Vantaan uusi HR-partnerimalli: Yhteistyötä ja verkostoissa työskentelyä

Artikkeli

Asiasanat

Työ & elinkeinot

Vantaan kaupungilla on syksyllä 2025 otettu käyttöön uusi HR-toimintamalli, jonka tavoitteena on tiivistää yhteistyötä henkilöstöpalveluiden ja toimialojen välillä. Uudessa HR-toimintamallissa HR-partnerit työskentelevät uudessa roolissa osana Vantaan kaupungin henkilöstöpalveluja toimien toimialojen nimettyinä kumppaneina.

Sanna Roiha, Mariia Hurjanen ja Anu Wiikeri.

Kuvassa vasemmalta oikealle Mariia Hurjanen, Sanna Roiha ja Anu Wiikeri.

HR-partnereina aloittivat Sanna Roiha, Anu Wiikeri ja Mariia Hurjanen. HR-partnerien vastuualueet jakautuvat seuraavasti: Sanna Roiha toimii kasvatuksen ja oppimisen toimialan HR-partnerina, Anu Wiikeri kaupunkikulttuuri ja hyvinvointi -toimialan HR-partnerina sekä Mariia Hurjanen työllisyyden ja kotoutumisen sekä elinvoimapalveluiden HR-partnerina. Lisäksi keväällä 2026 aloittaa neljäs HR-partneri Hanna Larne, joka toimii kaupunkiympäristön HR-partnerina.  

– Tavoitteenamme on toimia siltana HR:n ja toimialojen välillä. Olemme mukana kehittämässä HR-käytäntöjä, tukemassa esihenkilötyötä ja henkilöstön hyvinvointia sekä varmistamassa osaltamme kaupungin strategisten linjausten toteutumista, Anu kuvaa HR-partnereiden tehtävää.  

HR-partnerimallia rakennetaan yhdessä  

HR-partnerin rooli Vantaalla on uusi ja tuoretta toimintamallia rakennetaan yhdessä henkilöstöpalveluiden ja toimialojen kanssa tarpeita ja toiveita kuuntelemalla. Malli perustuu kumppanuuteen, verkostoimaiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön. Kumppanuuden ja verkostomaisen työskentelyn tavoitteena on varmistaa, että HR-palvelut ja -prosessit tukevat toimialojen johtamista, esihenkilötyötä ja strategisten tavoitteiden saavuttamista parhaalla mahdollisella tavalla. HR-partnerit osallistuvat toimialojen johtoryhmiin ja eri foorumeihin, mikä mahdollistaa ajantasaisen tiedonkulun toimialojen ja henkilöstöpalveluiden välillä.  

– Haluamme tuoda esiin toimialojen ja palvelualueiden erilaiset tarpeet ja erityispiirteet ja auttaa kehittämään HR:n palveluita niiden pohjalta, Mariia kertoo.  

HR:n tavoitteena on kehittää asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä sekä palveluiden, prosessien että järjestelmien osalta, siksi on erityisen tärkeää saada käyttäjien eli toimialojen äänet kuuluviin kehittämistyössä. Tavoitteena on, että palvelut ja -prosessit ovat johdonmukaisia, automatisoituja ja toimivia. Niillä mahdollistetaan se, että jokainen voi keskittyä työskentelyssään olennaiseen.  

– HR:llä on tärkeä rooli toimivan arjen mahdollistajana. Kun HR:n palvelut ovat sujuvia ja prosessit toimivat, esihenkilöt voivat keskittyä ydintehtäväänsä: ihmisten johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tämä vaikuttaa myös henkilöstön tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin, Sanna toteaa.  

Henkilöstöpalveluiden sisällä toimivat toimialoille nimetyt kumppanuusverkostot, jotka muodostuvat HR:n asiantuntijoista. Säännöllisesti tapaavissa kumppanuusverkostoissa tieto kulkee toimialoilta HR-partnereiden kautta ja mukana olevat HR:n asiantuntijat vievät tietoa taas eteenpäin omassa yksikössään. Näin HR:ssä pysytään ajantasalla toimialojen tarpeista, ja samalla on jo valmis areena ja paikka yhteiskehittämiselle HR:n sisällä.  

HR-partnerit aktiivisesti mukana kehitystyössä  

Osana rooliaan HR-partnerit osallistuvat aktiivisesti kehittämistyöhön niin toimialalla kuin henkilöstöpalveluissakin. Yhtenä tavoitteena on pidemmän aikavälin strategisen henkilöstösuunnitteluprosessin kehittäminen. Vantaalla on tunnistettu tarve uudistaa ja sujuvoittaa nykyistä henkilöstösuunnitteluprosessia.  

Henkilöstösuunnitteluun liittyy olennaisesti myös tiedolla johtaminen, jota halutaan vahvistaa. Tavoitteena on tuottaa kattavammin HR-tietoa toimialoille päätöksenteon tueksi. Henkilöstöpalveluissa on laadittu yhteinen HR-Digivisio 2030, joka ohjaa tiedolla johtamisen kehittämistä, järjestelmien uudistamista sekä toiminnan kokonaisvaltaista sujuvoittamista.  

– Tällä hetkellä odotamme uuden PowerBI-järjestelmän käyttöönottoa, jonka avulla saamme paremmin hyödynnettäväksi HR-tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi toimialoille, Sanna sanoo.  

HR viestii ja vuorovaikuttaa  

– Henkilöstöpalveluissa haluamme vuorovaikuttaa ja viestiä aktiivisesti koko henkilöstölle, henkilöstöjohtaja Tiina Harju-Kukkula toteaa.  

HR-viestintää kehitetään asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on, että hr-ammattilaiset ovat läsnä arjessa ja ennakoiva HR-viestintä tukee työn tekemisen sujuvuutta.  

HR-partnerit ovat aktiivisesti mukana myös tässä kehittämistyössä.  

– Toiveissa olisi lisätä HR:n ja esihenkilöiden säännöllisiä kohtaamisia tietoiskujen ja yhteisten keskustelufoorumien muodossa. Tämä kokonaisuus on vielä suunnittelun alla, Anu pohtii.  

Toimialat toivovat HR:n olevan helposti lähestyttävä ja aktiivinen yhteistyökumppani, joka osallistuu kehittämiseen, tukee muutostilanteissa ja edistää strategian läpivientiä. HR-partnereilta toivotaan konkreettista tukea arjen esihenkilötyöhön, HR-käytäntöjen toimivuuden varmistamista, ja toimialojen erityispiirteiden huomioimista HR-kehittämisessä.  

– Olisikin hyvä, että HR-partneri tuntisi toimialan kuin omat taskunsa, pohtii Mariia.  

Toimialojen monipuolisuus innostaa HR-partnereita  

HR-partnerit toimivat eri toimialoilla, ja jokaisella on oma näkökulmansa työn merkityksellisyyteen.  

Anu, kaupunkikulttuuri ja hyvinvointi -toimialan HR-partneri, kuvaa toimialaa laajaksi ja vaikuttavaksi:  
 
– Toimialan palvelut tuovat kuntalaisten arkeen elämyksiä ja mielekkyyttä, tukevat fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen. Olen todella innostunut toimialastamme; se vaikuttaa kaikkien vantaalaisten elämään, ja on hienoa olla mukana rakentamassa tätä palvelutarjontaa.  

Työllisyyden ja kotoutumisen sekä elinvoimapalveluiden HR-partneri Mariia nostaa esiin meneillään olevat muutokset ja kehittämismahdollisuudet:  

– TE-palvelujen siirtyminen kunnille vuoden 2025 alusta ja tulevat lakimuutokset tuovat paljon uutta. HR-partnerin rooli on tukea muutosta. Onnistuneella työllisyyden ja kotoutumisen työllä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Elinvoimapalveluissa Mariiaa innostaa erityisesti toimialarajat ylittävä tekeminen. Vantaan strategiassa korostuva systeemisyys näkyy konkreettisesti. On ollut hienoa päästä mukaan rohkeaan ja kokeilevaan kehittämiseen sekä tutustua palvelualueiden huikeaan osaamiseen.  

Sanna, kasvatuksen ja oppimisen toimialan HR-partneri, kokee työn erityisen merkitykselliseksi:  
 
– Kasvatuksen ja oppimisen toimiala kattaa koko lasten ja nuorten oppimisen polun. On etuoikeus olla mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta. HR-partnerina haluan kuunnella toimialan tarpeita ja luoda edellytyksiä sujuvalle arjelle – sitä kautta rakennamme kestävää tulevaisuutta lapsille, nuorille ja henkilöstölle.  

Lämmin vastaanotto Vantaalla  

HR-partnerit kokevat, että heidän on otettu lämpimästi vastaan ja he kuvaavat Vantaan kaupungin organisaatiota avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi.  

– On ollut ilo aloittaa työt Vantaan Kaupungilla, olemme kokeneet olevamme tervetulleita ja työt ovat lähteneet mutkattomasti käyntiin, HR-partnerit sanovat.  

Kaupungin palveluiden laajuus ja monipuolisuus tekevät työstä vaihtelevaa ja merkityksellistä.  

– On innostavaa työskennellä organisaatiossa, jonka toiminta vaikuttaa suoraan vantaalaisten arkeen, hyvinvointiin ja elämään yleensä, HR-partnerit summaavat.  

Avainsanat

Henkilöstökertomus Töissä Vantaalla