Päiväkotien rinnakkaisjohtamisen malliin ovat tyytyväisiä niin henkilökunta kuin johtajatkin

Artikkeli

Osassa Vantaan päiväkodeista on käytössä rinnakkaisjohtamisen malli, jossa päiväkodin johtajia on yhden sijaan kaksi. Johtajat vastaavat yhdessä koko yksikön toiminnasta. Työnjako toimii siten, että toinen on vastuussa henkilöstöstä ja taloudesta, ja toinen pedagogiikasta ja asiakkuuksista.

Patotien päiväkodin johtajat ja kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa nojaavat leikkijunaan ja poseeraavat kameralle.

Soile Helasterä ja Kaisa Lehtinen ovat johtaneet Simpukka-Patotien toimintayksikköä yhdessä nyt noin vuoden ajan. He ovat tyytyväisiä rinnakkaisjohtajina työskentelyyn.

- Työ ei ole niin pirstaleista, kun pystyy keskittymään omaan vastuualueeseensa. Toiselta johtajalta saatu kollegiaalinen tuki on tosi tärkeää. Hän tuntee oman yksikön, Kaisa kertoo.

Kaisan vastuualueena ovat henkilöstö- ja talousasiat. Soile taas vastaa asiakkuuksien ja pedagogiikan johtamisesta. 

Yhteistyö on kaiken avain

Vaikka kummallakin johtajalla on oma vastuualueensa, työtä tehdään yhdessä. Rinnakkaisjohtajina toimiva kaksikko tukee toisiaan ja esimerkiksi toimii toistensa sijaisena.

- Käymme Kaisan kanssa paljon yhteistä keskustelua siitä, mihin keskitymme juuri nyt yksikössämme. Kaisa saa antaa yhtä lailla pedagogista näkemystä johdettaviin asioihin, vaikka minä teen sen itse työsuorituksen, Soile kertoo. 

- Asiat eivät voi olla toisistaan irrallisia, eikä voi sokeasti vaan tehdä vain omaa puolikastaan. Pedagogiikkahan liittyy ihan kaikkeen, ja totta kai Soile osallistuu myös minun kanssani esimerkiksi haastatteluihin ja rekrytointiin, Kaisa jatkaa. 

Yhdessä toimiminen on tuonut omaan työhön uutta näkökulmaa

- Yksin kun tekisi, ajattelisi vain omaa visiota, mutta tässä toisen näkökulma laajentaa ajattelua, Kaisa kertoo. 

- Johtamistyö vaatii kehittyäkseen yhteistä keskustelua, joskus jopa kriittistä sellaista. Voidaan joskus olla eri mieltä asioista, mutta se on vain hyvä asia. Sitten ei itsekään tee työtä monotonisesti, kun saa erilaisia näkökulmia, Soile toteaa. 

- Ei olla vielä riitaannuttu, kaksikko nauraa. 

Kaisa ja Soile kokevat, että rinnakkaisjohtamisen malli on vaikuttanut positiivisesti heidän työssä jaksamiseensa. 

-  Työhyvinvointiin vaikuttaa myös se, että jos on haastavia tilanteita, ratkomme niitä yhdessä. Pääsemme jakamaan ja pallottelemaan asioita, Soile kertoo. 

Työntekijätkin hyötyvät johtajien jaetusta vastuusta

Soilella ja Kaisalla on johdettavanaan kaksi päiväkotia. He ovat jakaneet vastuuta niin, että pääsääntöisesti toinen on paikalla toisessa päiväkodissa ja toinen toisessa. 

- Koen tärkeäksi sen, että pääsääntöisesti toinen on aina paikalla. Arjen asioissa on helpompi tavoittaa esihenkilö ja hän on enemmän työn tukena. Heillä on molemmilla kokonaisuus hallussa, ja tarvittaessa voi kysyä myös toiselta toisen henkilön vastuualueista, kertoo Patotien päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevä Mervi Peltola.

Päiväkodin työntekijät ovat kokeneet, että johtajien vastuualueiden jakaminen mahdollistaa syvällisemmän keskustelun.

- Heiltä saa syvennetyn tiedon asiasta, kun heillä on aikaa keskittyä oman vastuualueensa johtamiseen. Johtaminen on kokonaisvaltaisempaa siltä omalta alueelta, pohtii varhaiskasvatuksen opettaja Nina Koutaniemi Patotien päiväkodista. 

Rinnakkaisjohtamisen malli lisää myös työntekijöiden työhyvinvointia

- On enemmän aikaa pedagogiselle keskustelulle ja pedagogiselle kehittämiselle. Kun saa työkaluja, se lisää työhyvinvointia. Soile on pystynyt jalkautumaan ryhmiin hyvin, kun Kaisa on huolehtinut esimerkiksi resurssiasioista, Mervi summaa.

- Hyvää työilmapiiriä lisää, että esihenkilöillä on selkeästi keskenään yhtenäinen linja. En tiedä, ovatko he aina asioista keskenään samaa mieltä, mutta he tuovat asiat esiin yhtenä rintamana, Mervi jatkaa. 

Johtajuutta tuetaan myös niissä Vantaan päiväkodeissa, joissa ei ole käytössä rinnakkaisjohtamisen mallia. Käytössä on vahvistetun parijohtamisen malli, jossa päiväkodin johtajat johtavat edelleen omaa yksikköään, mutta tekevät tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi rekrytoinnissa ja pedagogiikan suunnittelussa heille nimetyn johtajaparin kanssa.