetovoimaa. Korotukset varhaiskasvatuksessa ovat poikkeuksellisen suuria (6,9–11,4 prosenttia) ja osoittavat, että Vantaan kaupunki työnantajana haluaa korottaa alan palkkatasoa ja siten vaikuttaa alan houkuttelevuuteen.
Koulunkäyntiavustajien, nuorisotyöntekijöiden ja pätevien perusopetuksen erityisluokanopettajien palkkoja korotettiin sekä perusopetuksessa työskentelevien opettajien palkkoja kouluissa, joissa on erityisen paljon suomi toisena kielenä eli S2 oppilaita.
Myös nuorisopalveluissa työskentelevien palkkoja korotettiin noin 3–7 prosenttia riippuen tehtävänkuvasta. Palkankorotuksiin päädyttiin, koska nuorisotyöntekijöiden saatavuudessa alkoi olla todella hälyttäviä merkkejä. Henkilöstöä lähti, mutta uusien palkkaaminen pysähtyi melkein kokonaan ja hakijoita ei enää ollut.
– Palkankorotukset ovat vaikuttaneet henkilöstön saatavuuteen merkittävästi. Siinä missä viime keväänä oli pahimmillaan noin 25 vakanssia täyttämättä, tällä hetkellä niitä ei käytännössä ole ollenkaan. Toki on tehty myös muita tekoja, esimerkiksi markkinoinnin suhteen, mutta palkankorotukset ovat vaikuttaneet hakijamääriin ja sitä kautta työntekijöiden saatavuuteen merkittävällä tavalla, kertoo nuorisopalveluiden johtaja Hannu Rusama.
Tukea liikunta- sekä kulttuuripalveluiden hyödyntämiseen sekä julkisen liikenteen työmatkoihin
Vantaan kaupunki siirtyi käyttämään ePassia henkilöstöetuuksien jakamisessa 1.1.2023 lukien. Kaupunki tuki vuonna 2023 henkilöstönsä liikunta- ja kulttuuripalveluiden hyödyntämistä jakamalla ePassi-sovellukseen liikunta- ja kulttuurietuutta enintään 200 euron edestä. Etuuden varsinaiset jakoajankohdat olivat tammikuussa sekä heinäkuussa. Liikunta- ja kulttuurietuutta käytettiin vuonna 1 139 697 euron edestä.
Henkilöstöä kannustetaan työmatkoissa julkisen liikenteen käyttöön. Työnantaja tukee julkisen liikenteen käyttöä jakamalla työmatkaetuutta ePassiin palvelussuhteen keston mukaan kalenterivuosittain 10 euroa/kk ja enintään 120 euroa/v. Epassin työmatkaedulla voi maksaa henkilökohtaiset matkaliput tai kausiliput. Työmatkaetuutta hyödynnettiin Vantaalla vuonna 2023 yhteensä 714 958 euron edestä henkilöstön keskuudessa.
Kaupunkitasoisen perehdytyksen ja vertaismentoroinnin kehittäminen
Osana saatavuusohjelmaa olemme panostaneet perehdytykseen. Tavoitteena uudistuksella on jokaisen Vantaalle tulevan työntekijän saama kattava perehdytys ja sujuva työn aloitus. Onnistunut perehdytys tukee myös työntekijän sitoutumista työyhteisöön ja organisaatioon. Olemme keränneet eri puolilta organisaatiota hyviä käytäntöjä ja rakentaneet niitä hyödyntäen kaupunkitasoisen perehdytysmallin, jonka avulla tuemme sekä esihenkilöiden että kaikkien työntekijöiden kyvykkyyttä perehdyttää uusi tulija.
Perehdytysmallin ja -ohjeistusten rinnalla uudistettiin kaupungin yhteistä, kaikille uusille työntekijöille tarkoitettua verkkoperehdytyskokonaisuutta. Kokonaisuutta laajennettiin myös uusilla sisällöillä.
Perehdytyksen rinnalla myös vertaismentorointia halutaan kehittää osana saatavuusohjelmaa. Kehittämispalveluiden ja perusopetuksen yhteistyönä käynnistettiin vertaismentorointikoulutusohjelma. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa. Ohjelma on kokeilu ja se jatkuu vuoden 2024 kevääseen. Kokeilun pohjalta on tarkoitus luoda vertaismentoroinnin toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaupungin eri palvelualueilla.
Kaupunkitasoisissa osaamisen kehittämisprojekteissa rahaa käytettiin perehdytyksen ja vertaismentoroinnin kehittämiseen. Valtuusto myönsi vastaavan lisärahoituksen myös vuodelle 2024.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön pito- ja vetovoimaan panostettiin suuresti vuonna 2023
Johtamisen ja esihenkilötyön valmennukset
Vantaalla valmennusta ja työnohjausta tarjotaan esihenkilöille tarpeen mukaan joko ryhmässä tai yksilömuotoisena. Varhaiskasvatuksen lähijohtamista on kehitetty järjestämällä Valmentavan johtamisen perusteet -valmennus uusille johtajille ja pedagogiikan johtamista koskeva valmennuskokonaisuus (PedaJoke) kaikille päiväkodin johtajille. Varhaiskasvatuksen esihenkilöt voivat osallistua Vantaan kaupungin esihenkilövalmennuksiin, kuten Esihenkilönä Vantaalla ja Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto.
Johtamisen malli, jolla päiväkodin ja yksikön työntekijöiden osaamisen kehittämistä tuetaan, on laadittu. Mallin tavoitteena on, että päiväkodin ja yksikön työntekijöiden osaamista ja kykyjä vahvistetaan entistä tehokkaammin, ja että kehittämisen tarpeet tunnistetaan. Mallin avulla halutaan varmistaa, että työntekijöiden kouluttautumisesta ja osaamisen jakamisesta tulee suunnitelmallisempaa, mikä puolestaan vahvistaa työyhteisön kyvykkyyttä ja pitovoimaa.
Hyvää perehdytystä ja tukevaa mentorointia
Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla huomattiin vuonna 2022, että erityisesti päiväkodin johtajat hyötyisivät itseopiskeltavasta perehdytysmateriaalista. Päiväkodin johtajia voi tulla vuosittain kymmenenkin lisää ja jokaisen henkilökohtainen perehdytys vie aikaa ja resursseja, sillä perehdytykseen tarvitaan sekä kyseisen yksikön varhaiskasvatuksen aluepäällikkö että asiantuntijoita kehittämispalveluista. Perehdytysohjelma on kuuden tunnin mittainen, kattava ja monipuolinen tietopaketti. Se on osoittautunut todella resurssiviisaaksi ja tehokkaaksi tavaksi perehdyttää uusia päiväkodin johtajia. Perehdytysmateriaalin tavoitteena on saada vantaalaiset käytännöt kaikkien uusien päiväkodin johtajien tietoon ja varmistaa perehdytyksen tasalaatuisuus.
Perehdytys on tehty mahdollisimman aikaa kestäväksi. Sisältöjä ovat varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä, arvot ja visio, sähköiset järjestelmät, arviointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat, pedagogiikka ja lapsen tuki sekä tukipalvelut (ateriapalvelut, puhtaus ja postikuljetuspalvelut). Sisällöt on tehty tallenteina ja diaesityksinä. Koulutus on tarkoitettu käytäväksi esihenkilöiden HR-perehdytyksen lisäksi.
Työyhteisöiden kyvykkyyttä tuetaan varhaiskasvatuksessa ammattiryhmittäin mentorointi- ja vertaistapaamisissa. Työnohjausta järjestetään yksiköille tai tiimeille tarpeen mukaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen palvelualuetasoinen perehdytyssuunnitelmapohja on valmisteilla. Perehdytyssuunnitelma rakentuu kaupunkitasoisen perehdytyssuunnitelman ja varhaiskasvatuksen palvelualueen tarpeiden pohjalta. Perehdytyssuunnitelman tavoitteena on yhdenmukaistaa ja turvata laadukas perehdyttäminen jokaiselle uudelle työntekijälle ja vahvistaa uusien työntekijöiden pitovoimaa.
Panostusta työhyvinvointiin
Yksikkötasoisia kehittämishankkeita käynnistetty Kunta10-tulosten perusteella. Varhaiskasvatuksen kehittämispäivien konseptointi ja kehittämispäivien suunnittelutyökalu on laadittu.
Varhaiskasvatus on yhteistyössä KEVA:n kanssa pilotoinut Pulssi-työkalua, jonka tavoitteena on antaa ajantasainen kuva työyhteisön tilasta työhyvinvoinnin näkökulmasta. Sairauspoissaolojen ratkaisukeskeinen tiedonanalyysi –malli on laadittu yhteistyössä KEVA:n kanssa. Pulssi-työkalun käyttöönoton laajentaminen on jo suunnitteilla.
Työhyvinvointia, tavoitteita ja palautetta seurataan vuosittaisissa Vaikuttavaa työtä - keskusteluissa, jotka toteutetaan aktiivisesti sekä yksilö- että tiimikeskusteluina.
Lisäksi on uudistettu lähtöpalautekyselyä ja sovittu lähtöpalautteiden käsittelystä kaksi kertaa vuodessa.
Sujuvaa rekrytointia ja joustavaa työtä
Rekrytointia on sujuvoitettu, ja avointen työpaikkailmoitusten kautta varhaiskasvatuksen ammattilaisten paikat ovat haettavissa ympäri vuoden. Varhaiskasvatuksessa on vuoden aikana tiivistetty yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa ja hyödynnetty palkkatuella työllistämistä. Lisäksi on järjestetty rekrytoreja, -tapahtumia ja -treffejä, joissa on houkuteltu potentiaalisia työnhakijoita ja opiskelijoita. Yhteistyötä on kehitetty oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa ja rekrytointiammattilaiset ovat aktiivisesti jalkautuneet korkeakouluihin kertomaan Vantaasta työnantajana.
Varhaiskasvatuksen saatavuushaasteisiin yritetään vastata myös monipuolisten työaikajärjestelyiden keinoin, esimerkiksi osa-aikatyöllä ja erilaiset työajoilla, työehtosopimusten reunaehtojen mukaisesti. Johtajien osaamista tällaisten työmuotojen johtamiseen on kehitetty koulutuksin ja työpajoin. Myös SAK-ajankäytöstä on tullut joustavampaa.
Henkilöstön lisä- ja jatkokouluttautumista tuetaan
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatilliseen pätevöitymiseen on ohjattu omaehtoisen koulutuksen taloudellista tukea kaupunkitasoisesti, tukea on vuoden aikana saanut 23 työntekijää. Henkilöstöllä on mahdollisuus hakeutua monimuoto-, erityisopettaja- ja oppisopimusopintoihin.
Monimuoto-opinnoissa varhaiskasvatuksessa työskenteleville on korvattu täysimääräisenä ja jatkuvan haun periaatteilla kasvatustieteen perusopinnoista ja sosionomin polkuopinnoista syntyvät kulut. Hakukelpoisuuden saamiseksi varhaiskasvatuksen opettajan monimuoto-opintoihin tulee hakijalla olla suoritettuna kasvatustieteen perusopinnot. Perusopintojen suorittamisen tueksi on pidetty tuutorointitapaamisia vuoden 2023 keväällä ja opintojen suorittamisen tueksi on tehty tallenteita henkilöstön käyttöön syksyllä 2023. Monimuoto-opintoja tuetaan palkallisilla vapaapäivillä (lähiopetuspäivät sekä Vantaan kaupungin päiväkodissa suoritetut harjoittelut).
Vantaa järjesti erilliset erityisopettajaopinnot Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa vuonna 2023–2024. Opintoihin otettiin yhteensä 10 varhaiskasvatuksessa työskentelevää opettajaa ja 10 perusopetuksessa työskentelevää luokan- ja aineenopettajaa. Koulutus toteutetaan työn ohella suoritettavina monimuoto-opintoina.
Oppisopimusopintoja maahanmuuttajataustaisille ovat väylä alan opintoihin ja työelämään, ja viime vuonna käynnistettiin varhaiskasvatuksen avustajan tehtävään tähtäävä oppisopimuskoulutus, jossa kielitaitotasovaatimus on alhaisempi kuin tavallisesti. Oppisopimusopinnot on tehty yhteistyössä Vantaan osaamiskeskuksen ja Varian kanssa.